Monimuoto-opetusta Ylivieskan kampuksella

Ritva Saviluoto

 

Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan kampuksen tutkintokoulutukset ovat siirtymässä kokonaan monimuotoisiin toteutuksiin ja kampus muuttuu monimuotokampukseksi. Humanistisen ja kasvatusalan, liiketalouden, sosiaalialan sekä tekniikan opintoja on jo useamman vuoden ajan toteutettu monimuotoisesti.

Opetus- ja koulutussanasto (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2018 [1]) määrittelee monimuoto-opetuksen niin, että toteutuksessa yhdistetään lähi- ja etäopetusta sekä opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä. Tässä artikkelissa tarkastellaan kokemuksia lähinnä Ylivieskan kampuksen tekniikan opetuksen näkökulmasta.

Tekniset valmiudet

Opiskelijoilta ja opettajilta vaaditaan valmiuksia erilaisten etäopiskelua ja -opetusta tukevien järjestelmien käyttöön ja hyödyntämiseen. Opintojen alussa opiskelija saa käyttöönsä sähköisiä työkaluja ja niihin perehdytyksen. Etäopetuksessa käytetään pääasiassa Adobe Connect Pro- ja Skype for Business -yhteyksiä, joiden toimivuutta on mahdollisuus kokeilla orientoivien opintojen yhteydessä. Tätä mahdollisuutta opiskelijat käyttävätkin hyväkseen. Kun etäyhteyksiä opitaan käyttämään opintojen aikana, niin samalla opitaan työelämän tarvitsemia taitoja. Etäpalaverit ja verkkokoulutukset kuuluvat monen Centriasta valmistuneen työpäivään.

Muutos koskee erityisesti opettajia. Uusia työvälineitä ja –tapoja on opeteltava ja totuttava käyttämään. Opetustilanteeseen valmistauduttaessa on varmistettava yhteydet, jaettava etälinkki opiskelijoille ja luennon jälkeen hallittava tallenteiden käsittely ja jakaminen. Näiden lisäksi opetus mukautuu etä- ja verkko-opiskeluun sopivaksi. Luokan taululle piirretyille, opetusta havainnollistaville periaatekuville ja kaavoille on täytynyt löytää muita esitysmuotoja. Kuvat tehdään etukäteen tai muutetaan sähköisiksi piirtoalustan avulla.

Opetuksen tukena käytetään myös videoleikkeitä ja moni opettaja tallentaa niin verkko-luennot kuin ne luennot, joissa opiskelijat ovat paikalla. Opiskelijoilta videotallenteet ovat saaneet kiitosta. Ajankäytöllisesti ne vapauttavat opiskelemaan silloin, kun siihen parhaiten aikaa löytyy. Ne antavat mahdollisuuden palata käsiteltyyn aiheeseen uudelleen ja uudelleen. Vuorovaikutteisuus videoissa jää vähäiseksi, mutta siihen tarjoutuu muita tilaisuuksia.

Vuorovaikutus

Vuorovaikutuksen takaamiseksi monimuotokoulutuksissa on mahdollistettu säännölliset lähitapaamiset. Opintojaksoihin liittyvät käytännön harjoitukset ja laboratoriotyöt toteutetaan lähijaksojen aikana. Vaikka opetusta viedään verkkoon, erityisesti tekniikan opetuksessa opetuslaboratorioilla on oma roolinsa osana monimuotoista opetusta. Teoriaopintoihin liitetty laboratoriotyöskentely esimerkiksi sähkötekniikassa kasvattaa ammattilaisia, jotka käytännön tasolla osaavat huomioida sähköturvallisuuden.

Monelle opiskelijalle ryhmään tutustuminen on merkityksellistä – tapahtuipa se sitten luennolla, opetustauoilla, yritysvierailuilla tai vaikkapa verkossa. Tutussa ryhmässä on helpompi toimia ja tehdä kysymyksiä – oppia voi myös toisilta opiskelijoilta.

Syksyllä aloittaneet opiskelijat ovat muodostaneet aktiivisia WhatsApp-ryhmiä. Ryhmät ovat opiskelijalähtöisiä ja vapaaehtoisia. Opiskelijoiden kertoman mukaan niissä keskustellaan esimerkiksi laskimen käyttöohjeista tai jonkun kaavan tarkoituksesta. Tarvittaessa ryhmässä on helppo kysyä vertaisapua ja omaa osaamistaan saa jakaa.

Verkkototeutuksiinkin voi rakentaa yhdessä tekemisen harjoituksia.  Esimerkiksi kakkien opiskelijoiden orientoiviin opintoihin kuuluvan Averkon ’Minä korkeakouluopiskelijana’ -opintojakson uudistettuun materiaaliin on tuotu yhteisöllinen projektityö. Siinä opiskelijat miettivät keinoja toimia yhdessä pitkienkin välimatkojen päässä toisistaan.

Centria-ammattikorkeakoululla on Averkon kautta pitkä kokemus verkko-opinnoista. Monimuoto-opetus on tuonut verkon osaksi kaikkien mukana olevien opettajien työtä. Osalle opettajista ympäristö on tutumpi kuin toisille. Muutos haastaa kaikkia astumaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle, opettelemaan uutta, ottamaan haltuun etäopetuksen tekniikkaa sekä kehittämään opetusta etäopiskelijan tarpeisiin.

Toisaalta lähijaksojen opetukselta odotetaan paljon niin sisällön kuin järjestelyidenkin vuoksi. Matkojen, yöpymisten ja työasioiden järjestäminen kaukaakin tulevilla opiskelijoilla vaatii pitkäjänteistä suunnittelua. Suunnitelmat lähipäivistä ja niiden sisällöstä olisi hyvä olla etukäteen opiskelijoiden tiedossa ja muutoksista tulisi tiedottaa mahdollisimman ajoissa.

Monimuoto-opiskelija

Tämän syksyn kokemusten mukaan monimuoto-opiskelijan muotokuvassa näkyy vahvana työkokemus. Suuri osa opiskelijoista on vakinaisessa työssä opintojen ohessa. Ajankäytön suunnittelu korostuu aloitettujen opintojen myötä ja se koetaan erittäin tärkeäksi opiskelutaitojen kehittämiskohteeksi.

Opinnoissa jaksamisen vuoksi tulee löytää tasapaino opintojen, työelämän, perheen ja vapaa-ajan kesken. Asioita joutuu laittamaan tärkeysjärjestykseen ja jostakin harrastuksesta täytyy ehkä luopua hetkeksi. Toisaalta itselle tärkeät asiat ja harrastukset antavat voimaa ja energiaa opintoihin. Useampi opiskelija on syksyn aikana kertonut hakevansa tai harkitsevansa opintovapaata saadakseen keskittyä paremmin opintoihin.

Parhaassa tapauksessa työ motivoi opiskeluun. Muun muassa osaamisen hankkiminen, uralla eteneminen, alan vaihtaminen ja oman itsensä kehittäminen ovat innostaneet aloittamaan opinnot. Pätevyyden hankkiminen on yksi osa tutkinnon suorittamista. Työssä hankittua osaamista voi hyödyntää opinnoissa ja se antaa vahvan pohjan uuden oppimiselle. Työympäristöstä löytyy mahdollisia soveltamiskohteita opituille asioille, se tarjoaa oppimisen paikkoja ja näin myös osan oppimisympäristöä.

Monimuotoryhmissä opiskelevista suuri osa on iältään n. 25-40-vuotiaita. Ryhmänäkökulmasta on hienoa, että ryhmissä on mukana sekä nuoria että varttuneempia opiskelijoita. Jokainen opiskelija tuo ryhmään oman elämänkokemuksensa. Erilaiset näkökulmat työhön ja opiskeluun ovat arvokkaita ammattiin kasvamisen kannalta ja opetustilanteissa opiskelijoiden osaamisen ja kokemusten hyödyntämiseen kannattaisikin kiinnittää enemmän huomiota.

Mukaan toivotetaan tervetulleiksi myös nuoria. Projektimuotoisena opiskeluna voidaan tehdä työelämää vastaavia oppimistehtäviä. Kampuksella on tarjolla työtiloja, ohjausta, tarvittavia laitteistoja ja ohjelmistoja niille, joilla on mahdollisuus opiskella päiväaikaan.

Hyvin erilaisten taustojen vuoksi monimuoto-opiskelijoiden ohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Opiskelupolut voidaan suunnitella opiskelijan aiemman kokemuksen ja työpaikan vaatimusten mukaan. Ammattiopintoja on mahdollisuus painottaa haluttuun osaamiseen. (Vanhanen-Nuutinen, L., Saari, J., Kotila, H. ja Mäki, K. 2018)

Tämän syksyn monimuotoryhmät ovat kysymyksillään ja pohdinnoillaan saaneet pitkään opetustyötä tehneenkin näkemään asioita hieman uudella lailla: oppimisympäristöt kehittyvät ja muuttuvat. Opiskelijat tarttuvat innolla uusiin asioihin, oleellista on oppiminen. Työelämä tarvitsee ammattilaisia, joilla on valmiuksia toimia verkossa, hyödyntää uusia toimintaympäristöjä. Tähän monimuoto-opetus tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon ja mahdollisuuden.

Lähteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 [1], Opetus- ja koulutussanasto (OKSA), Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160797/okm22.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 28.10.2018

Vanhanen-Nuutinen, L., Saari, J., Kotila, H. ja Mäki, K. 2018, Opintojen aikainen työssäkäynti – ongelma vai mahdollisuus ammattikorkeakouluopinnoissa? EUROSTUDENT VI –tutkimuksen artikkelisarja. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:10, Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160726/okm10.pdf. Viitattu 28.10.2018

Ritva Saviluoto
lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2513 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail