Yhteinen kaupunki ja jaettu marjapaikka – joukkoistaminen tuotekehityksessä

Leena Toivanen

Kun metsästäjä lähtee metsäreissulle, hän voi vilkaista älypuhelimeltaan missä päin aluetta liikkuu muita metsästäjiä ja koiria. Jos vastaan tulee suurpetoja tai hirvi, niidenkin kannat löytyvät digitaalisessa muodossa verkosta. Marjastaja taas paljastaa salaisen lakkapaikkansa, ja saa takaisin kymmenen muuta hyvää paikkaa. Miten? Joukkoistaminen, eli tiedon kerääminen yhteisöltä yleensä digitaalisessa muodossa, antaa uudenlaisia mahdollisuuksia ideointiin ja sitä kautta tuotekehitykseen, tai jopa marjastamiseen, perinteisestä poiketen. 

Joukkoistaminen tarkoittaa yhteisön tietojen tai taitojen keräämistä ja hyödyntämistä. Näiden avulla kehitetään tuotetta tai palvelua tai luodaan aivan uusia tuotteita. Yhteistä panosta kootaan yli yritysrajojen, ja useimmiten kuka tahansa voi osallistua projektiin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa yksinkertaisesti Facebook-ryhmää, jossa jokainen saa jakaa omia ideoitaan tai osaamista, ja ideoiden pohjalta lähdetään luomaan tuotetta tai palvelua. Tunnettuja esimerkkejä joukkoistamisesta ovat Kickstarter ja Quirky, joissa jaetaan ideoita, joiden pohjalta tehdään liiketoimintaa. Idean vahvistaminen tapahtuu luonnollisesti, kun ajatuksesta innostuneet tukevat tuotteen kehitystä pienellä rahasummalla. Näin parhaimmat ideat nousevat luonnollisesti ylitse muiden. Monien muiden hittituotteiden muassa, esimerkiksi käyttäjäystävällinen iPhone-telakka on saanut alkunsa Kickstarterissa, ja se keräsi vuorokaudessa yli miljoonan dollarin rahoituksen.

Uusia tuotteita ja palveluita joukkovoimalla

Perinteinen tuotekehitys saa uuden ulottuvuuden joukkoistamisesta. Joukon voimaa voi hyödyntää kaikissa tuotekehityksen vaiheissa: ideoiden luomisesta ja validoinnista toteutukseen ja testaukseen. Kickstarter on yksi hyvä esimerkki joukkorahoituksesta, ja siihen luodusta alustasta. Tuotekehityksen ensimmäinen vaihe, eli ideoiden luominen on yleisin tapa käyttää joukkoistamista. Useat yritykset ovat järjestäneet kampanjoita, joissa asiakkaat voivat vinkata ajatuksiaan, joiden perusteella kehitetään ja tuodaan markkinoille tuotteita. Näitä kampanjoita näkee usein sosiaalisessa mediassa, ja tietenkin joukkoistamissivustoilla yritysten omien verkkosivujen lisäksi.

Starbucks on yksi suuri jatkuvan ideariihen toteuttanut brändi. My Starbucks Idea on kaikille avoin sivusto, jossa käyttäjä voi kertoa kehitysajatuksiaan. Tämän kautta muun muassa luomuruoka ja aamiaisleivät ovat tulleet nopeasti, ensimmäisten joukossa Starbucksin valikoimiin. Starbucks onkin onnistuneesti käyttänyt yhteisön voimaa myös markkinoinnissaan. Esimerkkejä löytyy myös Suomesta: Espoossa ja Jyväskylässä on otettu kansalaiset mukaan kaupunkisuunnitteluun heti uuden asuinalueen suunnittelusta alkaen. Asiakkaan näkökulman kautta saadaan markkinoille tuotteita, joiden menestystä on voitu jo etukäteen varmentaa. Laajan yleisön ideoiden keräämisen haasteena on kuitenkin ideoiden määrä ja niiden läpikäynti.

Parhaat ideat toteutukseen

Validointi eli vahvistaminen tarkoittaa tuotekehityksen vaihetta, jossa selvitetään, onko ideaa järkevää ja mahdollista toteuttaa. Quirky-palveluun voi julkaista ideansa kymmenen dollarin maksua vastaan. Joka viikko toteutetaan kaksi ideaa, ja idean julkaisija saa osan tuotoista. Toteutukseen pääsee vain tiukan analysointiprosessin kautta. Prosessin aikana muut käyttäjät jalostavat ideaa eteenpäin korvausta vastaan. Yhteisö siis määrittää, mitkä ideat ovat potentiaalisia. Toteutusvaiheessa idea esitellään julkisesti, ja osaajille annetaan mahdollisuus lähteä luomaan oikeaa tuotetta. Idean isä saa tarjouksia, joista valitaan paras. Samaan tapaan tuote voidaan myös testata. Ohjelmointialalla ja graafisessa tuotannossa tällainen liiketoimintamalli on jo tuttu tapa toimia.

Tiedon kerääminen lienee yksi yleisimmistä joukkoistamisen tavoista. Alun esimerkin marjastaja kertoo yhteisellä alustalla, eli mobiilisovelluksella, marjapaikasta, ja samalla näkee muiden jakamat tiedot. Samoin metsästäjille kartoitettu tieto eläinkannoista ja muiden metsästäjien ja koirien sijainnista saadaan yhteiseen jakeluun aktiivisten käyttäjien kautta. Myös kaupunkisuunnittelu yhdessä ammattilaisten ja alueen käyttäjien eli asukkaiden välillä avaa uusia tapoja ajatella ja toteuttaa. Mahdollisuuksia on hurjasti. Rohkeus jakaa ja olla avoin on tulevaisuuden tapa toimia. Joukkoistaminen on mielenkiintoinen osa nykyaikaista yrityskulttuuria, joka avaa jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa ja onnistua.

Lue lisää:

Luke, ”Teknologia metsäkaverina”, saatavilla: https://www.luke.fi/mt-teknologia-metsakaverina/ luettu 16.5.2018

Luke, ”Marjaharava tuo metsien aarteet avoimille kartoille”, saatavilla: https://www.luke.fi/marjaharava-tuo-metsien-aarteet-avoimille-kartoille/ luettu 16.5.2018

Sulava, ”5 tapaa hyödyntää joukkoistamista tuotekehityksessä”, saatavilla: https://www.sulava.com/5-tapaa-hyodyntaa-joukkoistamista-tuotekehityksessa/ luettu 16.5.2018

Quirky, saatavilla: www.quirky.com

Stabucks, ”My Starbukcs Idea”, saatavilla: https://ideas.starbucks.com/

Leena Toivanen
TKI-kehittäjä (hankeviestintä)
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 701 3221

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail