Edistyykö lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö?

Kaija Arhio

ESR, Vipuvoimaa EU:lta ja ELY -logot

Centria-ammattikorkeakoulu on mukana vuoden 2022 lopussa päättyvässä ESR-rahoitteisessa Uuden osaamisen lukio (UuLops) -hankkeessa, jossa on kehitetty ja edistetty lukioiden korkeakoulu- ja elinkeinoyhteistyötä, EKKYä. Centrian kannalta hanke on pieni, mutta tärkeä. Paitsi että lukiolaiset nähdään potentiaalisina opiskelijoina, ovat he alueen kannalta tärkeä tulevaisuuden osaajaresurssi.

Hankkeessa oleellista on ollut verkostoituminen ja yhteistyön tiivistyminen sekä kouluasteiden välillä että opetuksen ja elinkeinoelämän välillä. Hankkeen logossa olevat kolme kättä symboloivat tätä yhteyttä. Tavoitteena on, että hankkeessa pilotoituja EKKY-toimenpiteitä edelleen kehitetään ja jaetaan hyvinä käytänteinä. UuLops-hankkeen EKKY-pilotit ja tulokset tulevat jatkossa löytymään uudistettavilta Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen minunpolkuni-sivustolta (www.minunpolkuni.fi).     

Uulops logo

Lain kirjain antaa taustan ja vaatimuksen, mutta toteutuuko käytännössä?  

Uusi lukiolaki edellyttää lukioilta entistä tiiviimpää yhteistyötä korkeakoulujen sekä työelämän kanssa. Lain kirjaimen mukaisesti opetus tulee järjestää siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. (Lukiolaki 2018.) Työelämäyhteistyön laajuus ja monimuotoisuus näyttäytyy kuitenkin lukioissa hyvin eri tavoin. Useissa lukioissa on pitkään käytössä olleita ja toimivia malleja. Etenkin pienissä lukioissa yleisempää kuitenkin on, että työelämäkäytänteet eivät ole vakiintuneita.  (Ahola, Aittola, Salminen & Spoof 2020.)

Erityisenä haasteena Ahola ym. (2020) mainitsevat koordinaation puuttumisen. Toinen selkeä piirre on yhteistyön perustuminen pitkälti yksittäisten toimijoiden ja oppilaitosten välisiin henkilösuhteisiin. Tämä keskeinen ongelma haastaa toiminnan jatkuvuuden henkilöstön vaihtuessa. Jotta työelämäyhteistyö ei olisi jotain, jota edistetään vain, jos ehditään, tulisi työelämäyhteistyö integroida vahvasti lukio-opintoihin. Samoin tulee menetellä korkeakouluyhteistyön integraation kanssa.  

Harvaan asuttujen alueiden haasteita lisää myös se, että pienet lukiot sijaitsevat usein kaukana korkeakoulujen pääkampuksilta. Mahdollisuudet yritysyhteistyöhön eivät ehkä myöskään ole maaseudulla parhaat mahdolliset. Toisaalta esimerkiksi paikallinen yrittäjäjärjestö tai kunnassa toimiva inspiroiva ja innostava elinkeinopalveluiden asiantuntija voisi työssään luoda mahdollisuuksia lukion yritysyhteistyöhön.

Työelämäyhteistyön nykytila – pitääkö olla huolissaan?

UuLops-hankkeessa yhdistyvät paikallinen työelämäyhteistyö ja yrittäjyyden edistäminen. Peruskoulun toimintaan jo varhain vakiintunut ja suurellekin yleisölle tutuksi tullut koululaisten työelämäjakso (TET) ei toistaiseksi ole jalkautunut laajemmin lukiokoulutukseen.  Lukiolaisten liiton (Ahva 2020) selvityksen mukaan suurella osalla lukiolaisia ei ole mahdollisuutta työelämäjaksoihin – kuitenkin niitä kaivattaisiin. 71 prosenttia lukiolaisista olisi kiinnostunut osallistumaan TET-jaksolle, mutta vain 3 % on päässyt suorittamaan työelämäjakson lukiossa. Kyselyn mukaan kiinnostus lukion TET-jaksoa kohtaan on kasvanut. (Ahva 2020.)

Kiinnostusta siis on, mutta toistaiseksi lukioiden työelämäyhteistyön muodot ovat vielä suppeita. Lukiolaisbarometrin (2019) kyselyn mukaan eniten lukioissa järjestetään korkeakouluvierailuja ja -tapahtumia. Noin kolmasosalla lukiolaisista on mahdollisuus erilaisiin työelämäprojekteihin tai -vierailuihin. Muut vaihtoehdot ovat selvästi harvinaisempia. Huolestuttavaa on ”en tiedä” -vastausten suuri määrä, monissa kysymyksissä yli puolet (kuva 1). Toisaalta mielenkiintoisen kuvan antaa alueellinen tarkastelu, jonka mukaan Pohjois- ja Itä-Suomessa on tietoa yhteistyötavoista eniten. Pienet lukiot voivat olla ketteriä, mutta harvaan asutuilla alueilla mahdollisuuksia on luontaisesti vähemmän.  

