ri Hyvärilä
Centria tutkimus ja kehitys osallistuu uuden, rakentamisen resurssitehokkuuden mittaamiseen käytettävän, Level(s)-järjestelmän pilotointiin. Järjestelmän pilotointi suoritetaan 2018–2019 aikana EU:n jäsenmaissa. Suomessa testauksen painopiste on rakentamisen hiilijalanjäljessä ja resurssitehokkuudessa (Level(s)in päätavoitteet 1 ja 2). (le Roux 2018.) Suomesta pilotoinnissa on Centrian kohteen lisäksi yli 20 muuta kohdetta ympäri Suomen. Centrian pilotointikohteena toimii aiemmin FCLT-hankkeessa tutkittu CLT-hirsirakenteinen omakotitalo Haapavedellä.
EU ja Suomi kohti yhteiseurooppalaista kiinteistöjen luokitusjärjestelmää Level(s)iä
Suomi osallistuu ympäristöministeriön johdolla aktiivisesti Euroopan yhtenäisen kiinteistöjen ympäristöluokitusjärjestelmän Level(s)in kehittämiseen. Kehitystyössä on Suomesta vahvasti mukana myös Rakennustietosäätiö, GBC Finland sekä kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita. Kehitystyön tuloksena syntyy Euroopan yhteinen arviointimittaristo ja -työkalu rakennuskohteiden resurssitehokkuuden ja ympäristövaikutusten arviointiin kohteen koko elinkaari huomioiden. Level(s)in kehittämisellä ja käyttöönotolla ohjataan rakentamista kohti resurssitehokkaampaa ja vähähiilisempää tulevaisuutta. (le Roux 2018.)
Tällä hetkellä Euroopassa käytetään useita rakentamisen ekologisuuden ja kestävän kehityksen luokituksia, tunnetuimpana kansainvälisestikin käytettävä BREEAM sekä useita kansallisia luokituksia. Suomessa on käytössä rakennuksille ja rakennusosille sovellettava RTS EPD. Erilaisilla luokituksilla arvioitujen rakennuskohteiden vertailu kuitenkin haastavaa. Level(s)-kehitystyön tuloksena syntyy yhteiseurooppalaiset vertailukelpoiset arviointikäytänteet. Luokitusjärjestelmien harmonisoinnilla on myös pohjoismaiden ministerineuvoston vahva tuki. (le Roux 2018.)
Level(s) on uusi vapaaehtoinen raportointikehys, jonka tarkoitus on kehittää rakennusten kestävyyttä; ympäristöystävällisyyttä, energiatehokkuutta ja terveellisyyttä. Level(s) tarjoaa yhteiseurooppalaisen lähestymistavan ja perustuu olemassa oleviin standardeihin. Level(s) on myös yhteensopiva olemassa olevien kaupallisten kiinteistösertifikaattien kanssa. Level(s)in on kehittänyt Euroopan komissio yhteistyössä teollisuusedustajien kanssa. Kehitystyössä ovat olleet mukana muun muassa Skanska, Saint Gobain, Sustainable Building Alliance sekä Green Building Counceleiden Eurooppa-verkosto.
Rakentamisen resurssitehokkuus – keino siirryttäessä vihreään talouteen
Resurssitehokkuuden lähtökohtana on käyttää maapallon resursseja kestävällä tavalla ja vähentää niiden ympäristövaikutuksia. Se on myös yksi tärkeimmistä keinoista tavoitteessa siirtyä vähähiiliseen ja niukkaresurssiseen talouteen eli vihreään talouteen. Resurssitehokkuus kattaa mm. materiaalien ja energian käytön tehostamisen sekä tuotteiden tai jätteiden kierrätyksen ja uudelleen käytön. Laajemmassa merkityksessään resurssitehokkuus sisältää materiaalin ja energian käytön lisäksi ilman, veden ja maaperän käytön. (Suomen ympäristökeskus SYKE 2013.)
Aiemmin rakennusten elinkaaressa on keskitytty lähinnä energiatehokkuuteen, eli käytön aikaiseen resurssitehokkuuteen. Jatkossa tarkoituksena on tuoda käyttöön uusia keinoja parantamaan vähähiilisyyttä. Rakennusten elinkaariajattelussa tämä tarkoittaa sitä, että käytön aikaisen tehokkuuden lisäksi täytyy miettiä myös valmistusta, rakentamista ja purkua.
Level(s)in sisältö ja arviointikriteerit
Level(s)-menetelmä koostuu kuudesta päätavoitteesta:
Mittariluokka 1. Elinkaaren hiilijalanjälki
Mittariluokka 2. Resurssitehokas materiaalin käyttö
Mittariluokka 3. Veden kulutus
Mittariluokka 4. Terveelliset tilat ja sisäilman laatu
Mittariluokka 5. Sopeutuminen ilmastonmuutokseen
Mittariluokka 6. Elinkaarikustannukset
Kukin mittariluokka sisältää useita alakohtia. Useimmat tavoitteet edellyttävät olemassa olevaa EN-standardia. Arviointia voidaan tehdä kolmella eri tarkkuustasolla:
1 Yksinkertaistettu arviointi
– yhteinen lähtötaso EU:n rakennusten arviointiin
2 Vertaileva arviointi
– toiminnallisesti samanlaisten rakennusten vertailu
3 Yksityiskohtainen optimointi
– ympäristöindikaattorien laaja käyttö
Arvioinnin eri tarkkuustasojen avulla on tarkoitus mahdollistaa menetelmän soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin. Yksinkertaistettu taso tarjoaa matalan kynnyksen elinkaariarvioinnin aloittamiselle. Edistynein taso mahdollistaa monipuolisten arviointimetodien käytön kokeneiden elinkaariarvioinnin ammattilaisten tarpeissa. (le Roux 2018.)
Kaikki Level(s)in pilotointiin osallistuvat raportoivat omasta pilotoinnistaan. Raportoinnissa on minimisisältö, johon kuuluu rakennuksen perustiedot, määrä- ja materiaaliluettelo, energiaselvitys, rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki, laskennassa käytettyjen tietojen kysely sekä palaute. Minimisisällön lisäksi testaajat voivat raportoida myös muita Level(s)-järjestelmässä esitettyjen mittariluokkien tuloksia. Näitä ovat esimerkiksi elinkaariarvioinnin muut indikaattoriluokat, rakennuksen elinkaarikustannukset, muuntojoustavuuden tarkistuslista, rakennus- ja purkujätteen määrä, veden kulutus käyttövaiheessa sekä sisäilman laatu.
Level(s) nyt ja tulevaisuudessa
Level(s)-menetelmän kehitys on oleellinen osa Euroopan komission työtä kiertotalouden edistämiseksi. Euroopan komission joulukuussa 2015 antama ehdotus kiertotaloudesta sisältää laajan toimintasuunnitelman sekä joukon tätä tukevia ehdotuksia säädösmuutoksista; rakentamiseen käytetään vuosittain noin puolet maailman raaka-aineista ja rakennettu ympäristö kuluttaa merkittävästi energiaa ja aiheuttaa runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä. (le Roux 2018.)
Kahden vuoden kehitystyön jälkeen Level(s)-pilotointi oli valmis testattavaksi syksyllä 2017. Tämän vuoden alussa organisaatioilla oli mahdollisuus ilmaista halukkuutensa osallistumisesta pilotointiin. Pilotoinnin tiimoilta on järjestetty työpajoja, joissa osallistuvat organisaatiot voivat vaihtaa kokemuksia ja keskustella tuloksista sekä saada tukea pilotoinnin loppuunsaattamisessa. Pilottikohteiden testauksen ja raportoinnin pitäisi olla valmis joulukuun 2018 lopussa ja vuoden 2019 alussa pilotoinnista koostetaan huomioiden yhteenveto ja analyysi, jonka jälkeen raportointi yhteisten havaintojen osalta saatetaan Suomesta eteenpäin EU:lle. Testauksen jälkeen mittaristo on tarkoitus ottaa vapaaehtoiseen käyttöön kaikissa EU:n jäsenmaissa.
Lähteet
le Roux, S. 2018. Level(s) – Rakennusten resurssitehokkuuden yhteiset EU-mittarit. Saatavissa: http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Kansainvalinen_yhteistyo/Levels__Rakennusten_resurssitehokkuuden_yhteiset_EUmittarit. Viitattu 5.10.2018.
Suomen ympäristökeskus SYKE. 2013. Resurssitehokkuus. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Resurssitehokkuus. Viitattu 5.10.2018.HYPERLINK ”http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Resurssitehokkuus”
Jari Hyvärilä
kehitysinsinööri
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 352 4841
