Paula Santapakka
Mitä yhteistä on Talonpojankadun kampuksen tilalla 154, keittiönpöydällä, Optimalla, sairaalan anestesiaosastolla ja kirkkosalilla? Ne ovat kaikki oppimisympäristöjä. Niin on myös Itslearning – Centria-ammattikorkeakoulun uusi digitaalinen oppimisympäristö.
Mutta mistä puhumme, kun puhumme oppimisympäristöstä? Yksinkertaisuudessaan oppimisympäristöllä tarkoitetaan paikkaa, tilaa, yhteisöä tai toimintatapaa, joka tukee ja edistää oppimista (Laru 2016). Oppimisympäristötutkimuksessa käytetään usein myös käsitettä oppimistila. Oppimistilan nähdään rakentuvan useasta toisiinsa linkittyvästä ulottuvuudesta; fyysisestä, virtuaalisesta, henkilökohtaisesta ja sosiaalisesta ulottuvuudesta. (Griffin, McGaw & Care 2012). Pedagoginen oppimisympäristö taas pitää sisällään oppimisessa ja opetuksessa käytetyt pedagogiset menetelmät ja käytänteet. Oppimisympäristön, sen erilaisten toimintaympäristöjen ja välineiden tehtävä onkin mahdollistaa monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käyttö. (Silander & Ryymin 2012, 49.)
Parhaimmillaan oppimista tapahtuu kaikkialla: kampuksen luokkatilassa, digitaalisessa oppimisympäristössä, työharjoittelussa, keittiönpöydän ääressä esseetä kirjoittaessa, kirjastossa lähdekirjallisuutta etsiessä. Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijalla on siis monta oppimisympäristöä – Itslearning on yksi niistä. Ensi lukuvuoden alkaessa, kaikki Centrian opintojaksot löytyvät tuolta alustalta.
Kolmen koon kautta liikkeelle
Tehdään tähän alkuun yksi asia selväksi: Uusi digitaalinen oppimisympäristö ei yksistään tee oppimisesta ja opiskelusta hyvää ja tuloksellista. Digitaalinen ympäristö on teknologinen väline, jota käytetään oppimisen tukena. Opettaja on se, joka omilla pedagogisilla päätöksillään ohjaa oppimista. Opettaja muun muassa valitsee opintojaksolle ne työmenetelmät ja työtavat, jotka mahdollistavat sen, että opiskelija saavuttaa opintojakson tavoitteet. Opiskelija itse taas tekee (oppimis)työn. Parhaimmillaan oppimisympäristö tukee tätä oppimisprosessia ja mahdollistaa oppimista.
Käyttöönottovaiheessa on keskeistä tukea opettajan työtä uuden ympäristön käytön ja ominaisuuksien opettelussa. Oppimisympäristön vaihdos Optimasta Itslearning-ympäristöön on iso muutos. Tämän muutoksen mahdollistamiseksi ja tueksi tarvitaan kolme koota: koulutusta, kannustusta ja kokeilunhalua. Oppimispalveluista ja IT-tukipalveluista koottu pääkäyttäjätiimi vastaa opetushenkilöstön systemaattisista koulutuksista. Jokaisen koulutusalatiimin oma digimentoriopettaja toimii oman tiiminsä lähitukena käyttöönottovaiheessa. Opettajina tiedämme sen, että ilman motivaatiota on vaikeaa synnyttää oppimista. Senpä vuoksi kipinän ja kokeilunhalun syttyminen uutta kohtaan on tärkeää, ja kannustamalla toinen toisiamme käyttöönoton aikana saamme varmasti tuon kipinän syttymään.
Uuteen oppimisympäristöön siirtyminen on tarkoitus tehdä mahdollisimman jouhevaksi. Tähän liittyy edellä kuvattu käyttöönoton tuki, mutta myös näkymättömämpi taustatyö, mitä pääkäyttäjien taholta on tehty viime keväästä asti. Tämä on sitä niin sanotusti konepellin alla tapahtuvaa työtä. Tällä tavoin on pyritty varmistamaan se, että ympäristö on mahdollisimman valmis opettajille ennen kuin käyttöönottokoulutukset alkavat. Valmiiksi on pitänyt keskustella ja saattaa muun muassa Peppi-integraatio. Meillä on lisäksi valmiina esimerkiksi opintojaksojen mallipohja: se tarkoittaa sitä, että opettajan ei tarvitse lähteä rakentamaan opintojaksoaan tabula rasa -tyyliin, vaan opintojakson rakennetta ja sillä etenemistä on hahmoteltu valmiiksi. Valmiina on myös liuta kirjallisia ja kuvallisia step by step -ohjeita sekä käyttöönoton tukena kulkeva Itslearning-käyttöönotto Centriassa -opintojakso opettajille.
Käyttöönotto etenee suunnitellusti
Käyttöönottokoulutusten aikataulu on edennyt ja etenee niin, että viime keväänä kouluttautuivat pääkäyttäjät. Itslearning järjesti pääkäyttäjille teknisen koulutuksen, jonka avulla käyttöönoton taustatyö on mahdollistunut. Tänä syksynä koulutusalojen digimentorit ovat osallistuneet Itslearningin järjestämiin pedagogisiin koulutuksiin. Digimentoreiden koulutukset jatkuvat vielä loppuvuoden Centrian omilla työpajoilla. Digimentorit pilotoivat opintojaksoja uudessa ympäristössä ensi kevään aikana. Pilottiopintojaksoista saadun opettaja- ja opiskelijapalautteen myötä pystymme kehittämään niin ympäristöä kuin käyttöönottokoulutuksia.
Loppusyksystä pyörähtävät käyntiin Centrian omat työpajat opettajille. Ensimmäisessä vaiheessa koulutuksiin osallistuvat Averko-opettajat. Tämä sen vuoksi, että näillä opettajilla ensimmäiset opintojaksot ovat Itslearning-ympäristössä Averkon toukokuussa 2021 alkavalla kesäkierroksella. Averko-opettajien kanssa myös pilotoidaan sitä Itslearning-käyttöönottokoulutusta, mikä järjestetään ensi kevään aikana kaikille opettajille.
Tiimikohtaiset Itslearning-käyttöönottokoulutukset alkavat tammikuussa 2021. Koulutusalapäälliköiden kanssa on kalenteroitu koulutusalatiimien koulutukset kevätlukukaudelle. Osa tiimeistä osallistuu koulutuksiin jo alkuvuoden aikana, osa vasta myöhemmin keväällä. Koulutuksissa on otettu huomioon myös ne TKI-puolella työskentelevät, joilla on opetusta ensi lukuvuoden aikana. Kaikki opetushenkilöstöön kuuluvat ja seuraavana lukuvuonna opintojaksoja toteuttavat kouluttautuvat Itslearning-ympäristön käyttöön ennen kesälaitumille kirmaamista. Optima sulkeutuu 30.6.2021. Uuden lukuvuoden 2021–2022 alkaessa siirrymme myös uuteen Itslearning-aikaan.
Digipedagogiikka oppimisen tukena
Alkuvaiheessa uuden ympäristön tekninen hallinta varmasti korostuu ja tähän keskitytään paljon myös tulevissa työpajoissa. Emme silti voi, emmekä varmasti haluakaan, unohtaa pedagogista lähestymistapaa. Nyt on hyvä sauma uudistaa totuttuja käytänteitä ja työskentelymenetelmiä ja hyödyntää uuden ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia oppimisen tukena. Kun yhdistämme pedagogiikkaan digitaalisen ympäristön, puhutaan digipedagogiikasta ja digipedagogisesta osaamisesta – uuden oppimisympäristön käyttöönotossa digipedagogisesta kehittämisestä. Virtanen (2020, 56) määrittelee digipedagogiikan aihealueeseen liittyvän asiasisällön, pedagogisen opetusosaamisen ja teknologiaosaamisen sujuvana, vaikuttavana ja merkityksellisenä yhdistämisenä. Käyttöönottovaiheessa saatava tuki koskee ennen kaikkea pedagogista ja teknologista osaamista.
Virtasen (2020, 56) mukaan digipedagogisen kehittämisen perusteet ovat syvällä pedagogisessa kehittämisessä. Sen vuoksi digipedagogisessa kehittämisessä tulisi lähteä aina liikkeelle oppimisen näkökulmasta; pedagogisella käsikirjoittamisella ja oppimisprosessin vaiheittaisella aukikirjoittamisella. Tämän perusteella valitaan oppimista tukevat teknologiat ja digitaaliset välineet.
Samansuuntaisesti lähdemme liikkeelle myös Centriassa järjestettävissä työpajoissa. Itslearning-ympäristön pedagogiikka linkittyy vahvasti osaamistavoitteisiin ja niiden näkyväksi tekemiseen opiskelijalle. Työpajoissa muokkaamme opintojaksojen osaamistavoitteita osaamisperustaisiksi ja teemme opintojaksoista pedagogisen käsikirjoituksen – vasta sen jälkeen lähdemme rakentamaan oppimispolkua Itslearning-ympäristöön.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Itslearning-ympäristö tukee linjakasta opetusta (linjakkaan opetuksen suunnittelua), jossa tavoitteet, menetelmät ja arviointi tukevat paitsi toisiaan myös opiskelijan oppimista. Itslearning-ympäristössä toimiminen voidaan hahmottaa alla olevan Itslearning-pyörän mukaisesti:
Ilman tavoitteita ja suunnitelmaa ja vaikeaa nähdä minne on menossa ja miksi. Sen vuoksi koulutusten alussa keskitymme opintojakson osaamistavoitteisiin ja koko opintojakson aukikirjaamiseen. Osaamistavoitteiden näkyväksi tekeminen ei ole tarpeen pelkästään opettajalle, vaan ennen kaikkea se on tärkeää opiskelijalle. Apuna tässä työssä käytämme jo usealle Capre Diem -koulutuksista tutuksi tullutta kuvakäsikirjoitusta sekä eAMK-hankkeessa tuotettuja verkko-opetuksen laatukriteerejä (2018). Tarkoitus ei ole tuottaa pelkästään verkko-opintojaksoja, vaan laatukriteerit soveltuvat hyvin myös lähiopetuksen opintojaksojen suunnittelun tueksi.
