Jotpan rahoittamat hankkeet jatkuvan oppimisen kentällä

Aiemmin on puhuttu paljon elinikäisestä oppimisesta. Tilastokeskus (2023) määrittelee elinikäisen oppimisen olevan kaikkea sitä oppimista, mitä tapahtuu elämän aikana vauvasta vaariin, vapaalla tai töissä. Nykyään puhe on kuitenkin yhä enenevissä määrin jatkuvasta oppimisesta, etenkin koulutuksen viitekehyksessä. Miten nämä kaksi käsitettä sitten eroavat toisistaan – vai eroavatko? Jatkuvasta oppimisesta puhuttaessa puhutaan myös jokaiselle elämänalueelle ulottuvasta oppimisesta ja koko elämänkaaren kattavasta oppimisesta, mutta tarkemmin se kohdentuu nimenomaan työikäisten osaamisen päivittämiseen työelämän muuttuvissa tarpeissa (Valtioneuvosto 2020, 13). Näin myös meillä Centriassa. Jatkuvan oppimisen tarjonnalla halutaan nimenomaan vastata työelämän muutosten aiheuttamiin osaamistarpeisiin ja kohdentaa jatkuvan oppimisen tarjonta heille, joilla uuden oppimisen tarve on työelämän tarpeista lähtevää (Jatkuvan oppimisen toimintaohjelma 2022). Kallosen ja Kuhmosen (2021, 16) mukaan jatkuva oppiminen onkin nykyään jo itsessään yksi työelämän tärkeimmistä taidoista ja siksi hyvin olennainen osa elämää – aivan kuten on hampaiden pesu tai liikunta. Työn, teknologian ja maailman muutoksissa jatkuvan oppimisen voidaan nähdä olevan myös paras turva ihmiselle itselleen (Valtioneuvosto 2020).  

Jatkuva oppiminen on puhuttanut valtakunnallisesti jo pidemmän aikaa, sekä korkeakouluissa, työpaikoilla että valtiotasolla. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan sisältyikin parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus, jonka avulla haluttiin vastata paremmin murroksessa olevan työelämän tarpeisiin osaamisen kehittämisen ja uudistamisen näkökulmasta. Yhtenä parlamentaarisen uudistuksen tavoitteena oli saavuttaa yhteinen visio jatkuvan oppimisen uudistuksesta, joka jatkuisi yli hallituskausien. (Valtioneuvosto 2023a; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023.) Tämä työ jatkuu ja myös pääministeri Petteri Orpon hallitus on uudessa hallitusohjelmassa huomioinut jatkuvan oppimisen muun muassa linjaamalla, että hallituskauden aikana hyödynnetään yhteiskunnassa olevaa osaamispotentiaalia nykyistä paremmin esimerkiksi vahvistamalla niin sanottujen alihyödynnettyjen ryhmien kuten piilotyöttömien tai työkykyisten eläkeläisten osaamista. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että avoimen korkeakouluopetuksen roolia vahvistetaan osaamisen kehittämisen väylänä ottaen huomioon elinkeinoelämän tarpeet. (Valtioneuvosto 2023b.)

Aiemmin kun valmistuttiin korkeakoulusta, tarkoitti se usein sitä, että opiskelu päättyy ja työnteko alkaa. Silloin ei juurikaan puhuttu siitä, että oppiminen voisi jatkua, ja jatkuikin, myös valmistumisen jälkeen työelämässä. Tällä hetkellä elämme työelämän murroksen aikaa niin digitaalisuuden kuin esimerkiksi vihreän siirtymän osalta ja muun muassa näiden myötä tarvitsemme osaamisen kehittämistä ja jatkuvaa oppimista. Maailma muuttuu ja työelämän osaajien tulee päivittää osaamistaan sen mukana. Tähän jatkuvan oppimisen tarpeeseen Jotpa, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, haluaa omalta osaltaan olla vastaamassa. Jotpa sai alkunsa pääministeri Sanna Marinin hallituskaudella osana parlamentaarista jatkuvan oppimisen uudistusta ja aloitti varsinaisen toimintansa vuonna 2021 (Valtioneuvosto 2023a). Jotpa on uusi rahoitustoimija, joka toimii koulutuksen ja osaamisen osa-alueilla ja haluaa omalla panoksellaan edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja sitä kautta auttaa varmistamaan osaavan työvoiman saatavuus nyt ja tulevaisuudessa. Hallinnollisesti Jotpa on Opetushallituksen erillisyksikkö, mutta kuitenkin itsenäinen viranomainen, jonka toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Jotpa rahoittaa erilaisia osaamispalveluita kuten koulutuksia hankinnoilla sekä valtionavustuksilla. Näihin Jotpan rahoittamiin koulutuksiin osallistuminen on oppijalle maksutonta. (Jotpa 2023a.)

Puhuttaessa Jotpa-hankkeista tarkoitetaan niillä opetuksen hankkeita, joissa rahoittajana toimii Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Näiden hankkeiden puitteissa järjestetään koulutusta eri kohderyhmille työelämän tarpeet huomioiden. Jotpan rahoittamilla koulutuksilla halutaan nimenomaan tukea työikäisten osaamisen kehittämistä ja sitä kautta helpottaa yhteiskunnan osaavan työvoiman pulaa. Kohderyhmänä Jotpan rahoittamissa koulutuksissa on yleensä työssä olevat tai työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt, eli esimerkiksi perhevapailla tai eläkkeellä olevat – näin myös Centrian hankkeissa. Koulutusten toivotaankin tavoittavan sellaisia henkilöitä, jotka osaamisen päivittämisellä mahdollistavat työllistymisen ja ovat jatkossa(kin) kilpailukykyisiä työmarkkinoilla. Jotpan (2023a) oma toive rahoittajana onkin, että koulutukset tavoittaisivat myös ns. ”erityisen tervetulleita ryhmiä” kuten esimerkiksi enintään perusasteen koulutuksen suorittaneita tai muutoin heikot perustaidot omaavia. Jotpan (2023c) rahoittamiin koulutuksiin tulisikin sisältyä osallistujien ohjausta, jonka avulla voidaan paremmin varmistua siitä, että myös he, joilla on esimerkiksi pitkä aika edellisistä opinnoista tai heikot opiskelutaidot, selviävät opinnoista ja pystyvät suorittamaan ne loppuun.

