Hanna-Riina Aho
Heikki Ahonen
Kaija Arhio
Anne Harmoinen
Marja-Liisa Kaakko
Riina Kleimola
Hannu Leppälä
Annika Mylläri
Helinä Nurmenniemi
Anna Pulkkinen
Hanna-Mari Pesonen
Paula Santapakka
Centrian opettajilla, ohjaajilla ja opetuksen kehittäjillä oli mahdollisuus vahvistaa pedagogista osaamistaan osallistumalla vaatimattomasti Maailmanluokan täydennyskoulutukseksi nimettyyn koulutukseen kuluneen lukuvuoden aikana. Maailmanluokan täydennyskoulutus opettajille (MTO) on tunnetun suomalaisen opetuksen kehittäjän Pekka Peuran luoma koulutuskonsepti. Se on suunnattu kaikkien kouluasteiden opettajille, ohjaajille ja koulutuksen kehittäjille. Koulutus lupaa tarjota osallistujille seuraavat kolme asiaa:
- Aito muutos. Koulutuksessa opitaan omaa opettajuutta ja omia opetuskäytänteitä kehittäviä ajattelun malleja ja työkaluja konkreettisten esimerkkien kautta. Aitoa muutosta parempaan haetaan ohjatusti sekä yksilön että työyhteisön tasolla.
- Omakohtaiset yhteisölliset kokemukset. Opettajat saavat laajaa ymmärrystä ja omakohtaisia kokemuksia opetuksen ja oppimisen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Opittua ohjataan hyödyntämään osana omaa opetusta jo koulutuksen aikana.
- Mittakaavana maailma. Laajaa ymmärrystä opetuksen kehittymisestä tarjotaan tarinoiden muodossa maailman inspiroivimpien tosielämän esimerkkien kautta. Tutkimalla uteliaana oman kuplan ulkopuolista maailmaa saadaan sekä vahvistusta omalle identiteetille että uusia ideoita oman työn muotoiluun. (Eduhakkerit )
Pekka Peuran missiona on vahvistaa jatkuvasti omaa ammattitaitoaan sekä tukea suomalaista opetuskulttuuria kehittymään entistä paremmaksi. Idean koulutuksen toteuttamistapaan Pekka kertoo saaneensa lentokoneessa matkalla tutustumaan African Leadership Universityyn. Siellä parhaat opiskelijapalautteet saadaan sellaisista opinnoista, joissa katsotaan pienissä opiskelijaryhmissä videoita ajankohtaisista teemoista ja reflektoidaan niitä yhdessä. Aina kun videota katsoessa opiskelijalle herää kysymys, video pysäytetään, aiheesta keskustellaan ryhmässä ja etsitään tarvittaessa lisätietoa. Omien ajatusten ääneen lausuminen, muiden kuunteleminen ja yhdessä pohtiminen vahvistavat opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, mutta tuntuvat heistä myös ajankäytöllisesti tehokkaalta ja järkevältä tavalta ymmärryksen ja ajatteluntaitojen kehittymisessä. (Tervetuloa – ohjeet ja esittely 2020.)
Samalla mallilla toteutui MTO-koulutus, johon vajaa parikymmentä centrialaista osallistui lukuvuonna 2020–2021. Toimintamallin mukaisesti koulutukseen ei voinut osallistua yksin, vaan se toteutettiin 3–5 hengen ryhmissä. Koulutus jakaantui neljään osioon: Oman opettajuuden ja arviointitaitojen kehittäminen, Maailman inspiroivimpia oppeja, Digiaika ja oppiminen sekä Työyhteisön kehittäminen. Jokaiseen teemaan liittyi 4–7 yhdessä katsottavaa videota, lisämateriaalia ja pohdintakysymyksiä. Bonukseksi oli tänä poikkeuksellisena aikana tuotettu vielä yksi video, joka valottaa aikaa koronapandemian jälkeen.
