Laura Palovuori
Jos haluat katsauksen tulevaan, tarkkaile uusia internetin käyttäjiä. Niin sanotut diginatiivit osaavat YouTube-englantia ja he kokevat koko maailman vain parilla napin painalluksella. Miksi siis välittäisimme siitä, onko jokin, mitä netissä näemme, todellista vai keksittyä? Kysymys voi vaikuttaa teini-ikäisen heitolta, mutta jos siihen syventyy tarkemmin, huomaa, että juuri tuo kysymys on erittäin oleellinen kaikille, jotka työskentelevät WEB 4.0:n ja virtuaalimaailmojen kehittämiseksi.
Tähän yhteyteen sopiva mietelause on vanha kunnon ”Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla”. Tulevaisuuden digitaalista teknologiaa voidaan toki vain kehittää sen itsensä vuoksi tai taloudellisten voittojen vuoksi, mutta kyse on sentään ihmiskunnasta, jonka kulttuuri on nopean kehityksen vuoksi murroksessa; on ihan kohtuullista ottaa mukaan kehitykseen myös humanistiset näkökulmat ja poikkitieteellisyys ylipäätään.
Euroopan Unionin pääkaupungissa Brysselissä huhtikuun alussa pidetyssä konferenssissa Global Multistakeholder High Level Conference on Governance of Web 4.0 and Virtual Worlds lähestyttiin tulevaisuuden internetin ulottuvuuksia monialaisesti. Konferenssin tavoitteena oli käynnistää maailmanlaajuinen keskustelu Web 4.0:n ja virtuaalimaailmojen globaalin hallinnan periaatteista, jotka otetaan huomioon tietoyhteiskuntaa käsittelevässä 20-vuotiskokouksessa (WSIS+20). (European Commission 2025a.)
Tapahtuma kokosi yhteen eri puolilta maailmaa poliittisia päättäjiä, teknologia-asiantuntijoita, tutkijoita ja yhteisöjen edustajia. Tilaisuudessa keskityttiin Web 4.0:aan siirtymisen eettisiin kysymyksiin. Lisäksi keskusteltiin internetin standardeista ja niiden teknisestä hallinnasta. Internetin hallinnon yhteensovittaminen monien sidosryhmien kanssa oli myös keskeinen keskustelunaihe. (European Commission 2025a.)
Konferenssin taustalla on Euroopan komission käynnistämä pilottihanke A Space for the Metaverse – Virtual World and the Transition to Web 4.0. Hanke on osa Euroopan komission strategiaa. Hankkeen tavoitteena on arvioida internettiin liittyvien teknologioiden keskeistä kehitystä ja luoda perusta Web 4.0:n ja virtuaalimaailmojen hallinnointia koskevalle maailmanlaajuiselle vuoropuhelulle. (European Commission 2025b.)
Internetin kehityksen taustaa
Internet on nykyään niin itsestään selvä osa arkipäivää, ettei sen olemassaoloa tarvitse erikseen pohtia, mutta näin on ollut oikeastaan vasta kolmisenkymmentä vuotta. Tässä kappaleessa luodaan katsaus internetin historiaan.
Internetin kehitystä kuvataan numeroilla Web 1.0, Web 2.0, Web 3.0 ja Web 4.0. Ensimmäisen vaiheen internet oli nimenomaan staattinen, internetistä sai tietoa (Barcevičius ym. 2025; 12). Vuonna 1989 Tim Berners-Lee keksi jakaa dokumentteja linkeillä. Hän kuvailee keksintöään näin: ”Vuonna 1989, kun työskentelin CERNissä, kehitin maailmanlaajuista hypertekstijärjestelmää, jossa mihin tahansa verkossa olevaan tietoon voisi viitata yhdellä yleisellä asiakirjatunnisteella. Sain esimieheltäni luvan kokeiluun, ja vuonna 1990 kirjoitin ohjelman nimeltä WorldWideWeb. Se oli osoita-ja-klikkaa-tyylinen hypertekstieditori, joka toimi NeXT-tietokoneessa”. (Berners-Lee 1998.)
Toisen sukupolven verkon erityispiirteisiin kuuluvat vuorovaikutukselliset mediat ja sosiaalinen digitaalinen teknologia. Web 2.0:aa voidaan luonnehtia ihmiskeskeiseksi verkoksi, ja se tarjoaa mahdollisuuden sekä lukemiselle että kirjoittamiselle eli kaksisuuntaiselle vuorovaikutukselle. (Choudhury 2014.)
World Wide Web Consortium (W3C) on määritellyt Web 3.0:n ”semanttiseksi webiksi” tai ”datan webiksi ”. Perinteisen verkkosivujen verkoston lisäksi W3C kehittää teknologiaa, joka mahdollistaa verkkopohjaisen tiedon jakamisen samalla tavalla kuin tietokannoissa. Tavoitteena on, että tietokoneet voivat ymmärtää ja käsitellä tätä tietoa itsenäisesti. Web 3.0 mahdollistaa tietovarastojen luomisen verkkoon, ja on mahdollista laatia sääntöjä siitä, miten tietoa käsitellään ja yhdistetään. (W3C 2025.)
Tutkijat kuvailevat datan webbiä tällä tavalla: Liima, joka pitää perinteisen asiakirjaverkon kasassa, on HTML-sivujen väliset hypertekstilinkit. Tietoverkon liima on RDF-linkit. RDF-linkki kertoo yksinkertaisesti, että yhdellä tiedolla on jonkinlainen suhde toiseen tietoon. Nämä suhteet voivat olla erityyppisiä. Esimerkiksi RDF-linkki, joka yhdistää ihmisiä koskevia tietoja, voi kertoa, että kaksi ihmistä tuntee toisensa. RDF-linkki, joka yhdistää tietoja bibliografisessa tietokannassa oleviin julkaisutietoihin, voi kertoa, että tietty henkilö on tietyn artikkelin kirjoittaja. (Bizer ym. 2008.)
Web 3.0:een integroidaan jatkuvasti uusia teknologioita, kuten virtuaalitodellisuutta (VR), lisättyä todellisuutta (AR), tekoälyä (AI), pilvipalveluja, internettiin kytkettyjä esineitä (IoT), reunalaskentaa sekä 5G-matkapuhelinverkkoja ja lohkoketjuja (Hupont Torres ym. 2023;12). Tulevaisuuden Web 4.0:ssa tekoäly, esineiden internet ja immersiiviset teknologiat yhdistävät saumattomasti digitaaliset ja fyysiset ympäristöt; todelliset ja virtuaaliset esineet kommunikoivat ja ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa reaaliajassa ja muodostavat yhteen liitetyn ekosysteemin (Barcevičius ym. 2025; 12).
Millaisen tulevaisuuden haluamme?
Seuraavan sukupolven virtuaalimaailmat ja Web 4.0. tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia useille aloille, erityisesti koulutukseen, terveydenhuoltoon, julkisiin palveluihin ja valmistusteollisuuteen. Uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet edellyttävät kuitenkin analyysiä, jossa otetaan huomioon niihin liittyvät riskit, kuten turvallisuus ja syrjimättömyys. Varhainen arviointi on ratkaisevan tärkeää, ja siinä on yhtä lailla painotettava teknologisia edistystä ja eettisiä näkökohtia. Poliittisilla päättäjillä on vastuu osallistua keskusteluun nopeasti kehittyvistä virtuaalimaailmoista. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan edistää talouden elvyttämistä samalla, kun vastuulliset ja oikeudenmukaiset käytännöt laitetaan etusijalle. (Hupon Torres ym. 2023; 8.)
Millaisen tulevaisuuden haluamme? Voimme todellakin itse vaikuttaa siihen olemalla aktiivisesti mukana keskusteluissa. TKI-asiantuntijalle EU-tason konferenssit tarjoavat oppimisen paikan, mutta myös tilaisuuden tuoda esiin omaa osaamista ja yleensä suomalaista korkeakouluosaamista. Ammattikorkeakoulujen on jatkuvasti pysyttävä tietoisena siitä, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita uudet teknologiat tarjoavat.
Global Multistakeholder High Level Conference on Governance of Web 4.0 and Virtual Worlds -konferenssi tarjosi ehkä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, mutta on tärkeää olla läpinäkyvästi keskustelemassa niistä. Miten varmistamme, että tulevaisuudessa on vain yksi internet, johon on kaikilla pääsy? Onko tulevaisuuden Web 4.0 saavutettava myös vähemmistöille, ja erityisen hyvä kysymys on, otetaanko jo kehitystyöhön mukaan vähemmistöjen näkökulmia? Millaisia kyberturvallisuusuhkia tulevaisuuden nettialustoihin liittyy? Ovatko virtuaalimaailmat turvallisia lapsille ja nuorille? Miten väärinkäytöksiä estetään? Miten yksityinen sektori, tutkijat ja kansalaisyhteiskunta saadaan tekemään yhteistyötä turvallisen (virtuaalisen) yhteiskunnan ja verkon kestävän kehityksen puolesta.
Osallistujien mielipiteitä kuunneltiin
Konferenssi koostui yhteisistä luennoista sekä ryhmäkeskusteluista. Mukana oli sekä teknologiaan, standardeihin ja kyberturvallisuuteen liittyviä aiheita, mutta myös vähemmistön mukaan ottamiseen, moniarvoisuuteen ja eettisyyteen liittyviä keskusteluja. Kaiken keskiössä oli yhteinen tavoite luoda maailmanlaajuinen keskustelu sääntelyn tärkeydestä. Centria-ammattikorkeakoulun edustajat osallistuivat keskusteluun ja jättivät näkemyksensä myös kirjallisesti. Tässä kappaleessa esitetään suomeksi käännettynä TKI-koordinaattori Leena Toivasen ja TKI-asiantuntija Laura Palovuoren esittämät puheenvuorot. Kaikki konferenssiin kirjallisena jätetyt mielipiteet löytyvät Euroopan komission nettisivuilta, ja konferenssissa käytyjen keskustelujen perusteella koottu dokumentti (Outcome document) on myös julkisesti saatavilla (European Commission 2025c).
Toivasen (2025) esittämissä puheenvuoroissa korostuivat ihmisoikeudet ja saavutettavuus. Mahdollisuus eettiseen, turvalliseen ja oikeudenmukaiseen verkkopalvelujen käyttöön liittyy ihmisoikeuksiin ja yhteenkuuluvuuteen. Sääntelyn tasolla se tarkoittaa jatkuvaa yhteistyötä eurooppalaisen datatalouden kanssa; reilun tiedonkeruun ja avoimen mutta valvotun datan ekosysteemien periaatteilla on yhä suurempi arvo arkaluonteisten tietojen ja henkilötietojen osalta.
Yksilötasolla on kyse koulutuksesta ja kriittisen ajattelun taidoista sekä turvallisten verkkopalveluiden saatavuudesta. Yksilöillä täytyy myös olla mahdollisuus valita palvelut, joista tulee osa elämäämme. Eurooppalaisten arvojen säilyttäminen edellyttää eurooppalaista kilpailukykyä tietotekniikan, ohjelmistojen ja apuvälineteknologioiden alalla. (Toivanen 2025.)
Kansallisella tasolla täytyy tiedostaa, että esteettömät ja immersiiviset kokemukset vaativat massiivisia datavirtoja, ja sen myötä yhä kasvavia datakeskuksia. Globaalin yhteisön tulee huolehtia kaikkien maiden itsemääräämisoikeudesta datakeskushankkeita suunniteltaessa. Reunalaskenta on suuri piristysruiske data-analyysille. (Toivanen 2025.)
Virtuaalimaailmoihin pääsy edellyttää digitaalisia taitoja, kykyjä ja laitteita. Vaikka virtuaalimaailmoja luodaan edelleen enimmäkseen homogeenisissa ryhmissä, jotka koostuvat hyvin toimeentulevista, tekniikkaa osaavista ihmisistä, jotka täyttävät nämä vaatimukset, virtuaalimaailmat luovat myös uusia mahdollisuuksia monimuotoiseen ja osallistavaan toimintaan työssä, kotona ja vapaa-ajalla. Jotta teknologiakehityksen ydinryhmissä vallitseva status quo voitaisiin haastaa ja ottaa käyttöön osallisuutta ja hyvinvointia koskevat EU:n arvot, on tärkeää korostaa koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin roolia. (Toivanen 2025.)