Jotpa opetuksen hankkeiden rahoittajana tuntuu vakiinnuttavan paikkaansa kentällä ja olevan valtakunnallisestikin kasvava trendi. Centrialla on tällä hetkellä meneillään neljä eri Jotpan rahoittamaa hanketta eli osaamispalvelua, joissa tarjotaan koulutusta sellaisille aloille ja ryhmille, joissa osaamisen kehittämiselle on kysyntää. Centria toimii kaikissa näissä meneillään olevissa Jotpa-hankkeissa osatoteuttajana. Kolme hankkeista on valtionavustuksia ja toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Yksi hankkeista puolestaan on hankintana toteutettava ja siinä toimitaan yhteistyössä Vaasan ammattikorkeakoulun, LAB-ammattikorkeakoulun sekä Vamian kanssa. Hankkeet on suunnattu eri alojen osaajille tai niistä kiinnostuneille ja oman osaamisen kehittämisestä haaveileville. Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutettavat koulutukset ovat Digitalisoituva ja moninaistuva kirjastotyö kirjastoalan työntekijöille, Liiketoiminnan ohjaus yrityksen lisäarvon tuottajana taloushallinnon parissa työskenteleville sekä Senioreiden liiketoiminta- ja digiosaamisen vahvistaminen tavoitteena yrittäjyys tai työllistyminen, jossa kohderyhmänä on pidempään työelämässä olleet tai jo eläköityneet esihenkilö- tai asiantuntijatehtävissä työskennelleet. Hankinta-avustuksena toteutettava koulutus puolestaan on Akkuarvoketjun kohdistetut tarpeet, jossa kohderyhmänä on akkujen parissa työtä tekevät. Tässä hankkeessa Vaasan ammattikorkeakoulu toimii päätoteuttajana.

Jotpan rahoittamat koulutukset ovat tutkintoa lyhyempiä koulutuskokonaisuuksia, jotka on tarkoin suunniteltu ennakointitietoja hyväksikäyttäen. (Jotpa 2023b.) Tämä tuo myös mielekkyyttä opintoihin, sillä jatkuvassa oppimisessa olennaista on, että osaamistaan kehittävä ihminen kokee uuden osaamisen hankkimisen mielekkääksi osaksi elämää. Tässä osaltaan auttaa se, että tietää ja tunnistaa ne tarpeet, joita varten osaamistaan kehittää – nousevat ne sitten työelämän tarpeista tai oppijan omista lähtökohdista. Jatkuvan oppimisen kohderyhmän ollessa työikäiset osaajat, tuleekin näiden koulutusten suunnittelussa ottaa huomioon kyseisen kohderyhmän tarpeet osaamisen kehittämisen sekä muun elämän kannalta. Osallistumisen kynnyksen tulee olla mahdollisimman matala, osallistumisen helppoa ja tarjolla tulee olla riittävästi tukea opintojen suorittamiseen. Tästä syystä näissä hankkeissa toteutettavat koulutukset on suunniteltu siten, että osallistuminen työn ohessa on joustavaa ja kaikki opetus tapahtuu verkossa. Jatkuvan oppimisen nimittäjinä voidaankin ajatella olevan opiskelija- ja työelämälähtöisyys sekä joustavuus. Joustoa vaaditaankin paitsi koulutuksen järjestäjältä uusiin työelämästä nouseviin osaamistarpeisiin vastaamisessa myös siinä, että ihmisille mahdollistetaan tarvitsemiensa opintojen suorittaminen työelämän ohessa (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023).

Ennakointitietoihin perustuen lähivuosina täysin uutta osaamista tai täydennystä omaan osaamiseensa tulee tarvitsemaan lähes puoli miljoonaa ihmistä. Yhtenä isona haasteena on saada koulutuksiin hakeutumaan erityisesti ne, jotka sitä eniten tarvitsevat. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023.) Tätä ryhmää myös Jotpa rahoituksissaan peräänkuuluttaa. Työelämässäkin selkeästi tunnistetaan tarve osaamisen jatkuvalle kehittämiselle, sillä Jotpan teettämän kyselytutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia vastaajista piti tärkeänä kehittää osaamistaan ja nautti sen toteuttamisesta (Arola & Hyry 2023, 16). Kysyntää jatkuvan oppimisen tarjonnalle ja Jotpan rahoittamille koulutuksille löytynee. Koulutusorganisaatioilla on paljon osaamista tarjottavana jo työelämässä oleville työntekijöille ja, jotta tätä osaamista olisi helpompi tarjota työelämän käyttöön, on Jotpan rahoitukset hyvä lisä jatkuvan oppimisen kentälle.

Jotpan tulevat rahoitushaut sekä niiden teemat ja aikataulut julkaistaan Jotpan nettisivuilla (https://www.jotpa.fi/fi/rahoitus), josta voi käydä halutessaan katsomassa avoimet ja tulevat rahoitushaut.