Lauri Haapala
Anne Miettinen
Paula Santapakka
Ulla Timlin
Yhteisöpedagogi tukee omassa työssään ihmisten osallisuutta yhteisöön ja yhteiskuntaan. Mutta miten yhteisöpedagogi oppii tukemaan osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen? Tietenkin harjoittelemalla sitä opintojensa aikana! Centrian yhteisöpedagogikoulutus on tehnyt jo usean vuoden ajan työtä osallisuuden ja sitä myöten syrjäytymisen ehkäisyn eteen OSAVA-hankkeen kautta. Tammikuussa alkanut uusi hanke, Mitä sinulle kuuluu? – Siikajoki, välittämisen ja vuorovaikutuksen yhteisö, jatkaa tätä työtä. Uuden hankkeen tavoitteena on osallisuuden, yhteisöllisyyden ja aktiivisen kansalaisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Näin ollen hanke sopii mainiosti yhteisöpedagogikoulutuksen sisältöihin.
Seuraavan kahden lukuvuoden aikana ei osallisuutta nosteta pelkästään Siikajoella vaan myös yhteisöpedagogikoulutuksessa – TKI-toiminta ja opetus tulevat kytkeytymään tiukasti yhteen. Yhteistyötä opetuksen ja hanketyön kanssa tehdään muun muassa projektien, oppimistehtävien, opinnäytetöiden sekä harjoitteluiden kautta. Yhteisöllisyys vahvistuu edelleen, kun opiskelijat pääsevät tekemään yhteistyötä sekä harjoittelemaan työelämätaitoja hankkeen muiden toteuttajien ja hankeverkoston kanssa. Yhteisöllisyys rakentuu niin kunnassa asukkaiden ja eri toimijoiden, kuin hankkeen toteuttajien kesken.
Siikajoki – välittämisen ja vuorovaikutuksen yhteisö
Mitä sinulle kuuluu? – Siikajoki, välittämisen ja vuorovaikutuksen yhteisö on kolmivuotinen ESR-rahoitteinen hanke. Sen päätoteuttaja on Raahen seurakunta ja osatoteuttajina Centria-ammattikorkeakoulu sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeessa vahvistetaan moniammatillista verkostoyhteistyötä Siikajoen alueen toimijoiden kesken ja kehitetään sellaisia palveluja ja toimintoja, jotka tukevat erityisesti nuorten aikuisten sekä työikäisten, työelämän ulkopuolella olevien ihmisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat työttömät nuoret ja nuoret aikuiset (18–28-vuotiaat), pitkäaikaistyöttömät ja paikallinen toimijaverkosto. Välillisenä kohderyhmänä nähdään kaikki alueen alle 15-vuotiaat. Lisäksi hankkeen kautta huomioidaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan myös turvapaikanhakijat ja alueella asuvat maahanmuuttotaustaiset kotoutumistarpeineen.
Hankkeen tavoitteena on osallisuuden, yhteisöllisyyden ja aktiivisen kansalaisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Tavoitteena on myös moniammatillisen ja paikallisen kunta-seurakunta-järjestöt-yhteistyön kehittäminen niin, että palvelut muodostuvat entistä kokonaisvaltaisemmiksi sekä asiakas- ja asukaslähtöisemmiksi. Näky on uskalias: vaikuttaa hanketyön kautta laajasti eri toimijoiden toimintakulttuuriin ja palveluihin, ja näin lisätä sosiaalista pääomaa – kuntalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Mutta liikkeelle ei lähdetä tyhjästä.
Hankkeen taustalla on monien eri toimintasektoreilla mukana olevien yhteinen kokemus yhdessä tekemisen voimasta. Vielä vuosituhannen alkuvuosina muun muassa työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaalitoimisto sekä KELA olivat selkeästi omina itsenäisinä toimintayksikköinään läsnä kuntakeskuksessa. Tuolloin eri toimijat tunsivat toisensa ja näin kanssakäyminen ja yhteinen tekeminen oli helppoa ja luontevaa. Sittemmin palvelut on keskitetty monilta osin Raaheen muun muassa seutukunnallisiksi toiminnoiksi. Näin palvelut ovat etääntyneet kuntalaisista mutta myös paikallinen toimijaverkosto on keskittämisten seurauksena hajonnut.