Opettaja ja opiskelija navigoivat Itslearning-ympäristössä Suunnitelmat-näkymässä, mihin opettaja on rakentanut opiskelijalle oppimista ohjaavan rakenteen. Suunnitelmat-näkymän avulla opintojakson sisällöt ja tavoitteet on helpompi hahmottaa. Centrian valmis opintojakson mallipohja on yksi esimerkki siitä, miten opintojaksolla voidaan navigoida ja käyttöönottokoulutusten aikana tuota mallipohjaa voidaan muokata opintojaksojen erilaisiin tarpeisiin.
Suunnitelmat-näkymään tuodaan ja luodaan opintojakson sisällöt sekä erilaiset aktiviteetit. Itslearningissä itsessään on paljon opiskelijoita aktivoivia aktiviteetteja (kuten keskustelupalsta, tehtävänanto ja koe) ja näiden lisäksi ympäristöön voi upottaa aktiviteetteja muualta. Sisällöt ja aktiviteetit voidaan kytkeä opintojakson osaamistavoitteisiin. Tällä tavoin opiskelijalle kuvataan oppimisprosessi; minkälaisia oppimistuloksia hänen odotetaan saavuttavan tiettyjen sisältöjen ja aktiviteettien kautta.
Arviointi ja vuorovaikutus kulkevat Itslearningissä mukana läpi opintojakson ja monessa eri muodossa. Arviointi on opiskelijaa osallistavaa, ohjaavaa ja jatkuvaa. Kun arviointi kytketään osaksi aktiviteetteja ja osaamistavoitteita, toteutuu linjakas opetus: Opetus- ja arviointimenetelmät tukevat opiskelijaa osaamistavoitteiden saavuttamisessa. Opintojakson arviointikirja kokoaa yhteen kaikki arvioinnit. Opiskelijan on helppo seurata omaa etenemistään opintojaksolla. Arviointikirjan antaman analytiikan avulla myös opettajan on helppo seurata, miten opiskelijat etenevät opintojaksolla ja esimerkiksi kuka on vaarassa pudota kyydistä.
Centrian opetuksen kehittämispäivä 16.11.2020 toimii Itslearning-käyttöönoton varsinaisena Kick off! -tilaisuutena. Opettajille avataan pääsy Itslearning-ympäristöön opetuksen kehittämispäivän jälkeen. Lähdetään yhdessä toisiamme kannustaen oppimaan uutta!
Lähteet:
eAMK verkkototeutusten laatukriteerit. 2017. Saatavissa: https://www.eamk.fi/fi/campusonline/laatukriteerit/ Viitattu: 10.10.2020.
Griffin, P., McGaw, B. & Care, E. 2012. Assessment and teaching of 21st century skills. Dordrecht: Springer Netherlands.
Janasik, T. Oppimisanalytiikka johdon palveluksessa. 2018. Saatavissa: https://itslearning.com/fi/wp-content/uploads/sites/24/2018/03/2018-03-27-Janasik2.pdf Viitattu: 9.10.2020.
Laru, J. 2016. Millainen on nykyaikainen oppimisympäristö? Saatavissa https://www.oulu.fi/blogs/nykyaikainen%20oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6 Viitattu 10.10.2020.
Mikkonen, I., Vähähyyppä, K. & Kankaanranta, M. 2012. Mistä on oppimisympäristöt tehty? Teoksesta M. Kankaanranta, I. Mikkonen & K. Vähähyyppä (toim.) Tutkittua tietoa oppimisympäristöistä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa. OPH. Oppaat ja käsikirjat 2012:13. Saatavissa http://www03.edu.fi/aineistot/oppimisymparistot/tutkittua_tietoa_oppimisymparistoista_VERKKO.pdf Viitattu 5.10.2020.
Mishra, P. & Koehler, M. J. 2006. Technological pedagogical content knowledge: A framework for integrating technology in teachers’ knowledge. Teachers College Record, 108 (6), 1017-1054.
Silander, P. Ryymin, E. 2012. Oppimisympäristön arviointikehikko oppilaitosjohdolle. Teoksesta (toim.) P. Silander, E. Ryymin & Mattila, P. Tietoyhteiskunnan strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa, 49 – 59. Saatavissa https://docplayer.fi/3366892-Silander-ryymin-mattila-toim-tieto-yhteiskunta-kehityksen-strateginen-johtajuus-kouluissa-ja-opetustoimessa.html Viitattu 5.10.2020.
Virtanen, M. Verkko-opetuksen laatukriteerit digipedagogisen osaamisen kehittämisessä. 2020. Teoksesta M. I. Koskinen, R. Nakamura, H. Yli-Knuutila & P. Tyrväinen (toim.) eAMK. Kohti oppimisen uutta ekosysteemiä, 56 – 59. Saatavissa https://indd.adobe.com/view/137919a6-4ad3-4f44-afaa-1732c507c1db Viitattu 8.10.2020.
Paula Santapakka
Lehtori, Oppimispalvelut
p. 040 729 9911
