Minäkö puhuva pää ruudussa?

Maija Rukajärvi-Saarela

Opiskelu siirtyy ajasta ja paikasta riippumattomaksi tapahtumaksi. Verkkovälitteisyys ja digitaalisuus ovat sille edellytyksiä. Mikä on opettajan rooli tällaisessa opiskelussa? Tätä pääsin kokeilemaan ensimmäisistä kertaa keväällä 2016, kun sain opetettavakseni monimuotokoulutukseen valittujen kemiantekniikan opiskelijoiden Kemian perusteet -kurssin. Kurssi oli ajoitettu toteutettavaksi siten, että kerran kuukaudessa oli mahdollisuus tavata opiskelijoita kasvotusten Kokkolassa ja muutoin tapasimme kerran viikossa virtuaalisesti AC:n välityksellä verkon kautta.

Mitä verkko-opetuksessa on tehtävä toisin kuin luokkaopetuksessa?

Suunnitellessani kurssia jouduin aluksi pohtimaan, mitä on tehtävä toisin verrattuna luokassa tapahtuvaan opiskeluun. Sen pidin selvänä, että kurssiin kuuluvat laboroinnit järjestämme niillä kerroilla, jolloin opiskelijat ovat Kokkolassa ja kemianlaboratorio mahdollisuuksineen on käytössä. Muun opiskelun suunnittelin tapahtuvaksi verkkovälitteisesti. Erityisesti minua mietitytti, kuinka kohdata opiskelijat ja miten pystyn ohjaamaan ja auttamaan sekä ennen kaikkea motivoimaan ja tukemaan heitä heidän opiskelussaan, kun emme olekaan kasvotusten samassa fyysisessä tilassa. Virtuaalisessa luokkahuoneessa olimme kuitenkin yhdessä. Kaikilla opiskelijoilla oli käytössä laitteet, jotka mahdollistivat puheen, kirjoituksen ja kuvan välityksellä yhteydenpidon. Pian kuitenkin osoittautui, että opiskelijat eivät halunneet jakaa kuvaansa eivätkä he myöskään halunneet pitää mikkejä päällä. Tähän he kertoivat syyksi sen, että paikka, jossa he olivat opiskelemassa, ei välttämättä ollut hiljainen ja rauhallinen tila vaan koti, jossa muu elämä jatkui omalla tempollaan siinä ympärillä. Mutta chatin käytön ja pieniin kyselyihin vastaamisen he omaksuivat nopeasti yhteiseksi kontaktinpitotavaksi.

Optima-oppimisympäristö osoittautui tärkeäksi osaksi monimuoto-opetusta. Minun opettajana oli mietittävä ja opeteltava siellä looginen ja systemaattinen käyttö informaation ja materiaalin jakoon sekä tehtävien palautukseen. Opin käyttämään kurssiseinää aktiivisesti aikataulujen, materiaalien, kotitehtävien sijainnin, eräpäivien, www-sivujen ja erilaisten tallenteiden osoitteiden jakamiseen.

Flippaus käyttöön

Viime vuosina kaksi toisistaan hieman poikkeavaa didaktista lähestymistapaa, flipped classroom  (Bishop & Verleger, 2013; Lage, Platt, & Treglia, 2000; Talbert, 2014) ja flipped learning (Yarbro, Arfstrom, McKnight, & McKnight, 2014) ovat alkaneet kiinnostaa erityisesti sellaisia matemaattisten aineiden opettajia, jotka haluavat muuttaa omaa perinteistä, passiivista opiskelukulttuuria oppijakeskeisemmäksi ja aktiivisemmaksi tavaksi opiskella. Käsitteinä flipped classroom (FC) ja flipped learning (FL) ovat aika lähellä toisiaan; FC viittaa enemmän opetusmenetelmiin, kun taas FL ei käännä ainoastaan opettajan ja oppijan toimintaa luokassa vaan myös heidän pedagogisia näkemyksiään opettamisesta ja oppimisesta. FL on siten oppimiskulttuuri (Yarbro et al., 2014), joka korostaa oppijan autonomiaa ja yhteisöllistä oppimista, missä opetuksellinen tuki ja ohjaus kohtaavat paremmin yksittäisen oppijan tarpeet (Foertsch, Moses, Strikwerda, & Litzkow, 2002; Moore, Gillett, & Steele, 2014).

Molemmissa lähestymistavoissa käänteisyys eli flippaus (flipped) viittaa siihen, että perinteinen pedagoginen ajatusmalli kyseenalaistetaan ja käännetään ylösalaisin. Koulu ei ole enää ainoa paikka, missä opitaan, opettaja ei ole pelkkä tiedonjakaja eikä oppija ole pelkästään tiedon muistaja. Opiskelu voi lähteä liikkeelle siitä, että oppija tutustuu ensin uuteen opiskeltavaan asiaan itsekseen joko lukemalla tai vaikka katsomalla asiasta videon ja tämän jälkeen asiaa työstetään yhdessä (Berner, Laaksolahti & Kopola 2015).

