Hanna Tölli
Pauliina Mattila
Mira Valkjärvi
Centria-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnassa (TKI) työskentelee noin puolet koko henkilöstöstä. Toinen puoli koostuu opetuksesta ja korkeakoulupalveluista. Integraatiota pyritään tekemään puolin ja toisin osallistumalla hankkeiden toimenpiteisiin ja tukemalla opetusta hankkeiden tuottamilla materiaaleilla.
Nyt kerromme esimerkin, jossa opetuksen ja TKI:n yhteistyö onnistui loistavasti. Saimme myös hyvää palautetta opiskelijoilta. Kyseessä on EU:n osarahoittaman KASVA – Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI-toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä -hankkeen ja Innoviikko-opintojakson yhteistyö, johon osallistuivat Centrian toimijoiden lisäksi Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy ja Kuusamon Kala Oy Kuusamosta. Toteutus oli syksyn 2024 aikana.
Miten luodaan kestävää kasvua uusilla innovaatioilla?
Olet ehkä kuullut toteamuksen idean arvosta, joka itsessään on nolla, mutta huonostakin ideasta voi silti tulla menestystarina (Kasvu Open 2020). Nykyisissä menestystarinakeskusteluissa ei voi olla sivuamatta innovaatioiden vastuullisuus- ja kiertotalousnäkökulmia. Kestävän kasvun luominen vaatiikin systemaattista lähestymistapaa ja suurta rohkeutta tehdä asioita toisin kuin on totuttu.
Esimerkiksi kiertotalouden periaatteita toteuttavissa innovaatioissa mennään ympäristö- ja luontoasiat edellä, jolloin taloudellinen kasvu on seurausta, ei pääasia. Miten uskaltautua tekemään toisen jätteestä kannattavaa liiketoimintaa? Useimmiten, kun vieressä ei ole ketään, joka tekisi edes lähelle samaa.
KASVA-hankkeen päätavoite on lisätä kestävän kasvun mahdollisuuksia erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla. Toimijoina hankkeessa on tutkijoita, TKI-toimijoita ja yrityskehittäjiä. Kohderyhmänä on alueen kasvuhaluiset yritykset. Kasvua ja kasvuhalukkuutta on paikoin vaikea tunnistaa, mutta hankkeella etsitään tähänkin avaimia tekemällä toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä. Parhaimmillaan tällainen innovaatioekosysteemi mahdollistaa tutkitun tiedon, kehittämisosaamisen ja resurssien tehokkaan käytön (Valkokari 2015).
Yrityskehittäjänä toimiva kohtaa yrittäjän ja yritysten arkipäivän erilaisissa tapaamisissa. Olennainen tehtävä on osata kysyä yrittäjältä oikeita kysymyksiä, jotka avaavat näkymiä tulevaisuuteen ja sen tavoitteisiin vaikkapa kiertotalouden näkökulmasta. Pöytälaatikkoon hautautuneet ideat voivat vahingossa pompahtaa esille keskustelussa.
TKI-toimijan tärkein rooli on mahdollistaa yritysten pöytälaatikoissa lojuvien ideoiden jatkojalostaminen, prototyyppien suunnitteluapu ja niiden testaus sekä muut tarvittavat tutkimusta ja kehitystä vaativat tukitoimet, kuten kiertotalous- ja vastuullisuuskysymysten esillä pitäminen ja jalostaminen aidosti näkyväksi osaksi innovaatiota.
Yrityskehitysyhtiön rooli taas on tukea muun muassa liiketoimintasuunnitelmien tekemisessä, rahoituksen hakemisessa ja yleisessä sparraamisessa kohti uutta tuotetta tai liikeideaa. Näiden toimenpiteiden väliin jää paljon asioita, joihin tarvitaan yrittäjän omaa panostusta. Apukäsinä kannattaa käyttää vaikkapa korkeakouluopiskelijoita.
Tämän kaiken yhteensovittamisen onnistuessa syntyy ainutlaatuisia menestystarinoita, joiden välittömät vaikutukset näkyvät eri toimijoiden välisenä motivoitumisena ja innostumisena. Pitkällä aikavälillä toivottavasti nähdään vastuullista ja kestävää kasvua, joka ruokkii edelleen uusien innovaatioiden syntymistä.
Yrityksen rooli opiskelijoiden innostajana
Yksi luovuuden ja innovaatioiden syntymisen keskeinen asia on saada luotua ilmapiiri, jossa osallistujat tuntevat olonsa turvalliseksi ilmaista ideoitaan ja uskaltavat ottaa riskejä ilman pelkoa epäonnistumisesta (Patrakka 2024).
Tämän ilmapiirin syntymiseen tähdätään Centrian Innoviikko-opintojaksolla, joka on opiskelijoille vapaasti valittavissa oleva toteutus. Opintojakson osaamistavoitteisiin sisältyy innovointiosaamisen ja tiimityöskentelytaitojen kehittäminen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa toimia innovointiprosessissa osana moniammatillista tiimiä, jossa kehitetään yrityksen tai muun organisaation toimintaa tai tunnistetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Innovointikohteen löytäminen opintojaksolle voi olla oma haasteensa, koska sen toivotaan olevan yrityslähtöinen. Kun innovoinnin kohde tulee suoraan yrityksestä, mahdollistetaan opiskelijoille pääsy tutustumaan yrityksen toimintaan ja niihin aiheisiin, jotka aidosti haastavat ja mietityttävät yritystä. Kohde voi liittyä yrityksen tuotteeseen, tuotantoon, markkinointiin tai vaikkapa kiertotalouteen. Syksyn 2024 toteutuksessa yritys- ja kiertotalouslähtöisyys toteutuivat KASVA-hankkeen kanssa yhteistyössä.
Hankkeen yhtenä toimenpiteenä oli järjestää kiertotalousperusteinen yrityshautomo ja pitchauskilpailu, joissa opiskelijat ratkaisevat alueen yrityksistä nousseita haasteita ja luovat niistä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Niinpä lähdettiin keskustelemaan opetuksen kanssa erilaisista mahdollisuuksista toteuttaa toimenpide. Keskusteluissa nousi esille, että olisi hyvä saada yhdistettyä hankkeen tarjoama mahdollisuus johonkin olemassa olevaan toteutukseen. Tällöin se parantaisi mahdollisuutta löytää kiinnostuneita osallistujia ja toteuttaa onnistunut toimeksianto. Esiin nousi Innoviikko-opintojakso, johon kaivattiin innovointiaiheita, ja toisena ajatuksena alueella pidettävä Tervatynnyri-pitchauskilpailu, joka järjestettiin nyt jo viidettä kertaa.
Hankkeen TKI-toimijat lähtivät keskustelemaan Kuusamon ja Limingan alueen yrityskehittäjien kanssa, löytyykö heiltä kiinnostuneita yrityksiä. Alustavissa kyselyissä esiin nousi kaksi tapausta, joiden soveltuvuutta pohdittiin. Valinnassa päädyttiin yhteistyöhön Kuusamon Kalan kanssa. Paikallinen yrityskehittäjä järjesti TKI-toimijoille vierailun yritykseen. Tapaamisen yhteydessä keskusteltiin yhteistyöstä ja yrityksen osallistumisesta opintojakson toteutukseen toimeksiannon muodossa ja myös opiskelijoiden mahdollisuudesta osallistua ideoilla Tervatynnyri-pitchauskilpailun Idea-sarjaan.
Seuraava jännityksen paikka oli opintojakson markkinoinnin onnistuminen, ja toteutuuko tämä vapaasti valittava opintojakso. Ja toteutuihan se, kiinnostuneita löytyi ja opiskelijat jaettiin neljään tiimiin, joissa kussakin oli neljästä viiteen opiskelijaa. Kuusamon Kalan toimeksianto opiskelijoille oli innovoida uuden sukupolven kalatuotteita. Se sisälsi yrityksen tuotantoprosessin, päätuotteiden ja niiden volyymin sekä sivuvirtojen ja niiden hyödyntämisen esittelyn. Ensimmäisessä vaiheessa jokaisen tiimi tavoitteena oli tuottaa useita ideoita, jotka he pääsivät esittelemään yrityksellä.
Yritys arvioi opiskelijoiden ideoita ja valitsi jokaiselta tiimiltä kaksi ideaa jatkoon. Seuraavassa vaiheessa jatkoon päässeitä ideoita kehitettiin tiimeissä edelleen ja esitystapaan kannustettiin kiinnittämään huomiota. KASVA-hankkeen puolelta tiimeille jaettiin vinkkejä hyvän esityksen tekemiseen ja esiintymiseen. Innovoinnin osalta opintojakso huipentui valmiiden tulosten esittelyihin, joiden perusteella yritys arvioi tulokset ja valitsi voittajatiimin.
Yhteistyön tiimoilta yritykselle pystyttiin tarjoamaan tuoreita ja vähän erilaisia näkökulmia ja ideoita. Oli hienoa huomata, että yritys oli aidosti innostunut opiskelijoiden tarjoamista ratkaisuista ja aikoo testata osaa niistä tuotekehityksessään. Tämä, jos mikä, kannusti ja rohkaisi opiskelijoita. Opiskelijoiden palautteen mukaan opintojakso koettiin hyväksi ja mielenkiintoiseksi sekä yhteys yritykseen antoi oman lisänsä opintojakson suorittamiseen.
Opintojaksolla toisena opettajan toimineen Jari Kaarelan sanoin: ”Yhteistyöstä yrityksen ja hankkeen kanssa voi sanoa, että se oli erittäin onnistunutta ja toimivaa. Jakson onnistuneen toteutuksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että innovoinnin kohde on yrityslähtöinen. Yritys oli toteutuksessa täysillä mukana.”
Toteutus sai myös hyvää palautetta yrityskehitysyhtiö Naturpolikselta ja Kuusamon Kalalta. Heidän edustajansa mainitsivat muun muassa, että yritysten kannattaa ehdottomasti tarttua tällaisiin mahdollisuuksiin. Heidän mukaansa odotukset ylittyivät moninkertaisesti ja he saivat uusia vinkkejä omaan työhönsä esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisestä innovointityössä.
