Tuija Tolonen-Kytölä
KIVAKO-hanke eli Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa -hanke on OKM:n rahoittama korkeakoulujen yhteistyöhanke. Mukana on yhdeksän yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua. Hankkeen kesto on kolme vuotta ja toteutusaika 5/2018 – 9/2020.
Kivako-hanke pyrkii vahvistamaan kielivarantoa maassamme. Se vastaa myös hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeen tavoitteisiin, jonka toteutussuunnitelman mukaisesti hankkeessa pyritään nopeuttamaan opiskelijan siirtymistä työelämään. Hanke edistää myös korkeakoulutuksen vision 2030 toimeenpanoa.
Centria-ammattikorkeakoulusta hankkessa ovat mukana opettajat Sandor Kovacs ja Marko Laitila (saksa), Jussi Jussila (japani) sekä Elena Chernorot (venäjä). Hankkeen neuvottelukunnassa Centriaa edustaa Tuija Tolonen-Kytölä. Tavoitteena on laajentaa ja syventää saksan, venäjän ja japanin kielen opetusta ammattikorkeakoulun sisällä erityisesti digipedagogisin menetelmin. Centria on samalla mukana tuottamassa opintosisältöjä myös valtakunnalliseen tarjontaan, mm. CampusOnline-portaaliin.
Alueellisesta näkökulmasta katsottuna hankkeessa vahvistetaan ns. harvinaisten kielten opetusta yritysten ja elinkeinoelämätarpeita ajatellen. Koska opetusta kehitetään yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa, on samalla mahdollisuus verkostoitua valtakunnallisesti sekä saada kollegiaalista tukea oman opetuksen kehittämiseen.
Kivakon tavoitteet ja toteutus
Hankkeessa kehitetään korkeakoulujen vieraiden kielten opintopolkutarjontaa ns. harvemmin opiskelluissa kielissä. Tavoitteena on parantaa korkeakouluissa erityisesti sellaisten kielten opetustarjontaa, joita tällä hetkellä opiskellaan valtakunnallisesti englantia ja ruotsia harvemmin. Hankkeessa luodaan digipedagogiikan avulla oppimispolkuja näihin kieliin alkeistasolta (CERF:n A1) aina edistyneimmille osaamistasoille (C1).
Opettajat tekevät Kivakossa kehittämistyötä ja tarjoavat opintoja valtakunnallisena ja alueellisena yhteistyönä. Samalla ollaan luomassa valtakunnallista yhteistyöverkostoa tukemaan opettajien digipedagogista kouluttautumista ja asiantuntijuutta. Hankkeen tavoitteena on myös luoda opiskelijoille itsearviointityökalu oppimisensa tueksi.
Hanketta toteutetaan14 kieli- ja hankeryhmissä. Mukana ovat saksa, venäjä, espanja, ranska, italia, kiina, portugali, japani, viro sekä viittomakieli. Niin sanottua tandemopiskelua kehittävässä ryhmässä mukana ovat mm. vietnam ja arabia. Myös oppimisteknologiaa ja digitaalisia toimintamalleja edistetään omassa hankeryhmässään.
Budjetti on 4,7 miljoonaa euroa, josta OKM:n osuus on 3,3 miljoonaa. Hanke on mittava, sillä opettajia on mukana 80. Hankkeella on myös 27 jäsenen neuvottelukunta sekä 10-jäseninen johtoryhmä.
Päätoteuttajana on Haaga-Helia. Virallisille sivuille pääsee linkistä: http://www.haaga-helia.fi/fi/node/5239/kivako-kielivarannon-vahvistaminen-korkeakouluissa
Saksaa, venäjää ja japania Centrian opiskelijoille verkossa
Saksan kielen osalta KIVAKOssa on mukana useita osakehittämishankkeita, ja Centria on mukana niistä kahdessa. Alkeistason saksan osahankkeen tavoitteena on tehdä moduulimalliin perustuvat ns. A-tason verkkokurssit. Luomalla jo kielenoppimisen alkuun mahdollisuuksia opetella kieltä joustavasti ja ajasta ja paikasta riippumattomasti edesautetaan saksan kielen taitoisten osaajien määrän kasvua Suomessa. Verkkokursseista on tavoitteena luoda kolmikieliset (suomi – ruotsi – englanti) versiot. Näin helpotetaan kansainvälisten opiskelijoiden osallistumista kielikursseille.
Työelämän saksa -ryhmä kehittää puolestaan verkko-opintojaksoa, jonka kautta tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus kehittää suullista ja kirjallista saksan kielen taitoaan. Tätä osaamista he tarvitsevat suomalaisessa työelämässä, sillä Saksa on Suomelle tärkeä kauppakumppani. Yhteistyö saksalaisten kumppaneitten kanssa edellyttää usein hyvää saksan kielen taitoa. Työelämän saksa -ryhmän laatimissa tehtävissä on tarkoitus hyödyntää ääni- ja kuvamateriaalin hankinnassa eri korkeakoulujen opiskelijoita, vaihto-opiskelijoita sekä opettajavaihtoja. Tekstimateriaalien hankinnassa käytetään mm. yritysten ja muiden organisaatioiden vapaasti käytettävissä olevaa materiaalia.
KIVAKO-hankkeen japanin kielen ryhmä koostuu kahdesta japanin opettajasta, jotka työskentelevät Centria-amk:ssa ja Helsingin yliopistossa. Tämä pieni, mutta tehokas ryhmä on tänä syksynä selvittänyt japanin opintojen tarpeellisia sisältöjä korkeakouluissa (A1-A2-tasot), ja lähtenyt alustavasti suunnittelemaan niitä. Ryhmä on myös mm. tutustunut toistensa jo olemassa oleviin materiaaleihin ja pohtinut kurssialustojen mahdollisuuksia yhdessä. Työn alla tällä hetkellä ovat n. 2 opintopisteen moduulien rakenne ja sisällöt, joista opiskelijat voivat tulevaisuudessa itse valikoimalla koostaa tarvitsemansa määrän japanin kieli ja kulttuuriopintoja.
Venäjän kielen opetuksen osalta hankkeessa kehitetään puolestaan opintojaksoa niille opiskelijoille, jotka osaavat jo venäjän alkeet ja ovat siirtymässä ns. B1-tasolle. Tavoitteena on tuottaa mielekästä ja kiinnostavaa materiaalia, jossa nykykieltä pyritään lisäämään vanhentuneen venäjän kielen sanaston tilalle. Ohjeet ovat myös englanniksi ja ruotsiksi, mikä mahdollistaa venäjän opettamisen myös kansainvälisissä koulutuksissa. Kokonaisuudessaan ajatuksena on harjoitella tehtävissä työelämän yleisvenäjää mm. VR-tekniikkaa ja pelillisyyttä hyödyntäen.
Miksi Kivakoa tarvitaan?
Viime vuosina eri kielten opiskelu kouluissa on vähentynyt ja yksipuolistunut. Englannin kielen asema yrityksissä ja yhteiskunnassa on vakiintunut ja vahva virallisten kielten rinnalla, mutta syvälliseen suhteiden luomiseen ja yhteistyöhön tarvitaan usein monipuolisempaa kielitaitoa. Vahvan kielivarannon luominen on tärkeää kansallisen osaamispääomamme kannalta.
Eri kielten opiskeluun eri korkeakouluissa on tähänkin saakka ollut toki halua. Pienissä ammattikorkeakouluissa ilmoittautuneitten ryhmä jää usein kuitenkin liian pieneksi, jotta sen voisi taloudellisista syistä aloittaa. Suurissa kaupungeissa on oppilaitosten yhteistyötä eri kielten opetuksessa ollut jo tätä ennen, mutta käytännössä toteutus on vielä ontunut. Kampukset saattavat sijaita kaukana toisistaan, jolloin toisen korkeakoulun kontaktiopetukseen osallistuminen on vaikeaa. Verkko-opinnot ovat tuomassa helpotusta näihin tilanteisiin, ja valtakunnallinen tarjonta onkin kasvamassa CampusOnline- ja Digikampus-portaalien myötä.
Uusin tekniikka ja uusimmat opetusmenetelmät mahdollistavatkin entistä opiskelijalähtöisempien kurssien kehittämisen. Digitaaliset työkalut edistävät verkko- ja muoto-opetuksen suunnittelua ja valtakunnallisen tarjonnan luomista. Käytännön suunnittelutyössä opettajat tuntevat kuitenkin tarvitsevansa vielä tietoa ja koulutusta menetelmistä, joita eri opintojaksoilla voisi hyödyntää. Kivako-hankkeen mukanaan tuomat verkostot ja kollegiaalinen tuki ovatkin tärkeä apu uusia opetustapoja testattaessa ja kehitettäessä.
Tuija Tolonen-Kytölä
viestinnän yliopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2549