Centriasta koulutukseen osallistui neljä ryhmää, joissa oli mukana opettajia, opinto-ohjaajia ja opetuksen kehittämistehtävissä toimivia henkilöitä. Ryhmät sopivat säännölliset tapaamisajat, katsoivat edellä mainittuihin pedagogisiin teemoihin ja innovaatioihin liittyviä videoita sekä kävivät niihin liittyvää keskustelua oman organisaation näkökulmasta. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus käydä keskustelua eri teemojen yhteydessä myös muiden oppilaitosten osallistujien kanssa suljetulla verkkoalustalla. Tässä artikkelissa Centrian ryhmät nostavat esiin parhaita oivalluksiaan MTO-koulutuksesta.
Yksin tekemisestä tiimiopettajuuden kulttuuriin
Yllättävää oli kuulla, että meillä Suomessa on maailman pienimmät ryhmäkoot ja vähän opettajia eikä opettajilla ole yhteisen tekemien kulttuuria. Ryhmässämme oli opettajia eri aloilta ja osin olimme jo työskennelleet yhdessä. Kokemuksen pohjalta voisi todeta, että kun kerran pääsee tiimiopettajuuden makuun, ei enää halua toimia yksin.
Digiajan tiimiopettajuus painottaa opettajien välistä yhteistyötä ja työssä oppimista. Tällöin osaamista voi hyödyntää laajemmin ja samalla opitaan toisilta opettajilta, ja yhdessä tekeminen motivoi ja tukee opettajien työssä jaksamista. Tiimiopettajuuden lähtökohtia ovat toisen arvostus, palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen. Vähitellen osaamisen jakamisesta tulee ”normaalia” ja verkostot kasvavat. Nykyisin digitaaliset välineet mahdollistavat ja tukevat tiimiopettajuutta. Myös opiskelijat hyötyvät yhteisestä suunnittelusta ja opetus on laadukkaampaa. Eri koulutusohjelmien välillä tapahtuvasta tiimiopettajuudesta tiimin jäsenillä on jo hyviä kokemuksia. Kollektiivisen osaamisen kehittyminen yhteisten muistiinpanojen kautta kuulosti kokeilemisen arvoiselta.
Perusaineopintojen (luonnontieteet, matematiikka, kielet, viestintä) integrointi ammattiopintoihin auttaisi opiskelijaa hyödyntämään niitä ammatillisesti. Erillisinä opetettuna perusopintojen soveltaminen ammattiaineissa on usein opiskelijalle vaikeaa, asiat ovat ehtineet unohtua ja asiayhteyttä tai sovellettavuutta ei huomata. Opettajatiimi, jossa on sekä perusopintojen että ammattiaineopintojen opettajia, toisi perusaineopinnot lähemmäksi käytäntöä.
Oppijalähtöisyydestä arvioinnin työkaluihin
Ryhmämme koostui kielten, musiikin ja liiketalouden opettajista. Koulutuksessa keskityttiin paljon tiimityöskentelyyn ja keskusteluun, mutta silti koulutuksen punainen lanka oli oppijalähtöisyys. On hyvä muistaa, miksi teemme tätä työtä ja ketä varten. Opiskelija on se syy ja seuraus, miksi ja miten toimimme tässä yhteisössä. Ryhmässämme keskustelimme paljon opiskelijoiden innostamisesta ja aktivoimisesta omilla kursseillamme. Lisäksi keskusteluun nousivat etäopetuksen ja hybridiopetuksen tuomat haasteet. Onnistummeko opiskelijoiden tukemisessa digitaalisten välineiden kautta?
Koimme Matematiikan opetuksen tulevaisuus (maot.fi) -sivustolta (https://maot.fi/2018/02/nain-arvioin/) löytyvät arvioinnin ja itsearvioinnin työkalut erittäin konkreettisiksi ja hyödyllisiksi omassa työssämme . Hienoa, että nämä Pekka Peuran kirjoittamassa artikkelissa esitellyt työkalut ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Erityisesti dynaaminen itsearviointi, joka oli toteutettu Google Sheetsillä, todettiin ryhmässä erinomaiseksi. Työkalulla tavoiteltiin oppimisen ohjaamista, oppimistavoitteiden ymmärryksen lisäämistä sekä itsereflektoinnin ja itsearviointitaitojen kehittämistä. Työkalu tukee myös omien tunteiden ilmaisemista ja lisää luottamusta ja avoimuutta ryhmässä. Meillä on jo erilaisia vertaistuen työkaluja käytössä opetuksessamme, mutta tämä työkalu johdatteli seuraavalle tasolle. Oppimisen ja arvioinnin omistajuuden lisääminen oli erityisesti herättävä ajatus ja kytkeytyy suoraan opiskelijan motivaatioon. Tämä työkalu tulee käyttöön.
Tiimiopettajuuden lähteillä – keskustelua aiheen vierestä
Ryhmämme muodostui hyvin heterogeenisestä joukosta, jossa yhdistyi useampi koulutusala ja kokemusta oli vasta-alkajasta konkariin. Koimme rikkautena sen, että olemme eri koulutusaloilta ja työskentelemme erilaissa tehtävissä. Kävimme Teamsin välityksellä vilkasta keskustelua opettajuudesta. Koulutus kirvoitti ryhmässämme hyvää keskustelua, ja sehän tuntuukin olevan koulutusten tarkoitus. Vaikka usein keskustelimme ehkä vähän koulutusmateriaalien aiheiden vierestä, löytyi punainen lanka kuitenkin videoista tai niiden taustamateriaaleista.
Näin pandemian keskellä, kun opetus on muutenkin murroksessa, onkin hyvä pohtia omaa lähestymistään opettamiseen ja samalla sen vaikutusta opiskelijoihin. Tässä koulutus osui hyvään ajankohtaan. Erilaisten lähestymistapojen löytäminen opettamiseen on tällä hetkellä tärkeää digi- ja etäopetuksen tultua hyvin yhtäkkisenä muutoksena totuttuun luokassa tapahtuvaan opetukseen.
Samalla hyvin ajankohtainen muutos opettajan roolissa korostui myös keskusteluissamme: onko etäopettaja ruudun takana nyt tarpeellinen, vai voiko esimerkiksi pelkkä nauhoite korvata vastaavan etäluennon, johon opiskelija voisi osallistua? Miten voimme opettajina edistää opiskelijoiden monimuotoisen oppimisen taitoja digitaalisessa ympäristössä?
Kun opettajan rooli on tällä hetkellä muutoksessa, niin ovat myös opiskelijan tehtävät. Miten motivoida itsensä tekemään asioita, kun on neljän seinän sisällä? Miten erottaa opiskelu- ja vapaa-aika, kun ennenkin ovat oppimistehtävät vieneet aikaa illasta ja viikonlopusta? Sama koskee luonnollisesti myös meitä opettajia. Milloin onkaan aika laittaa kone pois ja siirtyä töistä vapaalle?
Vaikka koulutuksen aikana tulikin pohdittua enemmän opiskelijan potentiaalia, herää nyt koulutuksen päätyttyä kysymys meidän kaikkien potentiaalista erityisesti tulevaisuuden osaamisen rakentajina. Miten pystymme opettajina tukemaan ja ohjaamaan opiskelijoita siihen, että he kokevat merkityksellisyyttä tekemisissään ja olemisessaan? Tämä haastaa uudenlaiseen opettajuuteen ja herättää kysymään, miten voimme luoda opiskelijoille oppimisen mahdollisuuksia, sen sijaan että perinteisesti toimimme tiedon lähteenä ja jakajana, ja opiskelija sen vastaanottajana.
Kun opiskelijat toimivat omilla lähikehityksen vyöhykkeillään ja kasvattavat omia taitojaan, pitäisikö meidän opettajienkin kehittää myös itseämme ja laajentaa vyöhykkeidemme rajoja? Koulutuksen jälkeen käteen tuntuu jääneen enemmän kysymyksiä kuin koulutuksesta irtosi vastauksia. Tämä lienee toisaalta hyvän koulutuksen merkki, sillä tiedonjanolla ja tiimissä aiheen vierestä keskustelemalla mekin voimme kasvattaa omaa potentiaaliamme.