Esteettömien virtuaalimaailmojen luominen, jotka tavoittavat ja sitouttavat vähemmistöjä, johtaa hyvinvoiviin yhteisöihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme riittävästi rahoitusta ja asiantuntijaresursseja paitsi teknologian kehittämiseen myös yhteiskehittämiseen ja käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun. Koulutus ja kolmas sektori voivat toimia yhteyspisteinä vähemmistöihin kuuluville henkilöille, joista tulee virtuaalimaailmojen käyttäjien lisäksi myös niiden kehittäjiä. (Toivanen 2025.)
Palovuori (2025) halusi puheenvuorossaan tuoda esiin keskustelun tietoturvasta ja tietoturvarikollisuuden ehkäisemisen yleisesti hyvinvointia lisäämällä. Kun kyse on tulevaisuudesta ja monen sidosryhmän mukaan ottamisesta, pitäisi puhua myös sosiaalisesta kestävyydestä. Työntekijöiden hyvinvointi ja vahva organisaatiokulttuuri pk-yrityksissä edistävät turvallisempaa käyttäytymistä verkossa.
Internetin käyttäjät eivät ole vain numeroita tai tilastoja – he ovat ihmisiä ympärillämme; myös verkkorikolliset voivat olla läheisiämme. Nuoret – jopa lapset – voivat aloittaa rikollisen toiminnan verkossa. Kun sosiaalinen hyvinvointi jaetaan tasapuolisesti koko yhteiskunnassa, se vähentää myös nettirikollisuutta ja kannustaa nuoria käyttämään digitaalisia taitojaan hyvään tarkoitukseen. Tulevaisuudessa lapsemme ja nuoremme työskentelevät Pk-yrityksissä, suurissa organisaatioissa – jopa EU:n tasolla – ja he ovat sidosryhmiämme. (Palovuori 2025.)
Loppupäätelmät
Millaista maailmaa olemme kehittämässä, jossa nuoret kysyvät, pitääkö meidän ylipäätään välittää siitä, tapahtuuko jokin asia oikeasti vai virtuaalisesti? Voiko virtuaalimaailmassa käyttäytyä tavalla, joka rikkoo fyysisen maailma normeja? Jo nyt todellisuuden ja virtuaalisuuden raja-aidat ovat rikkoutuneet. Web 4.0 etsii vielä muotoaan ja on kehittymässä IoT-laitteiden, XR-teknologioiden ja tekoälyn yhdistelmäksi. Samalla maailma valmistautuu sähkönkulutuksen kasvuun, kun datakeskuksia nousee eri puolille maailmaa. Itsenäisten valtioiden on myös syytä kysyä itseltään, miten paljon valtaa ylikansallisilla teknologiajäteillä on, ja onko turvallista tarjota omaa maaperäänsä datakeskuksien rakentamiseen. Tästä on esimerkkinä Suomessa viime aikoina käyty keskustelu Kouvolaan rakennettavasta TikTokin datakeskuksesta (Aaltonen 2025).
Se, joka pystyy liiketoiminnassaan hyödyntämään internetin kehityksen uusimpia tuulia, on tulevaisuuden voittaja. Meitä on kuitenkin moneksi ja se mikä yhden mielestä vaikuttaa luonnolliselta virtuaaliselta vuorovaikutukselta toisten ihmisten tai koneiden kanssa, voikin toisesta näkökulmasta olla ulossulkevaa ja jopa syrjäyttää ulos yhteiskunnasta.
Kaikilla maailman ihmisillä ei ole pääsyä nettiin, eikä Euroopan unionilla oikeastaan ole valtuuksia pakottaa ketään alkamaan netinkäyttäjäksi. Siksi on tärkeää keskustella internetin tulevaisuuden mahdollisuuksista ja rajoituksista. Virtuaalimaailmoja ja Web 4.0 -konferenssissa oli kuitenkin osallisena ihmisiä, joilla kaikilla on mandaatti puhua tulevaisuuden netistä, kaikki olivat osa nettiyhteisöä, eikä soraääniä paljonkaan kuulunut.
