Asiantuntija oppijana – ajatuksia tietoturvasta maallikon näkökulmasta (osa 1/2)

Oli kyse sitten yritysmaailmasta tai yksityiselämästä, tietyt trendit ja teemat toistuvat. Esimerkiksi digitalisaatio, kestävyys ja tietoturva ovat osana jokapäiväistä elämäämme, tiedostimme sitä tai emme. Tehokkaat ja toimivat digitaaliset ratkaisut ovat osa sähköisin järjestelmin ohjattuja älykkäitä koteja ja kaupunkeja, ja siten myös tärkeä elementti energia- ja ilmastokriisien selättämisen näkökulmasta. Jotta järjestelmät toimisivat optimaalisella tavalla ja olisivat luotettavia, tulee niiden olla myös tietoturvallisia. Ukrainan sota on laajentanut tietoisuutta siitä, kuinka kyberhyökkäykset voivat jopa lamaannuttaa energiantuotantoa ja muuta kriittistä infrastruktuuria, ja varoittavia esimerkkejä näistä on nähty myös Euroopassa (ks. esim. Martin 2022). Kun teknologiaa tutkitaan ja uutta kehitetään, on olennaista kyetä yhdistämään kehitykseen nykyiset ja nousevat trendit, jotta lopputulos palvelisi toiminnallisuuksiltaan mahdollisimman pitkään ja monipuolisesti. Yksi ihminen on harvoin sekä teknologian, siihen liittyvän tietoturvan että kestävyys- ja tulevaisuusajattelun asiantuntija, joten parhaiten toimiviin ratkaisuihin päästäksemme tarvitsemme yhteistyötä.

Tiimityö ei ole koskaan vain koulutusten summa, vaan siihen luonnollisesti vaikuttavat myös muut taitomme, kokemuksemme ja piirteemme. Valmistellessamme esimerkiksi TKI-toimintaan ja hankkeisiin liittyviä tapahtumia olemme huomanneet, kuinka monenlaista osaamista tarvitaan, jotta tuotettua tietoa ja osaamista pystytään myös välittämään eteenpäin. Ymmärrys ja yhteiset keskustelut siitä, millaiset tapahtumat sopivat erilaisille teemoille, mitä kanavia voidaan markkinoinnissa hyödyntää, kuinka koota katseen pysäyttävä mainosjuliste sekä osallistujia sitouttava ohjelma ovat usein välttämättömiä taitoja onnistuneen tapahtuman taustalla.

Vaikka yhden alan asiantuntijoiden kesken voi saada mielenkiintoista ja syventävää keskustelua aikaan, tuo asiantuntijuuden kirjo kokemukseni mukaan hanketyöhön tarvittavaa monipuolisuutta. SecuLab-tutkimusryhmässä työskennellessäni olen kokenut tiimin vahvuudeksi sen, että meitä on erilaisista taustoista ja yhdessä osaamme pohtia asioita hyvinkin erilaisista näkökulmista. Lisäksi erilaiset persoonallisuudet auttavat tutkimusryhmää työskentelemään laaja-alaisesti monenlaisten kohderyhmien hyväksi.

Aluekehittämisen näkökulmasta hankkeet ovat tärkeä keino jalkauttaa korkeakoulujen osaamista yrityksiin. Onnistuaksemme tässä, tarvitaan monenlaista tekijää, ideoijaa ja asiantuntijuutta, ja aina kaikkea tarvittavaa osaamista ei yhden katon alta löydy. Se ei kuitenkaan ole onneksi välttämätöntäkään, sillä yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa on tärkeää sekä osaamisen monipuolisuuden että osaajien verkostoitumisen näkökulmasta.

OboDigI4.0 -hanke on yksi onnistunut esimerkki yhteisen tekemisen merkityksestä hanketyössä. Hanke hyödynsi kolmen korkeakoulun osaamista, jolloin hankkeen varsinaisten kohderyhmien lisäksi myös hanketoimijoilla itsellään oli hieno mahdollisuus laajentaa omaa osaamistaan ja ymmärrystään digitalisaation teemoista. Hankkeen pääteemoina olivat robotiikka, esineiden internet, tekoäly ja tietoturva, joihin jokainen korkeakoulu toi oman kärkiosaamisensa. Hankkeen lisäarvona saavutettu verkostoituminen, hankkeen työntekijöiden asiantuntijuuden kasvu ja uusien yhteisprojektien valmistelu olisivat jääneet toteutumatta, mikäli jokainen mukana ollut korkeakoulu olisi tehnyt vastaavaa aluekehitystyötä yksin.

Laaja yhteinen osaaminen heijastui myös OboDigI4.0 -hankkeen 14.10.2022 järjestetyssä loppuseminaarissa, jossa kuultiin hankeasiantuntijoiden puheenvuoroja kaikista hankkeen pääteemoista sekä suomeksi että ruotsiksi. Erityisesti Pohjanmaalla on tärkeää voida palvella hankkeiden kohderyhmiä useammalla kielellä, jotta saavutettavuus mahdollistetaan ja kielimuuri ei muodostu esteeksi yritysten osallistumiselle hankkeen toimenpiteisiin. Kolmen korkeakoulun yhteistyöllä on voitu tarjota oppimismahdollisuuksia niin paikallisille yrityksille kuin myös hankeasiantuntijoille.

Olen syystäkin tässä artikkelissa korostanut tiimityön merkitystä niin oman organisaation sisällä, kuin myös organisaatioiden välillä. Käytännössä kuitenkin asiantuntijatyössä teemme suurimman osan työstä itsenäisesti. Tämä korostuu myös SecuLab-tutkimusryhmän kohdalla, sillä olemme fyysisesti eri sijainneissa ja teemme ajan hengen mukaisesti paljon etätöitä.

Itseohjautuvuus ja yrittäjähenkisyys ovat sanoja, jotka toistuvat nykyään usein työelämästä puhuttaessa. Itsenäinen työskentely vaatii kuitenkin panoksensa sekä yksilöltä että yhteisöltä. Yksilöltä se vaatii ymmärrystä ja halua olla perillä siitä, mitä ympärillä työyhteisössä tapahtuu, ja yhteisöltä se vaatii sekä toimivaa keskusteluilmapiiriä että luottamusta. Kun yksilöllä on hyvä ymmärrys siitä, mitä tiimin tulee saavuttaa, pystyy hän ohjaamaan omaa työskentelyään sen suuntaisesti ja antamaan panostuksensa tiimin hyväksi. Kun ympärillä oleva tiimi luottaa yksilöön, on itseohjautuva työote mahdollinen ja ilmapiiri avoin. Mikäli luottamuspulaa on, se vaikuttaa sekä kommunikointiin, avoimuuteen että työn tehokkuuteen.

Itseohjautuvuus tutkitusti lisää työn tehokkuutta ja työhyvinvointia (Martela ym. 2021; Kaskinen 2020), mutta sitä ei tule ottaa itsestäänselvyytenä. Itsenäinenkin työ vaatii johtamista, ja lisäksi huolehditaan tiimin tavoitteiden selkeydestä ja tiedon kulusta (ks. esim. Vainio 2019). SecuLab-tutkimusryhmässä itseohjautuvuuden tasapainona ovat muun muassa yhteinen keskustelukanava ja säännölliset palaverit, joissa vaihdetaan sekä työhön että vapaa-aikaan liittyviä kuulumisia. Yhteiset vapaamuotoiset palaverit ovat tiimihengen nostattamisen lisäksi myös tilaisuus ideoida yhdessä sekä nykyisiin hankkeisiin liittyviä toimenpiteitä että kokonaan uusia hankkeita.

Tehdessämme aluekehitystyötä monipuolinen osaaminen ja erilaiset persoonallisuudet ovat ehdottomasti tiimimme vahvuus. Henkilökohtaisesti uskon parhaan reseptin hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen olevan se, että otetaan huomioon ja hyödynnetään tiimin vahvuudet ja intohimot, sillä mielenkiinto työtä kohtaan lisää työn imua, sitoutuneisuutta ja johtaa niiden kautta parhaisiin tuloksiin.