Arja Liisa Ahvenkoski
Mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä erilaiset ympäristö- ja elämänkriisit vaikuttavat laajasti väestön terveyteen, sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin sekä turvallisuuden kokemuksiin. Huoli kasvaneista mielenterveysongelmista ja niiden hoitoon varatuista resursseista on herättänyt vilkasta keskustelua.
Häiriöihin liittyvää syrjintää ja leimaamista tulee vähentää (Vorma, Rotko, Larivaara & Koslof 2020). Asenteisiin vaikuttaminen ja kohtaamisen taitojen vahvistaminen on tunnistettu tärkeiksi koulutuksen kehittämiskohteiksi sosiaali- ja terveysalalla (Kotovirta, Markkula, Pajula, Paavola, Honkanen & Tuominen 2021). Miten koulutus vastaa näihin kehittämiskohteisiin?
Tässä artikkelissa kuvataan mielenterveys- ja päihdetyön opetusta ja sen kehittämistä Centria-ammattikorkeakoulussa. Hoitotyön opettajan työssäoppimisen jaksolla kartoitettiin työelämän vaatimaa osaamisen tarvetta yhdessä kliinisessä hoitotyössä työskentelevien ammattilaisten kanssa. Lisäksi kaksi kliinisen hoitotyön edustajaa osallistui simulaatio-opetukseen mielenterveys- ja päihdetyön opintojaksolla ja antoi siitä palautetta.
Mielenterveys- ja päihdeongelmien yleisyydestä
Yhteiskunnan jatkuvat muutokset – teknologian kehittyminen, kansainvälistyminen, arvojen ja elämäntyylien monipuolistuminen – ovat vaikuttaneet siihen, että mielenterveyden merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Työelämässä stressi ja kognitiivinen kuormitus ovat osana arkipäivää. Jatkuvat muutokset vaikuttavat siihen, että yksilön joustavuus, selviytymiskyvykkyys ja kyky itsenäiseen päätöksentekoon ovat aiempaa tarpeellisempia ominaisuuksia. (Vorma ym. 2020.) Mielenterveys on alettu nähdä hyvinvoinnin kannalta keskeisenä voimavarana. Se on pääomaa, joka parantaa mahdollisuuksia hyviin ihmissuhteisiin ja työelämässä ja opinnoissa onnistumiseen. Mielenterveyttä voidaan vahvistaa ja mielenterveyden häiriöitä ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti. Myös strategiatasolla on oivallettu mielenterveyden merkitys voimavarana ja jopa yritysten kilpailuvalttina (Metsä 2021).
Erilaiset mielenterveyden ongelmat, muun muassa päihdeongelmat, koskettavat lähes koko väestöä jossain elämänvaiheessa. Lähes puolet väestöstämme sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön elämänsä aikana. Väestöstämme 3,5 % sairastaa mielisairautta, jolla tarkoitetaan todellisuudentajun vakavaa häiriintymistä. (Vorma ym. 2020.) Eläketurvakeskuksen (2022) mukaan yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2021 olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (33 %).
Koska mielenterveyden häiriöt, päihdeongelmat mukaan lukien, ovat kansanterveydellinen haaste, on palvelut saatava muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tasolle. Sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviltä vaaditaan osaamista ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja hoidon toteuttamiseen. Hoitoon pääsy saattaa viivästyä, koska mielenterveyshäiriöitä ja päihdeongelmia ei tunnisteta riittävän ajoissa. Ongelmien tunnistaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa edellyttää tietoa mielenterveyden ongelmia ja häiriöitä suojaavista ja sitä heikentävistä riskitekijöistä sekä ongelmien, häiriöiden ja sairauksien ilmenemismuodoista ja oireista. Potilaiden hoidon laadun, vaikuttavuuden ja turvallisuuden varmistaminen voidaan saavuttaa hoitohenkilöstön osaamisen kohdentamisella ja kehittämisellä.