Lukiolaisbarometrin 2019 tulokset. Ei saavutettavassa muodossa.
Kuva 1. Työelämäyhteistyön nykytila. Tarjoaako lukiosi opintoja, jotka on järjestetty yhteistyössä korkeakoulun tai työelämän kanssa? (Ahva 2020, Lukiolaisbarometri 2019)

Lukioiden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön nykytilaa ja kehittämistä käsitelleessä opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä (2019) kannetaan huolta koulutukseen siirtymisen sujuvuudesta ja nopeudesta. Selvitys linjaa yhteistyöstä etenkin ammattikorkeakoulun kanssa seuraavasti: ”Tutustumisjaksoja tulisi tarjota kummallekin korkeakoulusektorille, erityisesti ammattikorkeakouluihin koska nuoret ylioppilashakijat keskittävät hakunsa entistä selvemmin yliopistoihin.”  (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019.)

Edistyykö EKKY hankkeen myötä?

Uuden osaamisen hankelukioihin, joita on kaikkiaan 9 lukiota Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa, on nimetty kehittäjäopettajat, jotka ovat avainasemassa vastuussa hankkeen yhteydessä kehitettyjen ja pilotoitavien toimenpiteiden jalkautuksesta oppilaitoksessa. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen edellyttää sujuvaa vuoropuhelua ja yhteistyötä niin korkeakoulujen kuin yritysten kanssa.  Parhaassa tapauksessa nämä kaikki kolme osapuolta toimivat yhdessä. Tästä esimerkkinä kuultiin syyskuussa Ylivieskassa järjestetyillä valtakunnallisilla yrittäjyyskasvatuspäivillä esitys Haapavedellä toteutetusta lukiolaisten työharjoittelun mallista 2.0 (Järvenpää & Rahkonen-Navia 2022).

Lukion työharjoittelu 2.0 -mallin taustalla voidaan nähdä yleinen TET-jaksojen ongelma, jossa tarjottava työ on sellaista, jossa ei pääse hyödyntämään osaamistaan eikä se näin ollen motivoikaan. Näin ei myöskään yritys saa hyötyä opiskelijan osaamisesta. Haapavedellä valjastettiin lukiolaiset yhteistyössä Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin kanssa auttamaan yrityksiä digitaalisten työkalujen käytössä.  Työharjoittelussa toteutetut lukiolaisten tehtävät liittyivät esimerkiksi sosiaalisen median sovellusten käyttöön. Näissä lukiolaiset pääsivät hyödyntämään osaamistaan ja yritys sai konkreettista hyötyä. (Järvenpää & Rahkonen-Navia 2022.)

Onko tavoiteltu lukioiden EKKY-yhteistyö kehittynyt? Hankkeen koulutuspäivässä 8.10.2022 opettajat työskentelivät ainetyhmittäin ja kysymykseen vastattiin pääsääntöisesti kyllä. Mutta edelleen on kehittämistä ja kehittämiskohteina esille tuli myös yhteistyö paikallisten yrittäjäjärjestöjen, nuorkauppakamarin yms. kanssa.

Hankkeessa yksittäisissä lukioissa kokeiltuja ja pilotoituja toimenpiteitä tuodaan minunpolkuni.fi-sivustolle. Toivoa sopii, että nämä leviävät laajasti. Hankkeessa lukioiden, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyön syvenemiselle on annettu mahdollisuus, joka tulee hyödyntää kaikkien yhteiseksi kehittymiseksi.

UuLops eli Uuden osaamisen lukio -hankkeen kustannusarvio on 686 000 euroa. Hankkeen rahoituksesta ESR-tuen osuus on 80 %, loput osatoteuttajien omarahoitusta. Hankkeen hallinnoijana toimii Nivalan kaupunki ja mukana osatoteuttajina ovat Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Nivalan, Oulaisten, Reisjärven, Sievin, Siikalatvan ja Ylivieskan lukiot sekä Centria-ammattikorkeakoulu, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK r.y. ja Nivalan teollisuuskylä Oy. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2020–31.12.2022.

Lähteet

Ahola, S., Aittola, H., Salminen, T. & Spoof, J. 2020. Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:3. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-823-6 Viitattu 11.10.2022

Ahva, T. (toim.)  2020. Työelämä ja yrittäjyys haltuun lukioissa. Helsinki: Suomen lukiolaisten liitto. Saatavissa: https://lukio.fi/app/uploads/2022/03/01_TYOELAMA_JA_YRITTAJYYS_HALTUUN_LUKIOISSA_E-julkaisu.pdf. Viitattu 17.10.2022.

Järvenpää, K. & Rahkonen-Navia, L. 2022. Lukiolaisten työharjoittelu 2.0 – Haapaveden lukion pilotti. Julkaisussa Arhio, K. & Kaakko, M.-L. (toim.) Yrittäjyyskasvatuspäivät 28.-29.9.2022 – Yrittäjyyskasvatus 4.0. YKTS2022 -konferenssijulkaisu. Centria-ammattikorkeakoulun raportteja. Tulossa.

Lukiolaisbarometri 2019. Helsinki: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Saatavissa: https://www.otus.fi/julkaisu/lukiolaisbarometri-2019/ . Viitattu 11.10.2022.

Lukiolaki 10.8.2018/714. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180714. Viitattu 11.10.2022.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Katse korkealle. Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:6. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-620-1. Viitattu 17.10.2022.  

Kaija Arhio
yliopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2579

(UuLops-hankkeeseen liittyvät kyselyt: Marja-Liisa Kaakko, etunimi.sukunimi@centria.fi)

Facebooktwitterlinkedinmail