Pirjo Forss-Pennanen
Anne Jaakonaho
Centria-ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden sosionomiopiskelijat ryhmästä NSOS16K sekä muut toimijat toteuttivat yhdessä kansainvälisen projektin – International Project -leirin Belgian VIVESistä, LEUVENsitä ja Hollannin WINDESHEIMistä saapuville sosiaalialan opiskelijoille ja opettajille. Koko viikon aikana projektiin osallistui 50-80 sosiaalialan opiskelijaa. Mukana ohjelmassa oli myös vaihdellen paikallisia työelämän edustajia. Tämä kansainvälinen opiskelijoiden yhteinen viikko järjestettiin Centriassa 25-29.3.2019 välisenä aikana.
Kansainvälisen projektin ammatillisina tavoitteina oli vahvistaa tietoisuutta hyvinvoinnista ja toimintatavoista perhetyötyöskentelyssä lasten, nuorten ja perheiden kanssa vertailemalla Suomen, Belgian ja Hollannin palvelujärjestelmää sekä oppia perhetyön eri menetelmiä kunkin maan sosiaalityön parissa. Yleisinä läpileikkaavina tavoitteina oli kaikille yhteisiä kansainvälisyyteen, viestintään ja yrittäjyyteen liittyviä tavoitteita.
Centrian NSOS16K-ryhmän opiskelijat toteuttivat koko ryhmänä projektin opetussuunnitelmansa mukaisissa projektiopinnoissaan 5 opintopisteen laajuisena. Syksyllä 2018 aloitettiin projektin suunnittelu. Ryhmän opiskelijat laativat projektisuunnitelman, jonka mukaan edettiin eri vastuuryhmien ja työtehtävien mukaisesti. Kansainvälistä yhteistyötä ja englannin kielellä kommunikoimista toteutettiin peilaten nykyajan monikulttuurisessa ja -kielisessä työelämässä toimimiseen integroimalla englannin kielen suullinen osuus projektiin.
Mitä tehtiin?
Syksyn 2018 aikana opiskelijat vastasivat oman alansa substanssiin liittyvistä esityksistä, huolehtivat ja rakensivat viikon toimintasuunnitelman budjetteineen. Lukuisat yhteydenotot vierailukohteisiin, luennoitsijoihin, ulkomaalaisiin opiskelijoihin ja opettajiin yhteydenpitoineen vaativat organisointia ja tiedottamista, josta opiskelijat kantoivat vastuun. Opettajat muodostivat oman skypeverkoston, jossa välitettiin tietoa opiskelijoiden ennakkotehtävistä, päätettiin yhteisistä arvioinneista, keskusteltiin opetussuunnitelmien kehittämisestä kansainvälisyyden teeman puitteissa, palautejärjestelmästä ja tutkimus- ja kehittämisosuuden toteuttamisesta.
Viikoittaiset työryhmäpalaverit tiimien kanssa toteutettiin siten, että jokainen vastuuryhmä organisoitui omaksi alaprojektiksi, jossa oli omat vastuutehtävät kaikilla. Ryhmä toimi kollektiivisesti ja viikkotapaamisten aikana raportoivat suullisesti koko suurta projektiryhmää ja samalla tehtiin kirjallista seurantaa projektin etenemisestä. Riskikartoituksia tehtiin useita. Ohjauksessa noudatettiin yrittäjyyspedagogiikan teemoja. Ensimmäinen vedos IP-viikon ohjelmasta oli valmis syyskuun lopulla 2018, mikä lähetettiin partnereille. Välittömästi saapuvien vierailijoiden varmistuttua opiskelijat laativat whatsapp-ryhmän koko IP-opiskelijaryhmän kanssa. Tästä alkoi opiskelijoiden jakaantuminen KV-ryhmiin ja näin kaikkien projektiin osallistuvien opiskelijoiden yhteinen viestintä tehostui. Tällä tavoin viestinnän tavoitteita sekä projektiosaamisen tavoitteita vahvistettiin yhteistyön moninaisissa muodoissa.
Viikko-ohjelma
Lopullisen viikko-ohjelman varmistumisen myötä NSOS16K-ryhmän opiskelijat laativat vielä erilliset päiväkohtaiset vastuuryhmät. Nämä vastuuryhmät johtivat koko IP-ryhmää siten, että huolehtivat kansainvälisille vieraille sekä aamu- että iltaohjelmat ja niissä tarvittaessa olevat päivystykset. Päiväkohtaisissa vastuuryhmissä oli päivän edetessä ohjelmasta vastaavat viestintävastaavat, muutosvastaavat, kirjurit, tekniset vastaavat, akuuttivastaavat (=äkilliset muutokset, käynnit lääkärissä yms.), vieraiden vastaanottajat ja palautteen kerääjät joka päivältä. Palautteena päivän osalta käytettiin Kahoot-sovellusta, jotta saatiin pikaisesti kehittämistä vaativat asiat korjatuksi seuraavaa päivää varten. Loppupalautteena oli ryhmätyöskentely Open cafe -menetelmällä sekä jokaista vierailevaa opiskelijaa haastateltiin erikseen. NSOS16K-ryhmän opiskelijat haastattelivat kukin kahta tai kolmea vierasta tekemällä heille ns. narratiivisen haastattelun, joka viikon jälkeen analysoitiin tutkimus- ja kehittämistyön tunneilla ja myöhemmin lähetettiin kaikki analyysit partnereille. Näin integroitiin tutkimus- ja kehittämisosaamisen tavoitteita IP-viikkoon.
Alkuviikosta tutustuttiin opiskeluun ja koulutukseen Suomessa. Osallistuttiin luennoille perhetyön palveluista ja toimintametodeista. Perhetyön menetelmiin tutustuttiin sekä teoriassa että käytännössä tekemällä vierailuja Kokkotyösäätiöön, Porttiin ja Nuorisokeskus Hansaan. Viikon työskentely tapahtui kansainvälisissä ryhmissä, joissa jokaisessa oli opettaja mentorina ja työskentelymetodina käytettiin Problem based learning -metodia. PBL-työskentelyssä kaikille annettiin yhteinen kuvallinen heräte, jonka tavoitteena oli johdattaa opiskelijat erilaisten perhetyön sisältöjen tutkimuksen pariin. Centria-kirjaston kanssa oli etukäteen sovittu ja informoitu mahdollisista tukitoimista ja asiantuntija-avusta ja kirjaston kyseiseen aihepiiriin liittyvää materiaalia oli toimitettu opiskelijoiden käyttöön koko viikon ajaksi. PBL-työskentelyn tulokset purettiin torstaina, joten KV-ryhmillä oli kolme päivää aikaa tuottaa ns. vastaus annettuun ongelmaan ja torstaina nautittiin monin eri luovin tavoin esitetyistä vastauksista. Tässä vaiheessa oli selvää, että ryhmääntymiseen ja vuorovaikuttamiseen liittyvät tavoitteet oli saavutettu, esiintymisjännitys oli kaikilta jo lieventynyt, iloa ja huumoria oli ilmassa. Kaikkea tätä oli vahvistettu yhteisillä kulttuurihetkillä, kuten saunomalla Palmassa avantouinnin kera, opiskelijoiden järjestämillä illanvietoilla, talvisella jääkävelyllä Elban jäällä ja jatkuvalla yhteydenpidolla somessa. NSOS16K-ryhmäläiset vastasivat vieraiden hyvinvoinnissa 24/7.
Miksi opetuksen näkökulmasta?
Kansainvälisyys kuuluu arkeen, se ei ole erillinen kokonaisuus jossain minusta etäällä -ajattelussa, vaan edellyttää sosiaalialan ammattilaisilta tämän ymmärtämistä. Opettajan näkökulmasta tämä oli välillä haasteellista. Miten pidän opiskelijoiden motivaatiota yllä, kun he turhautuvat, heidän sitoutumisensa ohenee, valmiita ratkaisuja ei ole, pitää uskaltaa, palautetta ja ristiriitatilanteita suuren ryhmän kanssa ilmenee, huolehtiminen oikeudenmukaisuudesta, tilan antamisesta ja tukemisesta haastaa. Anna tilaa, vaikka itse tietäisit ratkaisun, anna oivaltaa ja tehdä virheitä. Siksi on syytä varata pitkä ajallinen jakso näinkin laajalle projektille.
Kun suunnitteluvaihe, toteutusvaihe ja arviointivaihe olivat ohitse, pidimme vielä reflektiivisen ryhmäkeskustelun NSOS16-ryhmän opiskelijoiden kanssa. Loppupalautteissa nousi näkökulmia siitä, että vasta tämän IP-projektin kokemuksen jälkeen koettiin ryhmän toimineen ryhmänä, jokaisesta opiskelijasta löytyi uusia taitoja, jotka eivät olleet arkiopiskelussa tulleet vielä esille tai toisten kanssa jaetuiksi, uusia ystävyyssuhteita syntyi ja viestintä vieraalla kielellä vahvistui. Kehitettävät asiat liittyivät majoituksien järjestämiseen, tiukkaan aikatauluun, osittain raskaaseen ohjelmaan, mutta kokonaisarvosana nousi kiitettävään koko IP-osallistujien kesken.
NSOS16 ryhmä kiittää Centriaa tästä mahdollisuudesta, joka mahdollisti ja tuki onnistunutta yhteistä projektia. Kaikkien hyvinvointia vahvistettiin osaamisen onnistumisen kokemuksilla, haasteista selviytymisellä ja toisia auttamalla. Joka päivään mahtui aivojumpan lisäksi Smart Break -jumppaa, somettamista ja face to face -vuorovaikuttamista. Kansainvälisyys on arkea.
NSOS16K-ryhmä
Pirjo Forss-Pennanen
Koulutusalapäällikkö, sosiaaliala
Centria-ammattikorkeakoulu
Anne Jaakonaho
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