Ideanikkarista yrittäjäksi ja mestariesiintyjäksi
Innoviikko-opintojaksossa lähestyttiin innovaatioita hyvin käytännönläheisesti. Ensin ideoidaan, sitten testataan niitä kohderyhmälle, tässä tapauksessa yrityksen edustajille, ja lopulta kisaillaan parhaan idean tittelistä. Startup-yritys-kentällä tämä on hyvinkin tuttu prosessi, vaikkakin laajemmalla toteutuksella ja usein pitempään kestävällä aikavälillä.
Uusien yritysten ja yrittäjien yhtenä tärkeänä taitona on osata esittää ideansa, oli se kuinka tekninen tai monimutkainen, hyvin tehokkaasti ja nopeasti potentiaalisille sijoittajille tai yhteistyökumppaneille. Tätä taitoa kutsutaan hissipuheeksi tai pitchiksi. Pitchauksen taito onkin yrittäjille yksi tärkeimmistä taidoista ja onneksi sellainen, mitä voi kehittää harjoittelemalla. Tämä ajatus mielessä opiskelijoille tarjottiin yhteistyössä KASVA-hankkeen kanssa pitchaus-koulutusta.
Pitch-esitykset ovat ajallisesti hyvin lyhyitä, usein kolmesta viiteen minuutin pituisia. Tämä tarkoittaakin sitä, että esityksen aikana on saatava heti alusta lähtien yleisön mielenkiinto herätettyä ja pidettyä siitä kiinni koko esityksen ajan. Tämän takia hyvissä pitch-esityksissä on alussa koukku ja lopussa kysymys. Kurssilla opiskelijoilla oli esityksiään varten pitempi aika. Toisaalta, kun jokainen ryhmän jäsen esittää, niin yksittäiselle opiskelijalle jääkin lopulta hyvin lyhyt aika. Ryhmäesityksissä pitääkin kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten vuorot etenevät, jotta esitys on hyvin sujuvaa ja ammattimaista.
Pitchaustaitoa voi hyödyntää minkä tahansa esityksen valmistelussa ja pitämisessä, haastattelutilanteissa ja ihan arjessakin. Kaikki on kiinni siitä, että varaat riittävästi aikaa valmisteluille ja harjoittelulle, etsit vaadittavaa tietoa ja perehdyt siihen. Näiden perusteella valmistele esitys tai tarina, joka haluat kertoa.
Harjoittelu on usein se kohta, joka jää liian vähälle huomiolle, mutta se on elintärkeä. On sanottu, että yhtä esityksen minuuttia varten tarvitaan tunti harjoittelua. Voikin olla yllätys, että parhaat puhujat ja esittäjät, joille puhuminen tuntuu tulevan luontevasti, käyttävät harjoitteluun jopa kuukauden. Näin teki esimerkiksi Steve Jobs (Gallo 2018). Harjoittelun myötä omasta puheestaan saa pois turhia täytesanoja ja lievennettyä jännitystä. Samalla itsevarmuus kasvaa.
Innoviikolla esitetyistä innovaatioista yrityksen ja hanketoimijoiden mielestä paras palkittiin. Voiton saanut ryhmä oli osannut huomioida myös kestävyysnäkökulmat, jotka ovat kilpailuvaltti myös yrityksille. Tervatynnyri-kilpailun finaalissa ei Innoviikon osallistujia tänä vuonna nähty, mutta kuka tietää, vaikka jo ensi vuonna he rohkaistuvat osallistumaan.
Opintojakson jälkeen saadussa palautteessa toivottiinkin pitchaus-koulutusta kiinteäksi osaksi Centrian koulutustarjontaa. Suunnitelmissa on, että tätä tullaan myös järjestämään. Mitä mieltä muuten sinä olet esiintymis- ja esitystaitojen tärkeydestä?
Lähteet
Gallo, C. 2018. Inc. A Long-Time Apple Designer Reveals Steve Jobs’s 6-Step Rehearsal Process He Used for Every Presentation. Saatavissa: https://www.inc.com/carmine-gallo/a-long-time-apple-designer-reveals-steve-jobs-6-step-rehearsal-process-he-used-for-every-presentation.html. Viitattu 26.11.2024.
Kasvu Open. 2020. Kim Väisänen – Idean arvo on 0 €. Saatavissa: https://kasvuopen.fi/kim-vaisanen-idean-arvo-on-0-e/. Viitattu 26.11.2024.
Patrakka, M. 2024. Kestävä kasvu vaatii radikaalia innovatiivisuutta – miten luodaan kulttuuri, jossa innovaatiot syntyvät? Elomatic. Saatavissa: https://www.elomatic.com/fi/kestava-kasvu-vaatii-radikaalia-innovatiivisuutta-miten-luodaan-kulttuuri-jossa-innovaatiot-syntyvat/. Viitattu 27.11.2024
Valkokari, K. 2015. Business, innovation, and knowledge ecosystems: how they differ and how to survive and thrive within them. Technology Innovation Management Review 5 (8), 17-24.
Hanna Tölli
TKI-koordinaattori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 432 5716
Pauliina Mattila
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2631
Mira Valkjärvi
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 571 2082