Tulevaisuus tapahtuu nyt, ja on tärkeää tuoda TKI-osaajien ja suomalaisen korkeakoulun monitieteistä osaamista mukaan keskusteluun. Kehitystyön eettisten näkökulmien merkitys on ihan yhtä suuri kuin standardien, kyberturvallisuuden ja uusien teknologioidenkin.
Artikkelin kuvat: Laura Palovuori 2025.
Lähteet
Aaltonen, E. 2025. Miksi Tiktokin datakeskuksesta tuli kuuma peruna? Yle. Saatavissa: https://yle.fi/a/74-20161175 . Viitattu 21.5.2025.
Barcevičius, E., Bobrovnikova, E., Chen, M., Danielle, L., van Deventer, O., Gunkel. S., Gabaliņa, R., Kudzmanaitė, B., De Koninck, T., Sarmanova, A., van der Veen, T., Vinagre, C., Wójtowicz, A., Zepcan, A. & Zuraniewski, P. 2025. Background document. Input for the global multistakeholder high level conference on governance for Web 4.0 and virtual worlds, 31 march – 1 april 2025. European Commission. Saatavissa: https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/event-web-4-governance#tab_3 Viitattu 21.5.2025.
Berners-Lee, T. 1998. The World Wide Web: A very short personal history. Saatavissa https://www.w3.org/People/Berners-Lee/ShortHistory.html . Viitattu 21.5.2025.
Bizer, C., Heath, T., Idehen, K. & Berners-Lee, T. 2008. Linked data on the web (LDOW2008). Proceedings of the 17th international conference on World Wide Web (WWW ’08). Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/44384999_Linked_data_on_the_web_LDOW2008 . Viitattu 10.6.2025.
Choudhury, N. 2014. World wide web and its journey from web 1.0 to web 4.0. International Journal of Computer Science and Information Technologies, 5(6), 8096-8100 (2014). Saatavissa: https://ijcsit.com/docs/Volume%205/vol5issue06/ijcsit20140506265.pdf . Viitattu 21.5.2025.
European Commission 2025a. Global Multistakeholder High Level Conference on Governance of Web 4.0 and Virtual Worlds. Saatavissa: https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/event-web-4-governance . Viitattu 21.5.2025.
European Commission 2025b. WEB4HUB: A space for the metaverse – Virtual world and the transition to Web 4.0. Saatavissa: https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/web4hub . Viitattu 21.5.2025.
European Commission 2025c. Outcome document of the conference The Global Multistakeholder High Level Conference on Governance for Web 4.0 and Virtual Worlds. Saatavissa: https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/event-web-4-governance#tab_5 . Viitattu 10.6.2025.
Hupont Torres, I., Charisi, V., Prato, G., Pogorzelska, K., Schade, S., Kotsev, A., Sobolewski, M., Brown, N., Calza, E., Dunker, C., Di Girolamo, F., Bellia, M., Hledik, J., Nai Fovino, I., Vespe, M. 2023. Next Generation Virtual Worlds: Societal, Technological, Economic and Policy Challenges for the EU. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/372281874_Next_Generation_Virtual_Worlds_Societal_Technological_Economic_and_Policy_Challenges_for_the_EU . Viitattu: 10.6.2025.
Palovuori, L. 2025. Social wellbeing prevents young people from becoming cyber criminals. Participants’ contributions. European Commission. Saatavissa: https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/event-web-4-governance#tab_5 Viitattu 21.5.2025.
Toivanen L. 2025. Safe and Accessible Virtual Worlds and WEB 4.0. Participants’ contributions. European Commission. Saatavissa: https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/event-web-4-governance#tab_5 . Viitattu 21.5.2025.
W3C 2025. Semantic Web. World Wide Web Consortium. Saatavissa: https://www.w3.org/2001/sw/wiki/Main_Page. Viitattu 10.6.2025
Laura Palovuori
TKI- asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 626 0028