Flippaus ajattelumallina opiskelusta sopi hyvin meidän Kemian perusteet -kurssille, sillä se vapautti yhteistä aikaa asioiden pohtimiseen ja tehtävien tekemiseen opiskelijoiden kanssa luennoinnin sijaan. Etukäteiskotitehtävinä opiskelijat saattoivat tutustua kulloiseenkin asiaan katsomalla videon suomalaisesta Opetus.tv:stä. Opetus.tv on Janne Cederbergin perustama, ilmaisia opetusvideoita julkaiseva verkkosivusto. Sen sisällöt painottuvat lukion matematiikkaan, fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan. Kemian materiaali on tasoltaan erittäin sopivaa tälle Kemian perusteet -kurssille, jonka aikana on tavoitteena palauttaa mieliin ja ottaa haltuun kemiasta perusasiat. Kaikki opiskelijathan eivät ole lukiossa tai ammattiopistossa opiskelleet kovinkaan paljoa kemiaa. Opiskelijoilta saamani palautteen perusteella Opetus.tv-videoiden katsominen oli hyvä tapa tutustua asioihin hieman etukäteen. Videot koettiin selkeiksi ja riittävän lyhyiksi, mutta silti perusteellisiksi. Ne johdattivat hyvin opiskeltavan asian ääreen.

Työskentely AC-tunneilla

AC-tunneilla käytimme paljon aikaa yhdessä tehtävien tekoon. Käytin apuna digilehtiötä, johon kirjoitin samaan aikaan kuin puhuin ja kyselin opiskelijoilta, kuinka edetä. He kyselivät ja toisaalta vastasivat kysymyksiini aktiivisesti chatin kautta. Kotitehtäviksi annoin myös arvioitavia kotitehtäviä, jotka palautettiin Optiman palautuslaatikkoon.

Luennoinnin aikana AC -tunneilla pyrin puhumisen lomassa aktivoimaan ryhmäläisiä esimerkkien avulla. Tällöin työskentelimme yhdessä digilehtiötä apuna käyttäen. Välillä myös kyselin pieniä kysymyksiä, joihin he mieluiten vastasivat chatillä, vaikka mikin käyttökin oli aina mahdollista. Näistä pienistä, usein esitetyistä kysymyksistä opiskelijat palautteessaan totesivat, että ”… ne panivat olemaan hereillä ja skarppina, kun ei koskaan tiennyt, milloin se Maija taas kysäisee minultaJ”.

Pohdintaa

Onko opettaja pelkkä puhuva pää, kun on kyse verkkovälitteisestä opetuksesta? Näillä järjestelyillä, joita tämän ensimmäisen kurssin aikana tein, en kokenut olevani pelkästään puhuva pää. Saamani palautteen perusteella olin saanut hyvän kontaktin opiskelijoihin ja pystyin siten paneutumaan niihin asioihin, jossa he kokivat tarvitsevansa erityisesti apua. He uskalsivat, vaikka vain chattiä käyttäen, osallistua keskusteluihin, vastata kysymyksiin ja ennen kaikkea kysyä, kun eivät jotakin asiaa ymmärtäneet.

Hyvänä puolena verrattuna tavanomaiseen luokkaopetukseen opiskelijat pitivät sitä, että nämä opiskelutilanteet taltioitiin. He pystyivat palaamaan tallenteisiin, jos jokin asia oli jäänyt epäselväksi tai jos he eivät olleet päässeet reaaliaikaisesti mukaan opiskelutilanteeseen. Toisaalta tämä aikaan ja paikkaan sitomattomuus aiheutti asian, joka jäi askarruttamaan mieltäni tämän monimuotokurssin kohdalla: Kuinka järjestää oikea-aikainen palautteenanto kotona tehtävistä ja Optimaan palautettavista arvioitavista tehtävistä, kun kuitenkaan palautuslaatikkoa ei voinut sulkea heti seuraavan oppitunnin alussa johtuen opiskelijoiden mahdollisuuksista opiskella työaikojensa puitteissa eri tahtiin? Mihin sijoittaa oikeat ratkaisutavat opiskelijan nähtäväksi hänen palautettuaan tehtävät?

Lähteet

Berner, A-S., Laaksolahti, H. & Kopola, R. (toim). 2015. Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista. Helsinki: Sitra.

Bishop, J. L., & Verleger, M. A. 2013. The flipped classroom: A survey of the research. 120th ASEE Annual Conference & Exposition, Atlanta.

Foertsch, J., Moses, G., Strikwerda, J., & Litzkow, M. 2002. Reversing the lecture/homework paradigm using eTEACH web-based streaming video software. Journal of Engineering Education, 91(3), 267-274.

Lage, M. J., Platt, G. J., & Treglia, M. 2000. Inverting the classroom: A gateway to creating an inclusive learning environment. The Journal of Economic Education, 31(1), 30-43.

Moore, A. J., Gillett, M. R., & Steele, M. D. 2014. Fostering student engagement with the flip. Mathematics Teacher, 107(6), 420-425.

Opetus.tv. Www-dokumentti. Saatavissa: https://opetus.tv. Viitattu 5.4.2017.

Opetus.tv:n tekijät. Www-dokumentti. Saatavissa: https://opetus.tv/tietoa-sivustosta/tekijat/.Viitattu 5.4.2017.

Talbert, R. 2014. Inverting the linear algebra classroom. PRIMUS. Problems, Resources, and Issues in Mathematics Undergraduate Studies, 24(5), 361-374.

Yarbro, J., Arfstrom, K. M., McKnight, K. & McKnight, P. 2014. Extension of a review of flipped learning, Flipped learning network/Pearson/George Mason University. Retrieved from http://flippedlearning.org/research.

 

          Maija Rukajärvi-Saarela
         Tuntiopettaja
         Centria-ammattikorkeakoulu

 

 

 

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail