Edistyykö lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö?

Uusi lukiolaki edellyttää lukioilta entistä tiiviimpää yhteistyötä korkeakoulujen sekä työelämän kanssa. Lain kirjaimen mukaisesti opetus tulee järjestää siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. (Lukiolaki 2018.) Työelämäyhteistyön laajuus ja monimuotoisuus näyttäytyy kuitenkin lukioissa hyvin eri tavoin. Useissa lukioissa on pitkään käytössä olleita ja toimivia malleja. Etenkin pienissä lukioissa yleisempää kuitenkin on, että työelämäkäytänteet eivät ole vakiintuneita.  (Ahola, Aittola, Salminen & Spoof 2020.)

Erityisenä haasteena Ahola ym. (2020) mainitsevat koordinaation puuttumisen. Toinen selkeä piirre on yhteistyön perustuminen pitkälti yksittäisten toimijoiden ja oppilaitosten välisiin henkilösuhteisiin. Tämä keskeinen ongelma haastaa toiminnan jatkuvuuden henkilöstön vaihtuessa. Jotta työelämäyhteistyö ei olisi jotain, jota edistetään vain, jos ehditään, tulisi työelämäyhteistyö integroida vahvasti lukio-opintoihin. Samoin tulee menetellä korkeakouluyhteistyön integraation kanssa.  

Harvaan asuttujen alueiden haasteita lisää myös se, että pienet lukiot sijaitsevat usein kaukana korkeakoulujen pääkampuksilta. Mahdollisuudet yritysyhteistyöhön eivät ehkä myöskään ole maaseudulla parhaat mahdolliset. Toisaalta esimerkiksi paikallinen yrittäjäjärjestö tai kunnassa toimiva inspiroiva ja innostava elinkeinopalveluiden asiantuntija voisi työssään luoda mahdollisuuksia lukion yritysyhteistyöhön.

UuLops-hankkeessa yhdistyvät paikallinen työelämäyhteistyö ja yrittäjyyden edistäminen. Peruskoulun toimintaan jo varhain vakiintunut ja suurellekin yleisölle tutuksi tullut koululaisten työelämäjakso (TET) ei toistaiseksi ole jalkautunut laajemmin lukiokoulutukseen.  Lukiolaisten liiton (Ahva 2020) selvityksen mukaan suurella osalla lukiolaisia ei ole mahdollisuutta työelämäjaksoihin – kuitenkin niitä kaivattaisiin. 71 prosenttia lukiolaisista olisi kiinnostunut osallistumaan TET-jaksolle, mutta vain 3 % on päässyt suorittamaan työelämäjakson lukiossa. Kyselyn mukaan kiinnostus lukion TET-jaksoa kohtaan on kasvanut. (Ahva 2020.)

Kiinnostusta siis on, mutta toistaiseksi lukioiden työelämäyhteistyön muodot ovat vielä suppeita. Lukiolaisbarometrin (2019) kyselyn mukaan eniten lukioissa järjestetään korkeakouluvierailuja ja -tapahtumia. Noin kolmasosalla lukiolaisista on mahdollisuus erilaisiin työelämäprojekteihin tai -vierailuihin. Muut vaihtoehdot ovat selvästi harvinaisempia. Huolestuttavaa on ”en tiedä” -vastausten suuri määrä, monissa kysymyksissä yli puolet (kuva 1). Toisaalta mielenkiintoisen kuvan antaa alueellinen tarkastelu, jonka mukaan Pohjois- ja Itä-Suomessa on tietoa yhteistyötavoista eniten. Pienet lukiot voivat olla ketteriä, mutta harvaan asutuilla alueilla mahdollisuuksia on luontaisesti vähemmän.  

Uuden osaamisen hankelukioihin, joita on kaikkiaan 9 lukiota Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa, on nimetty kehittäjäopettajat, jotka ovat avainasemassa vastuussa hankkeen yhteydessä kehitettyjen ja pilotoitavien toimenpiteiden jalkautuksesta oppilaitoksessa. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen edellyttää sujuvaa vuoropuhelua ja yhteistyötä niin korkeakoulujen kuin yritysten kanssa.  Parhaassa tapauksessa nämä kaikki kolme osapuolta toimivat yhdessä. Tästä esimerkkinä kuultiin syyskuussa Ylivieskassa järjestetyillä valtakunnallisilla yrittäjyyskasvatuspäivillä esitys Haapavedellä toteutetusta lukiolaisten työharjoittelun mallista 2.0 (Järvenpää & Rahkonen-Navia 2022).

Lukion työharjoittelu 2.0 -mallin taustalla voidaan nähdä yleinen TET-jaksojen ongelma, jossa tarjottava työ on sellaista, jossa ei pääse hyödyntämään osaamistaan eikä se näin ollen motivoikaan. Näin ei myöskään yritys saa hyötyä opiskelijan osaamisesta. Haapavedellä valjastettiin lukiolaiset yhteistyössä Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin kanssa auttamaan yrityksiä digitaalisten työkalujen käytössä.  Työharjoittelussa toteutetut lukiolaisten tehtävät liittyivät esimerkiksi sosiaalisen median sovellusten käyttöön. Näissä lukiolaiset pääsivät hyödyntämään osaamistaan ja yritys sai konkreettista hyötyä. (Järvenpää & Rahkonen-Navia 2022.)

Onko tavoiteltu lukioiden EKKY-yhteistyö kehittynyt? Hankkeen koulutuspäivässä 8.10.2022 opettajat työskentelivät ainetyhmittäin ja kysymykseen vastattiin pääsääntöisesti kyllä. Mutta edelleen on kehittämistä ja kehittämiskohteina esille tuli myös yhteistyö paikallisten yrittäjäjärjestöjen, nuorkauppakamarin yms. kanssa.

Hankkeessa yksittäisissä lukioissa kokeiltuja ja pilotoituja toimenpiteitä tuodaan minunpolkuni.fi-sivustolle. Toivoa sopii, että nämä leviävät laajasti. Hankkeessa lukioiden, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyön syvenemiselle on annettu mahdollisuus, joka tulee hyödyntää kaikkien yhteiseksi kehittymiseksi.

UuLops eli Uuden osaamisen lukio -hankkeen kustannusarvio on 686 000 euroa. Hankkeen rahoituksesta ESR-tuen osuus on 80 %, loput osatoteuttajien omarahoitusta. Hankkeen hallinnoijana toimii Nivalan kaupunki ja mukana osatoteuttajina ovat Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Nivalan, Oulaisten, Reisjärven, Sievin, Siikalatvan ja Ylivieskan lukiot sekä Centria-ammattikorkeakoulu, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK r.y. ja Nivalan teollisuuskylä Oy. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2020–31.12.2022.