MTO yhteisöllisen oppimisen mallina
Ryhmäämme kuului opetuksen ja ohjauksen asiantuntijoita, joita yhdistää halu kehittää entistä parempia pedagogisia käytänteitä. Koulutus tarjosi meille oivan mahdollisuuden pysähtyä ajankohtaisten teemojen äärelle ja käydä niihin liittyvää keskustelua. Ryhmässämme virisikin ajatus hyödyntää koulutuksessa käytettävää toimintamallia – oppisisältöihin tutustumista videoiden avulla ja niihin pohjautuvaa jaettua reflektiota – jatkossa myös opiskelijoiden kanssa. Uskomme tämän vahvistavan yhteisöllistä oppimista entisestään sekä aktivoivan asiantuntijuuden jakamista opiskelijoiden kesken.
Koulutus tarjosi mielestämme myös monia välineitä koko koulutusorganisaation ja työyhteisön kehittämiseen. Liikennevalo-työkalu oli yksi merkittävimmistä koulutukseen liittyvistä löydöistämme ja konkreettisista työkaluista. Liikennevalo-työkalun avulla voi tiimissä lähteä työstämään asioita ja toimintatapoja, jotka vaativat kehittämistä. Punaisen valon alle kerätään ne tekemiset ja toiminnot, joista voidaan luopua. Keltaisen valon alle laitetaan ne asiat, joiden tekemistä jatketaan, ja vihreän valon alle ne, joita aletaan uusina kehittää. Näin saadaan näkyviin ne asiat, joista voidaan jo luopua ja joihin ei kannata enää uhrata aikaa, ja ne, jotka yhteisesti koetaan tärkeiksi ja kehitettäviksi.
Yhteenveto
Koulutuksen neljä teemaa, Oman opettajuuden ja arviointitaitojen kehittäminen, Maailman inspiroivimpia oppeja, Digiaika ja oppiminen sekä Työyhteisön kehittäminen, ovat kaikissa koulutusorganisaatioissa koulutusasteesta riippumatta aina ajankohtaisia ja siten hyvin valittuja.
Vaikka koulutus koettiin hyödylliseksi ja uusia näkökulmia avaavaksi, osa materiaalista oli kuitenkin kohdennettu enemmän perus- ja toisen asteen koulutukseen, ja tarttumapintaa korkeakouluihin oli välillä haasteellista löytää.
Materiaali kuitenkin toimi hyvänä johdantona yhteiseen keskusteluun, ja kaikki ryhmät kokivat koulutusmallin ja sen luoman mahdollisuuden pysähtyä näiden tärkeiden asioiden äärelle reflektoinnin ja ajatuksien jakamisen merkeissä erittäin antoisaksi ja merkitykselliseksi.
Lähteet:
Eduhakkerit. 2020. Maailmanluokan täydennyskoulutus opettajille (MTO). Saatavissa: https://eduhakkerit.fi/koulutukset/mto/. Viitattu 31.3.2021.
Tervetuloa – ohjeet ja esittely. 2020. MTO-koulutuksen video. Viitattu 31.3.2021.
Anna Pulkkinen
Kehittämispäällikkö
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 725 0084
Hanna-Riina Aho
Asiantuntija (oppiminen)
Centria-ammattikorkeakoulu
Heikki Ahonen
Lehtori, tieto- ja viestintätekniikka
Centria-ammattikorkeakoulu
Kaija Arhio
Yliopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
Anne Harmoinen
Asiantuntija, oppimisympäristöt
Centria-ammattikorkeakoulu
Marja-Liisa Kaakko
Lehtori, tuotantotalous
Centria-ammattikorkeakoulu
Riina Kleimola
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
Hannu Leppälä
Lehtori, tekniikka ja opetuksen hallinto
Centria-ammattikorkeakoulu
Annika Mylläri
Lehtori, musiikki
Centria-ammattikorkeakoulu
Helinä Nurmenniemi
Lehtori, TKI-asiantuntija, sosiaaliala
Centria-ammattikorkeakoulu
Hanna-Mari Pesonen
Yliopettaja, hoitotyö
Centria-ammattikorkeakoulu
Paula Santapakka
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