Sairaanhoitajan mielenterveys- ja päihdetyön osaamisvaatimukset
Sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin mielenterveys- ja päihdetyön opetuksessa sisältyvät eri-ikäisten tavallisimmat mielenterveyden ongelmat ja häiriöt, psykiatriset sairaudet, päihdeongelmat ja akuutit kriisit. Osaamisvaatimuksiin kuuluvat myös vuorovaikutustaidot, asiakas- ja potilaslähtöiset opetus- ja ohjausmenetelmät, erilaiset hoitotyön menetelmät asiakkaan tai potilaan psykososiaalisessa tukemisessa sekä monialaisissa työryhmissä, toimintaympäristöissä ja verkostoissa työskentelyssä työyhteisötaitojen mukaisesti. (Savonia 2020.) Teoriaopetuksen lisäksi opiskelijat suorittavat viiden viikon mittaisen ohjatun harjoittelun kliinisessä hoitotyössä edellä mainittujen taitojen vahvistamiseksi.
Centria-ammattikorkeakoulussa on aloitettu laaja, kaikkia koulutusaloja koskeva opetussuunnitelmauudistus vuoden 2020 alusta, ja uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2022 (Aho 2020). Opetussuunnitelmauudistuksessa mielenterveys- ja päihdetyön opintojakson osaamistavoitteet on laadittu YleSHarviointi-hankkeessa laadittuja osaamisvaatimuksia noudattaen.
Mielenterveys-, päihde- ja kriisityön opetuksen toteutus
Mielenterveyden haasteet koskevat koko väestöä, ei ainoastaan jotain tiettyä ryhmää. Hoidon kokonaisvaltainen toteuttaminen edellyttää psyykkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn huomioimista kaikissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä. Hoitotyössä näyttöön perustuvien käytäntöjen käyttö edellyttää osaamisen rakentamista hoitotieteen ja muiden terveystieteiden tietoperustalle (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020). Centriassa mielenterveys- ja päihdetyön opetus koostuu mielenterveyden ensiavusta (1 op), mielenterveys- ja päihdetyön opintojaksosta (7 op) ja mielenterveys- ja päihdetyön kliinisestä harjoittelusta (8 op). Opetuksessa korostetaan ongelmien, häiriöiden ja sairauksien riskitekijöiden sekä oireiden varhaista tunnistamista ja rohkeutta huolen puheeksi ottamiseen ja siihen puuttumiseen. Tällä voi olla ratkaiseva merkitys asiakaan tai potilaan toipumisen ennusteeseen. Hyvä yhteistyö ja konsultaatiomahdollisuus terveydenhuollon erikoisalojen välillä joustavoittaa asiakkaan tai potilaan hoitopolkua. Palvelujärjestelmän tunteminen mahdollistaa oikean avun oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Hoitotyössä vaaditaan vahvaa eettistä osaamista, pitkäjänteisyyttä, joustavuutta ja kykyä toivon luomiseen. Työ on henkisesti vaativaa, mikä edellyttää tekijältään hyvää itsetuntemusta, toimivaa työyhteisöä ja säännöllistä työnohjausta uupumisen ja sijaistraumatisoitumisen ehkäisemiseksi. Mielenterveyden ensiapu -opintojaksolla opitaan kohtamaan erilaisia, meitä kaikkia koskettavia kehitys- ja elämänkriisejä ja vahvistamaan mielenterveyttä. Traumaattisissa hoitokokemuksissa tarjotaan aina purkukeskustelumahdollisuutta. Näitä teemoja käsittelemme opetuksessa.
Hoitotyössä tulee noudattaa sosiaali- ja terveydenhuollon lakeja ja asetuksia sekä valtakunnallisia ohjeita ja suosituksia. Lainsäädäntöosaamistaan opiskelijat voivat edistää itslearning-oppimisympäristöön laaditulla lakitestillä. Opetuksessa perehdytään ajankohtaisiin kansallisiin mielenterveys- ja päihdestrategioihin. Sairaanhoitajalla on noudatettavanaan myös oman alansa eettisiä ja kollegiaalisuusohjeita. Sairaanhoitajien eettiset ohjeet on päivitetty keväällä 2021 vastaamaan ammatin vaatimuksia 2020-luvulla. Lääketieteen opinnoissa opiskelijat saavat tietoa erilaisista psykiatrisista sairauksista ja suorittavat oppimastaan kirjallisen kokeen.
Opetus toteutetaan lähi- ja etäopetuksena ja verkko- ja simulaatio-opetuksena. Opetusta on pyritty monimuotoistamaan, ja se on edelleen haaste tulevaisuudessa. Osa oppimateriaalista opiskellaan täysin itsenäisesti itslearning-oppimisympäristössä osoitettuun lähdemateriaaliin perehtyen. Opittua teoriaa integroidaan opettajien luomiin potilastapauksiin lähiopetuksessa flipped learning ja learning cafe -menetelmiä tai ongelmaperustaista opetusmenetelmää mukaillen. Itseopiskeltua lähdemateriaalia opiskelijat työstävät pienryhmissä ja jakavat oppimaansa koko ryhmälle. Pienryhmäsimulaatioihin opettajat luovat tai opiskelijaryhmät tuovat kliinisessä hoitotyössä kohtaamiaan asiakas-/potilastapauksia pohdittaviksi ja ratkaistaviksi. Opiskelijoiden simulaatiokokemukset käsitellään oppimiskeskustelussa, jossa kunkin hoitotapahtuman prosessia työstetään opettajien johdolla. Pienryhmien tarvitsema tuki ja monipuolinen, oppimista edistävä palaute voidaan varmistaa yhteisopettajuutta hyödyntäen. Opiskelijoilla on mahdollisuus pyytää itsenäisen opiskelun aikana opettajilta henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta oppimisen edistämiseksi. Oppimisympäristössä on myös keskustelutehtävä kullekin pienryhmälle tietyn osa-alueen pohtimista ja reflektointia varten.
Opintojakson arviointi toteutetaan osin henkilökohtaisena, osin pienryhmäkohtaisena palautteena. Opintojaksokoe toteutetaan joko yksilö- tai pienryhmäkokeena ryhmän toivomuksen mukaisesti. Pienryhmässä suoritettavan kokeen näemme oppimistilanteena, joka laajentaa osaamista edelleen. Lääkehoito- ja lääkelaskentaosaaminen kuuluvat hoitotyön jokaiseen opintojaksoon. Lääkelaskennan hyväksytty suoritus edellyttää opiskelijalta virheetöntä suoritusta.
Opettajan osaamisen päivittäminen työssäoppimisen jaksolla
Centria-ammattikorkeakoulussa opettajan osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä edistetään mahdollistamalla opettajien työssäoppimisen jaksoja. Työssäoppimisen aikana opettajalla on mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan, tunnistaa työelämän osaamistarpeita ja rakentaa yhteistyöverkostoja. Tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa on mahdollista myös pohtia opiskelijoiden osoittamaa osaamista mielenterveyshoitotyön harjoittelun aikana ja näin peilata opetuksen laatua ja ajantasaisuutta.
Kehityskeskustelussa keväällä 2021 suunnittelin esihenkilöni kanssa opettajan työssäoppimisen jaksoa lukuvuodelle 2021–2022. Alkusyksystä olin yhteydessä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten aikuispsykiatrian sekä päihde- ja riippuvuuspalveluiden osastonhoitajiin ja selvitin työssäoppimisen mahdollisuutta ja ajankohtaa, joka sopisi mahdollisimman hyvin sekä opetuksen että työelämän rytmiin. Kun yksiköt ja ajankohta selvisivät, laadin hakemuksen, joka hyväksyttiin loppusyksyllä. Sopimus hoitotyön opettajan työssäoppimiseen hoitotyössä allekirjoitettiin joulukuussa koulutusalapäällikön ja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten johtajaylihoitajan kanssa. Työelämän yhteyshenkilöt nimesivät minua mentoroivat kliinisen hoitotyön ammattilaiset työssäoppimisen jaksolle. Mentoreille laadin yksityiskohtaiset tavoitteet ja toimitin ne heille kaksi viikkoa ennen työssäoppimisen jaksoa.
Suoritin kahden viikon työssäoppimisen jakson tammikuussa 2022 kahdessa viikon mittaisessa osassa: ensimmäisen viikon aikuispsykiatrisella osastolla ja toisen viikon päihde- ja riippuvuuspalveluissa. Halusin saada kattavan päivityksen kliinisestä hoitotyöstä heti helmikuun lopussa alkaneen opintojakson toteutusta varten. Mentorit olivat valmistautuneet etukäteen ohjaukseeni ja suunnitelleet perehdytysaikataulun aiemmin heille toimittamieni tavoitteiden saavuttamiseksi. Pääsin osallistumaan moniammatillisten tiimien toteuttamaan hoitotyön arkeen lääketieteellistä ja hoitotyön asiakaslähtöistä suunnitelmaa noudattaen, hoitotyöhön osallistuen ja havaintojani asiakastyössä dokumentoiden. Osallistuin moniammatillisten työryhmien työskentelyyn ja hoitoneuvotteluihin, joissa arvioitiin asiakkaiden vointia ja tehtiin tarvittavia muutoksia hoidon vasteen edistämiseksi.
Lääkehoidon osalta päivitin osaamistani yleisimmin käytössä olevista lääkkeistä ja lääkeuutuuksista. Tarkensin myös lääkehoidossa hyödynnettävän lääkelaskentaosaamisen erityispiirteitä. Pystyin näin arvioimaan opetuksessa toteutuvan lääkehoito-opetuksen ajantasaisuutta ja kliinisessä työssä tarvittavaa lääkelaskentaosaamista. Osallistuin tahdosta riippumattoman hoidon prosessiin ja sain prosessissa lainsäädännön edellyttämät lomakkeet opetuskäyttöön. Palvelujärjestelmä on jatkuvassa muutoksessa, ja sen päivittäminen oli mahdollista asiakkaiden hoitopolkuja seuratessa ja mentoreiden perehdyttäessä. Kaikkiaan kokemukseni työssäoppimisen jaksolla oli antoisa. Yhteistyö työelämän ja opetuksen kesken on ensiarvoisen tärkeää, jotta yhdessä voidaan ohjata tulevia ammattilaisia sekä työelämän että sairaanhoitajan osaamisvaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.
Työssäoppimisjaksoni aikana sovimme kahden kliinisen hoitotyön edustajan osallistumisesta mielenterveys- ja päihdehoitotyön simulaatio-opetukseen, jossa toteutusta oli mahdollista arvioida työelämälähtöisyyden näkökulmasta. Hoitotyön edustajat osallistuivat yhden opiskelijaryhmän kolmeen simulaatioon ja opiskelijoiden kanssa käytyyn oppimiskeskusteluun huhtikuussa. He kokivat simulaatioiden mukailevan todellisia hoitotilanteita ja opiskelijoiden heittäytyvän rohkeasti näyttelemään aitoja potilastilanteita. Simulaatioiden oppimiskeskustelut koettiin hedelmällisiksi. Jatkossakin avoin yhteistyö työelämän kanssa on ensiarvioisen tärkeä osa opetuksen ajan tasalla pysymistä, laadun ylläpitämistä ja kehittämistä.
Opetuksen laadun varmistaminen, monimuotoistaminen ja pedagoginen suunnittelu on opettajille jatkuva kehittymishaaste. Opiskelijoiden palautteiden hyödyntämisellä on tärkeä merkitys kehittämistyössä. Erilaisilla oppimispoluilla ja monipuolisilla oppimisympäristöillä vastataan myös työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Yhteisopettajuudella, hyvällä työelämäyhteistyöllä ja kansallisia mielenterveys- ja päihdetyön strategisia tavoitteita seuraten pyrimme kehittämishaasteisiin vastaamaan.
Lähteet
Aho H.-R. 2020. Opetussuunnitelmatyö etsii yhteistä. Centria Bulletin – Centria-ammattikorkeakoulun verkkolehti. Saatavissa: https://centriabulletin.fi/opetussuunnitelmatyo-etsii-yhteista/. Viitattu 13.6.2022.
Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. 2018. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50028. Viitattu 3.6.2022.
Kinnunen, J., Taskinen, K. & Mäyrä, F. Pelaajabarometri 2020. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1786-7. Viitattu 2.6.2022.
Kotovirta, E., Markkula, J., Pajula, M., Paavola, M., Honkanen, R. & Tuominen, I. 2021. Päihde- ja riippuvuusstrategia. Yhteiset suuntaviivat vuoteen 2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:17. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9891-9. Viitattu 31.5.2022.
Metsä, T. 2021. Miten mielenterveystyö on muuttunut sairaalahoidosta strategiseksi voimavaraksi. Blogikirjoitus 28.9.2021. Saatavissa: https://www.keva.fi/blogi-kirjoitukset/miten-mielenterveystyo-on-muuttunut-sairaalahoidosta-strategiseksi-voimavaraksi/. Viitattu 1.6.2022.
Savonia. 2020. Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt.
Saatavissa: https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2020/01/15/yleissairaanhoitajan-180-op-osaamisvaatimuslauseet-ja-sisallot-julkaistu/. Viitattu 2.6.2022.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen. Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4145-8. Viitattu 2.6.2022.
Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M. & Koslof, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7. Viitattu 1.6.2022.
Arja Liisa Ahvenkoski
Hoitotyön lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 725 0565