Kun edellä todettuun lisäämme vielä lähestyvän sote-uudistuksen, on paikallisesta näkökulmasta huoli palvelujen entistä voimakkaammasta etääntymisestä oikeutettu. Mitä sinulle kuuluu? – Siikajoki, välittämisen ja vuorovaikutuksen yhteisö -hanke on omalla tavallaan vastaliike. Se on prosessi, jossa tavoitteena on eri toimijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja yhteisen tekemisen lisääminen paikallisella tasolla. Tätä tarvitaan, jotta eri toimijat pääsevät jatkossa helpommalla, mutta ennen kaikkea siksi, jotta jokainen kuntalainen voisi tulevaisuudessa sanoa entistä perustellummin: ”Minun on hyvä olla”. Kaiken aikaa hanketyössä ajatusten ja toiminnan keskiössä tulee olla ihminen.
Mutta miksi seurakunta on liikkeellä ja päätoteuttajana tällaisessa toiminnassa? Seurakunta ei ole irrallinen saareke muusta yhteiskunnasta, ihmisten arjesta. Seurakunta toimii muiden toimijoiden kanssa samojen ihmisten rinnalla ja kanssa – siksi yhteisen tekemisen kulttuurin pitäisi olla lähtökohtaista kaikkialla. Seurakunnan ydintä on välittäminen ja elämässään haasteita kohdanneiden tukeminen. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen on siis luonteva osa seurakunnan tekemää työtä. Yhdessä voimme enemmän. Yhdessä olemme enemmän.
Yhteisöllisyyden ja osallisuuden ytimessä
Mutta mitä on osallisuus? Ja mihin tarvitaan yhteisöllisyyttä? Osallisuus käsitteenä sisältää paljon eri näkökulmia ja onkin eräänlainen sateenvarjokäsite. Osallisuudesta voidaankin puhua sosiaalisena osallisuutena, joka nähdään syrjäytymisen vastakohtana. (Leeman ym. 2015.) Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatio -hanke (Sokra) määrittää sosiaalisen osallisuuden siten, että yksilö kokee olevansa osa jotain, tulee kuulluksi ja hänellä on aito mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä sekä yhteisiin asioihin (THL). Puolestaan asiakasosallisuus voidaan nähdä siten, että asiakkaalla on mahdollisuus osallistua koko palveluprosessiin täysipainoisesti, alkaen suunnittelusta ja päättyen sen arviointiin (Leeman ym. 2015).
Osallisuus kytkeytyy yhteisöllisyyteen ja sen kokemiseen hyvin vahvasti, sillä jokainen meistä kasvamme ja kehitymme eri yhteisöissä elämämme aikana. Yhteisöllä voidaan tarkoittaa ihmisryhmää, jonka on keskenään vuorovaikutuksessa ja heitä yhdistää jokin yhteinen tekijä. Ihmisen hyvinvoinnille ja mielenterveydelle onkin ensisijaisen tärkeää kuulua johonkin yhteisöön. (Mielenterveysseura.) Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan yhteisöllisyys on puolestaan “tunne yhteisöön kuulumisesta” (Kielitoimiston sanakirja).
Kun haluamme edistää ihmisten hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä, on siis perusteltua vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Hanketyöllä lisää alueellista hyvinvointia
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisessä kuntien ja maakuntien palveluilla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluilla sekä työllisyyspalveluilla, on tärkeä rooli. Myös muut toimijat, kuten järjestöt, yhdistykset ja seurakunnat, ovat avainasemassa yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamisessa. Asukkaat on syytä ottaa mukaan palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Ihminen itse tietää parhaiten millaisia palveluita tarvitsee, ja palveluntarjoajien on tärkeä kuulla asiakkailta itseltään, miten alueen palvelut toimivat ja miten niitä pitäisi kehittää. Lisäksi ihmisen oman aktiivisuuden ja toimijuuden vahvistaminen on osa osallisuuden edistämistä.
Tässä hankkeessa nähdään, että koko alueen toimijoiden tiivis yhdessä tekeminen poikii luovia ratkaisuja ja uusia toimintamalleja, jotka hyödyttävät kaikkia alueen asukkaita ja toimijoita. Hankkeessa vahvistetaan sosiaalisia tukiverkostoja, asiakaslähtöisiä toimintamalleja, matalan kynnyksen palveluita sekä tuetaan yhteisöllisiä palveluratkaisuja.
Eri puolella Suomea on jo löydetty monia toimivia malleja, joissa tuetaan moniammatillista yhteistyötä sekä vahvistetaan asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Toiminnassa painotetaan erityisesti ennaltaehkäiseviä palveluita ja toimintatapoja. Yhteiskehittäjyys, kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen, matalan kynnyksen kohtaamispaikat, vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminta, valmennukset ja erilaiset yksilö- ja ryhmäohjausmuodot sekä uudenlaiset digipalvelut ovat esimerkkejä sellaisista toimintamalleista, mitä voidaan nyt hankkeen puitteissa rohkeasti kokeilla tai entisestään kehittää alueella yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
Yhteisöpedagogit osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistamassa
Valtakunnallinen Nuorisotyön ja -politiikan ohjelma 2017-2019 määrittelee nuorisopoliittiseksi tavoitteeksi ja toimenpiteeksi muun muassa nuorten työllistymistaitojen vahvistumisen ja syrjäytymisen vähenemisen sekä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisen. Näiden tavoitteiden ja toimenpiteiden saavuttamiseksi on huomioitu digitalisaation mahdollisuudet ja vaatimukset: digitalisaatio muokkaa toimintaympäristöjä sekä nuorten kokemuksia ja odotuksia. Nuorisotyön ja –politiikan ohjelmassa halutaan taata nuorten yhdenvertainen mahdollisuus koulutukseen ja työllistymiseen asuinpaikasta riippumatta. Tämä varmistetaan muun muassa verkko-ohjauspalveluita kehittämällä. Myös viranomaisten osaamista parannetaan nuorten kuulemisessa digitaalisten ja sähköisten palveluiden kautta. (OKM.)
Centrian osatoteutus hankkeessa paneutuu juuri näihin OKM:n tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Centria tuo hankkeeseen nuorisotyön näkökulman syrjäytymisen ehkäisyssä: ennakoimalla ja suuntaamalla syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä nuoriin, voidaan ehkäistä monien ongelmien kärjistyminen ja monimutkaistuminen. Centrian osatoteutuksen tavoitteena on tehostaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamista tukevia palveluja ja toimintatapoja. Tavoitteena on myös vahvistaa paikallisen nuorisotyön osaamista ja ottaa käyttöön nuoria aktivoivia ja osallistavia toimintamuotoja digitaalisia työkaluja hyödyntäen. Ammattilaisia tuetaan sosiaalisen median sovellusten hyötykäytössä nuorten parissa tehtävässä työssä. Hyväksi koettuja malleja kehitetään edelleen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Digitaalisten työkalujen käyttöönottoa tuetaan myös moniammatillisen yhteistyön helpottamiseksi.
Yhtenä Centrian osatoteutuksen teemana syrjäytymisen ehkäisyssä toimii pelillisyys. Yksi suunniteltu konkreettinen toimenpide tulevalle lukuvuodelle on ryhmämuotoisen pelitoiminnan kehittäminen ja käynnistäminen Siikajoella. Pelitoimintaa tapahtuu niin verkossa digitaalisia alustoja hyödyntäen kuin kasvokkain nuorisotiloissa. Pelitoiminnan tavoitteena on kohderyhmän osallisuuden lisääminen: osallistujat pääsevät vaikuttamaan pelitoiminnan suunnitteluun ja sisältöihin. Pelitoiminta vahvistaa myös yhteisöllisyyttä ja sosiaalista vahvistumista, kun osallistujat kokevat kuuluvansa ryhmään sekä kokevat arvostusta ja hyväksytyksi tulemista. Pelitoiminta tukee osaltaan paikallista nuorisotyön osaamista ja antaa eri toimijoille näkökulmaa pelillisyyden ja digitaalisuuden hyödyntämisestä. Samalla ohjaajina toimivat yhteisöpedagogiopiskelijat saavat kokemusta digitaalisesta nuorisotyöstä ja pelitoiminnan ohjaamisesta sekä suunnittelusta.
Lähteet
Kielitoimiston sanakirja. Saatavissa: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80 Viitattu: 14.5.2018.
Leemann, L. & Hämäläinen, R.-M. (2015). Asiakasosallisuus. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa http://www.thl.fi/sokra. Viitattu 14.5.2018.
Leemann, L., Kuusio, H. & Hämäläinen, R.-M. (2015). Sosiaalinen osallisuus. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa http://www.thl.fi/sokra. Viitattu: 14.5.2018.
Mielenterveysseura. Saatavissa: https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/ihmissuhteet/yhdess%C3%A4-kasvu-ja-kehittyminen. Viitattu: 14.5.2018.
OKM. Valtakunnallinen Nuorisotyön ja –politiikan ohjelma 2017-2019. Saatavissa: http://minedu.fi/documents/1410845/4274093/VANUPO+FI+2017+final.pdf/92502e8e-0cd0-40f0-b097-5ef39e1d529f/VANUPO+FI+2017+final.pdf.pdf. Viitattu: 4.5.2018.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/mita-sosiaalinen-osallisuus-on-. Viitattu: 14.5.2018.
Kirjoittajat:
Lauri Haapala
Raahen seurakunta
Anne Miettinen
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Paula Santapakka
lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 729 9911
Ulla Timlin
Diakonia-ammattikorkeakoulu
