Kysely Centrian opiskelijoiden kiinnostuksesta yrittäjyyttä kohtaan

Kyselyn taustalla ovat TKI-projekteissa esiin nousseet kysymykset Centrian opiskelijoiden yrittäjyyden tukemisesta. Projekteilla ja erilaisilla kursseilla tarjotaan monenlaista, mutta halusimme päästä kohderyhmän ajatuksiin kiinni kunnolla ja selvittää, mitä juuri Centrian opiskelijat kaipasivat lisää yrittäjyyteen ja miten Centria voi tukea heitä matkalla kohti yrittäjyyttä.

Pohjalla oli havainto TKI-toiminnassa, että monenlaista on ollut tarjolla opiskelijoille, mutta kiinnostus on ollut epäselvää. Työpajat on koettu hyviksi ja toimiviksi, mutta silti niihin on ollut vaikeaa saada opiskelijoita paikan päälle. Esimerkiksi ”Nuorista tuotannollisia yrittäjiä i4.0:n aikakaudella” -hankkeessa on kohdennettu yrittäjyyttä tukevia valmennuksia hankealueen alle 30-vuotiaille nuorille aikuisille. Valmennukset eivät ole tavoittaneet nuoria yrittäjäksi aikovia, ja osallistujia ei löytynyt alueelta riittävästi.

Kyselyssä haluttiinkin kartoittaa, kiinnostaako yrittäjyys Centrian opiskelijoita ja millaisiin toteutuksiin he olisivat valmiita osallistumaan. Haluttiin myös selvittää, kuinka monia centrialaisia opiskelijoita oli jo valmiiksi yrittäjinä ja miten heitä voitaisiin mahdollisesti tukea.

Kysely toteutettiin yhteistyönä osana Let’s Learn Work (LLW) ja Nuorista tuotannollisia yrittäjiä i4.0:n aikakaudella (NYTi4.0) -hankkeiden toimintaa. Hankkeita rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).  LLW-hanke toimii Keski-Pohjanmaan alueella ja osarahoittajina ovat myös kunnat (Kokkola, Veteli, Kaustinen, Kannus, Perho). LLW-hankkeen toiminta-aika on 1.8.2021–31.8.2023. NYTi4.0-hanke toimii Pohjois-Pohjanmaan alueella ja hanke toteutetaan yhteistyössä Raahen seudun kehityksen (Raahen kaupunki), Haapaveden-Siikalatvan seudun kehittämiskeskuksen, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n sekä Ylivieskan kaupungin elinvoimapalveluiden kanssa. NYTi4.0-hankkeen kesto on 1.4.2020–30.9.2023.

Vastanneet, jotka jo toimivat yrittäjinä, ovat ilmoittaneet hyvin erilaiset toimialueet maataloudesta kirjoituspalveluihin ja nuorten ohjaamiseen. Muutama on ilmoittanut, että on toiminimi tai toimii kevytyrittäjänä.

Vastaukset jatkokysymykseen, miksei yrittäjyys kiinnosta, ryhmitettiin. Ensiksi löytyi opiskelijoita, jotka vastasivat, ettei yrittäjyys juuri nyt tai ei ainakaan nyt kiinnosta. Joku mainitsi, että joskus tulevaisuudessa asiat voivat olla toisin. Seuraavaksi löytyi ryhmä opiskelijoita, joka eivät kokeneet, että yrittäjyys sopii henkilökohtaisesti: ”En ole yrittäjähenkinen ihminen” tai ”En koe yrittäjyyden olevan juttuni”. Kolmanneksi löytyi ryhmä opiskelijoita, jotka ilmoittivat, ettei ole liikeideaa: ”Tällä hetkellä minulla ei ainakaan ole mielessä liikeidea, missä alalla olisin niin hyvä, että voisi/kannattaisi perustaa yritys”. Neljänneksi löytyi ryhmä opiskelijoita, jotka vastasivat, että yrittäjyys tuo liikaa vastuuta, stressiä, epävarmuutta ja taloudellisia riskejä. Myös työmäärä ja yksinäisyys mainittiin, sekä se, että yrittäjyyteen liittyy sellaisia tehtäviä, joissa ei haluta toimia. Viidenneksi löytyi ryhmä opiskelijoita, jotka korostivat palkkatyön turvallisuutta sekä muita etuja, kuten lomat ja sairauslomat: ”Palkkatyössä saa turvallisuutta”. Kuudenneksi löytyi ryhmä opiskelijoita, jotka viittasivat omiin kokemuksiin ja taustaan: ”Koska takanani on pari vuosikymmentä yrittäjänä”, ”Olen yrittäjäperheestä, nähnyt mitä yrittäjyys on hyvässä ja pahassa, en koe sen olevan minua varten”. Lopuksi löytyi myös vastauksia, jotka viittasivat siihen, ettei oma ala sovellu yritystoimintaan: ”Alalla harvinaisempaa”.

Kysymykseen, minkälaisiin yrittäjyyttä koskeviin tilaisuuksiin olisi kiinnostunut osallistumaan, suurin osa oli valinnut ”Avoimet tapahtumat yrittäjyyteen liittyen” (49 %). Toiseksi eniten valittu vaihtoehto on ”Webinaarit yrittäjyydestä” (40 %) ja kolmanneksi eniten valittu vaihtoehto on ”Henkilökohtainen mentorointi/sparraus” (38 %).  Myös ”Centrian omat yrittäjyyskurssit” (36 %) sekä ”Yrittäjyysvalmennus pienryhmissä” (29 %) kiinnostivat. Vähiten kiinnostusta herättivät vaihtoehdot ”Paikalliset yritysvierailut” (22 %) sekä ”Yrityshautomossa toimiminen” (20 %). (Ks. KUVIO 2.) Vaihtoehdon ”Muu, mikä?” oli valinnut vain 4 % vastanneista. Ehdotuksia olivat esim. ”Yritysvierailut zoomin/teamsin kautta”, ”Projektit, joita voi tehdä yrittäjänä” sekä ”Yrityskumppanin löytäminen”. Ehdotuksia siitä, missä paikallisessa yrityksessä voisi käydä, tuli muutama. Ehdotuksia olivat mm. sosiaalialan yritykset, Green Care -yritykset, pienyrittäjät sekä IT-alan yritykset.

Kyselyssä oli avoin kysymys siitä, minkälaisia kokemuksia opiskelijoilla mahdollisesti on yrittäjyystapahtumista, kursseista ja/tai tilaisuuksista. Vastaukset ryhmitettiin kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään jaettiin opiskelijat, jotka vastasivat joko ettei ole kokemuksia tai ettei ole kokemuksia mutta olisi kiinnostunut.  Toisen ryhmän opiskelijoilla oli jonkin verran kokemuksia. He olivat esimerkiksi käyneet yritystoimintakurssin tai opintoihin sisältyneet yrittäjyysopinnot tai käyttäneet henkilökohtaista neuvontaa. Osalle ne olivat olleet myönteinen kokemus, osalle kielteinen kokemus. Kolmannen ryhmän opiskelijoilla oli laajat kokemukset yrittäjyystapahtumista, kursseista ja/tai tilaisuuksista. Tälle ryhmälle tyypillistä kokemustaustaa olivat esim. yrittäjänä toimiminen, yrittäjän ammattitutkinto ja/tai laajat opinnot esim. yritysjuridiikassa, kirjanpidossa ja markkinoinnissa.

Kielteiset kokemukset ovat  syntyneet esimerkiksi sen takia, että yrittäjyysopinnot on koettu vaikeina ja monimutkaisina tai yrittäjyydestä on kerrottu liian yleisellä tasolla ja tapahtumat/tilaisuudet ovat jääneet yleismaailmallisiksi. Jotkin opiskelijat kokevat, ettei aihe kiinnosta, mutta sitä tuputetaan liikaa. Myönteiset kokemukset ovat sen sijaan tulleet sen takia että esimerkiksi yrittäjyysopinnot ovat kiinnostavia ja antavat uutta ajateltavaa sekä ovat hyödyllisiä omaa tilannetta varten.

Kyselyn perusteella opiskelijoilla on sekä mielipiteitä siitä, että peruskurssit ovat opettavaisia ja tarpeellisia ja että tarvitaan perustietoa yrittäjyydestä, että mielipiteitä siitä, että peruskurssit ovat liian teoreettisia ja yleismaallisia. Niiden sijaan kaivataan joko käytännön esimerkkejä ja yrittäjien omia uratarinoita tai syvempiä opintoja ja henkilökohtaista neuvontaa.

Kyselyssä kysyttiin myös, miten opiskelijat kokevat, että Centria voi tukea matkalla yrittäjyyteen. Vastaukset ryhmitettiin. Ensimmäisen ryhmän opiskelijat vastasivat, etteivät osaa sanoa, tai vastasivat pelkästään, että Centria tukee jo. Toisen ryhmän opiskelijat toivovat lisätietoja yrittäjyydestä ja neuvontaa: ”Saisin lisätietoa yrittäjyydestä, sen mahdollisuuksista sekä asioista, joita tulee huomioida”. Kolmannen ryhmän opiskelijat halusivat kursseja ja luentoja sekä sitä, että Centria toisi nämä kurssit esille kurssitarjonnassa: ”Eri kursseja voisi tarjota, monipuolisempia kuin vain yleistietoa yrittäjyydestä”. Kurssitoivomuksissa mainittiin esimerkiksi, että ne voisivat olla pienyrityskursseja tai verkkokaupan perustamisesta. Kurssit voisivat myös olla suunnattuja tiettyyn alaan, esim. sosiaalialan ja musiikkialan yrittäjyyteen: ”Enemmän saisi olla koulutuksessa sellaista yrittäjäkurssia, joka antaa enemmän tietoa sosiaalialan yrittäjyydestä”, ”Ehkä jotain yhteistyötä/kurssia tradenomi- ja musiikinopiskelijoiden kanssa?”, ”Luovan alan yritystapahtumat tai kurssit kiinnostavat paljon”. Opiskelijoiden vastauksissa mainittiin myös harjoitusyritystoiminta ja se, että opiskelijat voisivat osallistua Centrian omiin projekteihin.

Opiskelijat esittivät myös toivomuksia sitä, että järjestettäisiin tapahtumia, yritysvierailuja ja verkostoitumismahdollisuuksia: ”Ajatushautomot, rohkaiseminen ja kannustaminen yrittäjyyteen lisäävät innokkuutta siihen. Valmennus ja sparraus myös auttavat/kannustavat yrittäjyyteen”. Tilaisuuksia voitaisi järjestää eri paikkakunnilla ja matalalla kynnyksellä: ”Verkostoituminen, matalan kynnyksen tapahtumat muuallakin kuin Kokkolassa”. Myös tulevaisuudet näkymät kiinnostavat: ”Ideoita uuden yrityksen mahdollisesta toimialasta kaivataan. Millaiselle yritykselle on lähitulevaisuuden tarvetta?”

Opiskelijat haluavat, että yrittäjyys otetaan esille innostavalla mutta samalla realistisella tavalla: ”Centria voi tukea opiskelijoitaan antamalla tietoa yrittäjyydestä kannustavalla ja innostavalla lähestymistavalla”, ”Yrittäjyydestä pitää kertoa totuudenmukaisesti, mitä se todellisuudessa on”, ”Tarjoten riittävästi rehellistä konkretiaa yrittäjyyden osalta, paljon tietoa miten yrittäjä voi turvata asemaansa, koska se ei automaattisesti tapahdu. Paljon tosi elämän tarinoita ja kokemuksia yrittäjiltä, jotka ovat kokeneet paljon ja miten he ovat keksineet ratkaisuja eri tilanteisiin”. 

Lopuksi oli myös toivomus, että otettaisi huomioon nuorten aikuisten kokemuksia yrittäjyydestä: ”Enemmän opiskelijaesimerkkejä: monilla opiskelijoilla kuitenkin on jo oma yritys. Heiltä olisi kiva saada kuulla millaista yrittäjän elämä on ja mitä yrittäjäksi ryhtyessä on hyvä ottaa huomioon, hyviä ja huonoja kokemuksia yrittäjyydestä jne. Samanikäisiltä ihmisiltä saa ehkä eniten sitä inspiraatiota itselleen.”. Tällä tavalla olisi enemmän samaistumispintaa opiskelijoille: ”Järjestämällä erityisesti nuoria yrittäjiä kertomaan yritystarinoitaan. Jotakin sellaista, johon nyt on samastumispintaa”.

Oli mielenkiintoista huomata, että opiskelijoilla on yrittäjyyteen liittyviä tarpeita . Opiskelijat esittivät toivomuksia. Näihin toivomuksiin voimme peilata meneillään olevia toimenpiteitä ja lähteä vielä kokeilemaan toivomuksien mukaista toimintaa tai ainakin kirjata ajatukset ylös tulevia suunnitelmia varten. Tuloksista on todettavissa myös, että oikeita asioita tehdään ja kokeillaan, mutta niiden tulisi olla esillä vielä kattavammin, että ne olisivat helpommin löydettävissä.

Mielenkiintoista tuloksissa oli erityisesti se, että osa vastaajista koki, ettei yrittäjyys sopinut omalle alalle. Näissä vastauksissa olisi ollut mielenkiintoista saada taustatietoja, olivatko vastaajat, jotka kokivat, ettei yrittäjyys liity heidän opintoalaansa, kaikki tietyn alan opiskelijoita. Koska jos näin olisi, heille olisi voinut esimerkkien kautta avata, ettei yrittäjyys ole aina alaan sidottua. Myös esimerkiksi perinteinen palkkatyö sairaanhoitajana voi synnyttää yrittäjyyttä, vaikkei se yleisesti ole ensisijainen vaihtoehto alalla. Meidän olisi hyvä kehityshankkeiden osalta tuoda esille, miten esimerkiksi terveyteen liittyvät innovaatiot ja teknologiat voivat synnyttää uusia liiketoimintaideoita. Osa opiskelijoista koki tuputtamista yrittäjyydestä, on siis hyvä huomioida, ettei yrittäjyys kiinnosta kaikkia.

Huomioidaan myös jatkossa, että opiskelijat toivovat erilaisia matalan kynnyksen tapahtumia yrittäjyyteen liittyen. Yrittäjyyteen kaivattiin myös täsmävinkkejä, koska koettiin että joskus tilaisuudet jäävät liian yleismaailmallisiksi. Kyselyn perusteella voidaan myös todeta, että täsmävinkkien saamisessa voisi tehdä enemmän yhteistyötä paikallisten yritysneuvojien ja yritysjärjestöjen kanssa.

Keväälle 2023 on suunnitteilla avoimia yrittäjyystapahtumia, joten LLW- ja NYTi4.0-hankkeet pystyvät nopeasti vastaamaan opiskelijoiden tarpeisiin saada kokea avoimia yrittäjyyteen liittyviä tapahtumia. Kyselystä myös poimittiin talteen, että tapahtumissa tulisi olla samaistuttavia yrittäjiä kertomassa tarinoita, joten tapahtumissa tullaan kuulemaan juuri Centrian opiskelijoiden kertomuksia.

Lisäksi LLW-hankkeella tuotetaan podcast-sarjaa, missä tullaan haastattelemaan yrittäjiä, heidän tarinoitaan ja vinkkinä kyselystä. Koitetaan saada mahdollisimman realistinen kuva yrittäjyydestä eri teemojen kautta. Lisäksi podcast-sarjassa tullaan nostamaan paikallisia palveluita esiin, jotta opiskelijat voivat halutessaan saada konkreettista apua yrittäjyyteen paikallisilta toimijoilta kuten TE-keskuksesta, yrittäjäjärjestöltä ja yrityskehittäjiltä. Yrityskehittäjiin liittyen voidaan mainita, että NYTi4.0 -hankkeella on yrittäjyysteemoihin liittyen Pohjois-Pohjanmaan alueella käytettävissä 4:n yrittäjyysasiantuntijan resurssia alkavan yrittäjän ohjaukseen.

LLW-hankkeella on myös kyselyn jälkeen aloitettu mentorointiohjelma, johon opiskelijat voivat ottaa osaa ja saada apua ja innostusta omaan kiinnostukseensa tai opiskeltavan alan konkareilta tukea. Mentoroinnin tavoitteena on saada vastauksia opiskelijoiden kysymyksiin ja tukea pohdintoihin, sekä saada solmittua henkilökohtaisia kontakteja yrityksiin eli verkostoitua. Verkostoituminen nousikin yksittäisenä asiana esiin, jota yrittäjyyteen liittyen haluttiin kehittää. Nämä kaikki asiat nousevat kyselyn perusteella tarpeellisiksi toimiksi myös matkalla kohti yrittäjyyttä, ja mentorointiin haluttiin osallistua kyselyn perusteella.

Tulosten pohjalta voimme meneillään olevien TKI-hankkeiden suhteen miettiä, olisiko jotain mitä voitaisiin yrittäjyyden edistämiseksi tehdä, niin että toimenpiteet vastaisivat esiin tulleisiin tarpeisiin. Kyselyn tuloksien pohjalta voimme suunnitella paremmin opiskelijoille soveltuvia toteutuksia, ja näin saamme hankkeiden toimenpiteet kohdentumaan oikein ja tarpeeseen.