Työssä käyvän aikuisopiskelijan kokemuksia digiloikasta ja jatkuvasta oppimisesta

YAMK-tutkintoja ja niiden kehittämistä on alusta asti ohjannut ajatus työelämän kehittämisestä. Tutkinnon suorittaminen on edellyttänyt riittävää työkokemusta ja tutkinnon sisällöt sekä opinnäytetyö on suunniteltu erityisesti työelämässä tarvittavan osaamisen lisäämiseen ja kehittämiseen.  (Arene 2022.)

Itsellä on edellisestä tutkinnosta kulunut aikaa, ja aloitin opinnot mielenkiinnolla tietäen sen tosiasian, että vapaa-aika tulee täyttymään luennoista ja raporttien kirjoittamisesta, ja opiskelu työn ohella ei aina tule olemaan helppoa.

Tässä artikkelissa kerron opiskelusta työssä käyvän aikuisopiskelijan näkökulmasta ja siitä, miten mm. digiloikka on muokannut opiskelumetodeja.

Kun opiskelin tradenomiksi 2000-luvulla, työn ohessa silloinkin, oli läsnäolo pakko luennoille eikä verkkoluennoista tai muistakaan sähköisistä järjestelmistä vielä tiedetty juuri mitään. Mutta menetelmät ovat muuttuneet huimasti ja todellinen digiloikka on otettu. Voi jopa sanoa, että kyseessä on digiharppaus varsinkin sellaisten opiskelijoiden mielestä, jotka olivat opiskelleet edellisen kerran 1990-luvulla.

Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen Digivisio 2030 -hanke lisää kaikkien oppijoiden mahdollisuuksia joustavaan oppimiseen. Tavoitteena on seuraavien kymmenen vuoden aikana uudistaa suomalaista korkeakoulutusta digitalisaation avulla ja tehdä Suomesta joustavan oppimisen mallimaa. Hankkeessa kehitetään korkeakoulujen yhteisiä toimintamalleja ja luodaan yhteinen digitaalinen palvelualusta. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat lisäksi digitaalinen pedagogiikka sekä oppijan polkuun ja jaettuun dataan perustuva ohjaus.  (Valtioneuvosto 2021.)

Luennoille pystyy osallistumaan Teamsin tai Zoomin välityksellä paikasta riippumatta ja mikäli on estynyt osallistumaan, luennot on mahdollista kuunnella nauhoitettuna jälkeenpäin itselle sopivana ajankohtana. Raportit tehdään ryhmätöinä pienryhmissä käyttäen hyväksi esim. OneDriven yhteiskirjoittamisen ominaisuutta. Opiskelumateriaali löytyy Itslearning-oppimisympäristöstä, ja suorituksien kirjautumista pystyy seuraamaan Peppi-opintotietojärjestelmästä. Sähköisestä kirjastosta löytyy paljon materiaalia, jota pystyy lataamaan omalle koneelle. Verrattuna aikaisempiin opiskelukokemuksiini tämä kaikki oli aivan huikeaa.

Opiskelu on kaikin puolin hyvin joustavaa. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma eli HOPS on yksilöllinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen. AHOT eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen perustuu osaamislähtöiseen ajatteluun ja on osa jatkuvaa oppimista.  (Centria-ammattikorkeakoulu 2021.)

Valinnaisia kursseja on hyvin tarjolla valtakunnallisessa CampusOnline-verkko-opintoportaalissa. Suoritetut kurssit on mahdollista itse siirtää omaan ammattikorkeakouluun esim. digitaalista Puro-palvelua käyttäen. CampusOnline on Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen opintotarjontaportaali, joka kokoaa yhteen verkko-opintojaksotarjontaa kaikista Suomen 24 ammattikorkeakoulusta. Opiskelija voi rakentaa itselleen sopivan ja hyödyllisen opintokokonaisuuden laajasta korkeakoulurajat ylittävästä opintotarjonnasta. (Campusonline 2022.) Valmistusprosessi on myös muuttunut digitaaliseksi ja paperisista tutkintotodistuksista luovuttu.

Saavutettavassa korkeakoulussa korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan monenlaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden. Fyysisellä saavutettavuudella tarkoitetaan pelkästään tilaratkaisuja ja sähköisiä järjestelmiä. Psyykkinen saavutettavuus taas kuvaa korkeakoulun asenteellista ilmapiiriä ja esimerkiksi yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemuksia sekä suhtautumista erilaisuuteen. Sosiaalisella saavutettavuudella tarkoitetaan erilaisia saavutettavuutta edistäviä käytäntöjä, kuten opetusmenetelmät ja oppimateriaalit. Fyysisen saavutettavuuden synonyymina käytetään vakiintuneesti käsitettä esteettömyys.  (Kosunen 2021.)

Aikuisena opiskelu vaatii suunnittelua ja itseohjautuvuutta, ja sen takia motivaation on oltava hyvä. Keskusteluissa muiden opiskelijoiden kanssa tuli ilmi, että eniten opiskelijoita motivoivat tiedonjano, uusien näkökulmien saaminen, pysyminen ajan tasalla, itsensä kehittäminen, uralla eteneminen, mielenkiintoisemmat työtehtävät ja parempi palkka.

Itseäni motivoi mahdollisuus opiskeluun ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi koen uteliaisuutta uuden oppimista kohtaan sekä pidän tärkeänä, että oma oppimisen kykyni säilyisi. Elämä on paljon kiinnostavampaa, kun on uudelle utelias. Ja onhan niin, että vain muutos on pysyvää ja sen mukana pysymiseen tarvitaan päivitettyjä työkaluja. Huomionarvoinen fakta on se, että työntekijöiden eläkeikä nousee entisestään ja pärjätäkseen pitkään työelämässä tarvitaan oppimisen taitoa entistä enemmän.

Myös Sitran Elinikäinen oppiminen Suomessa -kyselyn (2022) tulokset kertovat, että uuden oppimista ruokkii etenkin ihmisenä kasvamisen ja kehittymisen halu. Tärkeimpänä syynä osaamisen kehittämiseen nähdään maailman muutoksessa pärjääminen.

Valtioneuvoston mukaan jatkuva oppiminen tuottaa lisäarvoa työntekijälle sekä työyhteisölle. Jatkuva oppimisen kehittäminen edesauttaa siinä, että kansalaisilla on merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen. Väestön osaamistaso nousee ja sitä myötä myös työllisyysaste nousee. Jokainen kehittää osaamistaan työuran aikana ja jokaisella on mahdollisuus uudistaa osaamistaan ennakoivasti, jotta työssä kehittyminen, työllistyminen uusiin tehtäviin ja uralla eteneminen olisi mahdollista. Osallistumisen tasa-arvo lisääntyy. Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista. Lisäksi osaava työvoima tukee kestävää kasvua, innovaatioita, kilpailukykyä ja sitä kautta hyvinvointia.  (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022.) Oman osaamisen kehittämisen takana on kuitenkin aina työntekijän oma motivaatio ja päätös.

Jatkuva oppiminen on yksi keskeisimpiä hyvinvoinnin ja tuottavuuden tekijöitä ja tulevaisuuden vahvuuksia. Jatkuva oppiminen on työelämän tärkeimpiä taitoja. Muita tärkeitä taitoja ovat itsensä johtaminen, sosiaalinen kyvykkyys ja luovuus. Lisäksi tarvitaan tietoteknistä osaamista kuten digitaalista älykkyyttä ja tiedon hyödyntämisen taitoa. (Kallonen & Kuhmonen 2021, 18, 171.)

Yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvat muutokset edellyttävät ihmisiltä jatkuvaa osaamisen uudistamista, täydentämistä ja pysymistä ajan tasalla. YAMK-tutkinnoissa teoreettinen osaaminen ja työelämän käytäntöjen kehittäminen yhdistyvät. Kursseilla opitut asiat ovat helppo viedä käytännön työelämään, ja työelämästä saa paljon mitä voi hyödyntää opiskelussa. Itse sain opiskeluista päivitettyjä tiedonhakukykyjä, digitaalisia valmiuksia ja ajantasaista tietoa liiketalouden saralta. Lisäksi koulutus on lisännyt kiinnostustani elinikäiseen oppimiseen. Ja kyllähän opiskelu aina antaa enemmän kuin ottaa, avartaa näkökulmia ja virkistää ajatustapoja.