Kaija Arhio
Marja-Liisa Kaakko
Perinteinen posteriesityksen tapa on seisoa oman posterinsa vierellä ja yrittää ihmisvilinästä tavoittaa mahdollisia kiinnostuneita, joille voisi kertoa aiheesta lisää. Isot A0- tai A1-kokoiset posterit saavat olla esillä koko konferenssin ajan ja niihin tutustutaan yleisimmin sessioiden välisten taukojen aikana. Kun keväällä 2020 ilmoitettiin Roomassa järjestettäväksi aiotun ECIE-konferenssin siirtymisestä kokonaan verkossa toteutettavaan moodiin, heräsi pienen pieni epäilys: miten onnistuu posteri virtuaalisena?
ECIE, European Conference on Innovation and Entrepreneurship toteutettiin 17.–18. syyskuuta ZOOM – järjestelmän avulla. Teknisesti tämä toimi vaikeuksitta. Tosin aikataulujen suhteen oli syytä olla tarkkana, koska aikaero Suomen aikaan oli kaksi tuntia. Eurooppalaiset selviytyvät mainiosti, mutta sääliksi kävi pohjoisamerikkalaisia osallistujia, jotka olivat linjoilla aamuyöstä.
Kaksipäiväisen konferenssin aikana esiteltiin yhteensä 54 tutkimuspaperia ja 5 posteria. Lisäksi ohjelmassa oli keynote-esitykset, paneelikeskustelu sekä oheisohjelmana nuorille tutkijoille suunnattu tohtoriseminaari. Samaan aikaan pyöri kolmesta neljään teemasessiota. Osallistujia oli kaikkiaan hieman yli 100 noin 40 eri maasta. Yrittäjyyskasvatuksen ja oppimisen teemasessiossa oli esillä muun muassa moniammatillisen yhteistyön käytänteitä, esihautomotoiminnan mahdollisuuksia, pelillisyys yrittäjyystaitojen opettamisessa ja opiskelijoiden yrittäjyysidentiteetin muodostuminen. Kiinnostavin omalta kannalta oli Napolin Frederico II -yliopiston Moritz Recken esitys, jossa esimerkkinä on ohjelmointiin liittyvä projektioppimisen case. (Recke & Perna 2020).
Teoreettisena viitekehyksenä Recken ja Pernan paperissa on haasteisiin perustuva oppimiskäsitys Challenge-based Learning (CBL), jossa nimensä mukaisesti opiskelijat kohtaavat haasteen. Näissä projekteissa ratkaistaan ongelmia ja opitaan kiinteässä yritysyhteistyössä tekemällä oikeita asioita. 2010-luvulta alkaen yleistynyt CBL-ajattelu kehittyi ongelmalähtöisen oppimisen (PBL) pohjalta ja sitä on tutkittu runsaasti eri alojen yhteydessä. (mm. Gaskins et.al 2015, Marin et.al. 2013, Johnson & Brown 2011).
Konferenssin virtuaalisessa posterisessiossa olivat mukana vain 5 posterin esittäjää sekä puheenjohtaja. Pienellä joukolla syntyi hyvää keskustelua ja pystyimme myös tutustumaan toisiimme paremmin. Posterit oli etukäteen ladattu myös ECIE:n facebook-sivulle, jonne toivottiin myös muilta kommentteja.
Posteriesityksemme ”Multiform learning challenging entrepreneuship education?” pohjautui aiemmin kirjoitettuun yrittäjyyskasvatuksen haasteita monimuotokoulutuksessa käsitelleeseen artikkeliin. (Arhio & Kaakko 2019). Monimuotokoulutuksen osuus ammattikorkeakouluissa on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosina. Tämä kehitys Centria-ammattikorkeakoulussa on merkittävämpi kuin maassamme keskimäärin. Kun Suomen ammattikorkeakouluissa monimuoto-opiskelijoiden osuus opiskelijoiden kokonaismäärästä on kasvanut vuoden 2009 15 prosentista vuoteen 2019 mennessä 20 prosenttiin, Centriassa määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 14 prosentista 37 prosenttiin (Vipunen 2020).
Tämä haastaa myös yrittäjyyskasvatuksen sekä sisällön, että opintojen toteutusmallien osalta. Yrittäjyyskoulutuksessa ja erityisesti Nuori Yrittäjyys ry:n ohjelmien Vuosi yrittäjänä -toteutuksessa keskeistä on yhteinen pohtiminen, ryhmätyöt ja vertaistuki. Monimuotoisessa mallissa tulee näihin opintojaksoihin löytää uusia, joustavia oppimistapoja. Sekä opettajan että opiskelijan tulee omaksua uudenlaiset toimintatavat. Toisaalta monimuoto-opiskelijaryhmien vahvuus on osallistujien monipuolinen kokemus.
Korkea-asteen Vuosi yrittäjänä –ohjelman toteuttaminen monimuotokoulutuksessa
Lukuvuoden 2019-2020 aikana on Vierimaantien kampuksella testattu osana Yrittäjyyskasvatuksen strategian toiminnallistaminen (ToTYk) -hanketta Vuosi yrittäjänä -ohjelman opintojaksoja Let’s Innovate ja Let’s Do Business monimuotoisena sekä hybriditoteutuksena että yksinomaan verkon kautta.
Syksyn 2019 Let’s Innovate -opintojakso toteutettiin monimuotoisena siten, että muutama yhteinen tapaaminen järjestettiin kampuksella ja osin hybridinä. Koulutuksessa sovellettiin työpajatyyppistä valmennusta, joka toimi kohtuullisen hyvin. Osa opiskelijatiimeistä jatkoi myös kevätlukukauden Let’s Do Business -opintojaksolla osallistuen myös valtakunnalliseen Uskalla Yrittää -finaaliin. Kevätlukukaudella 2020 toteutettiin myös täysin verkon kautta tehtynä samat opintojaksot. Ryhmä tässä toteutuksessa oli hyvin pieni ja toteutustapana oli valmentava ohjaus.
Opettajina välillä kaipaamme ”vanhoja aikoja” eli perinteistä luokkaopetusta. Uudet toteutukset haastavat opettajankin oppimaan uutta. Vierimaantien kampuksella toteutusmallina on valmentava tiimiopettajuus. Myös monimuoto-opetuksen kaikki toimintatavat ovat käytössä: yhden opintojakson aikana pidetään perinteisiä tavallisia luokkatunteja, hybriditunteja ja online-tunteja. Työskentelytapoja ovat niin itsenäinen verkkotyöskentely kuin opiskelijatiimien itsenäinen ja itseohjautuva työskentely. Nämä toimintamallit ja käytänteet edellyttävät sekä opettajilta että opiskelijoilta yrittäjämäisiä työtapoja. Voidaan myös todeta, että tällä toimintamallilla tuemme opiskelijoiden työelämävalmiuksia.
Vuosi yrittäjänä -ohjelma ja sen opintojaksot Let’s Innovate ja Let’s Do Business ovat esimerkkejä yrittäjämäisestä pedagogiikasta, jossa opitaan tekemällä ja jonka keskiössä on oppija. Centrian koordinoimaa ”Yrittäjyyskasvatuksen strategian toiminnallistaminen” – ToTYk -hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Mukana tässä huhtikuun 2021 lopussa päättyvässä hankkeessa ovat osatoteuttajina myös Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, OSAO, JEDU, Koulutuskeskus Brahe ja Kuusamon kaupunki. Hanke tavoittelee muutosta koulutusorganisaatioissa viemällä Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatusstrategian sisältöjä käytäntöön. Hankkeen yksi ydintavoite liittyy opettajuuden muutokseen kohti osallistavampaa tiimiopettajuutta.
Lähteet:
Arhio, K. & Kaakko, M-L. (2019). Monimuotoinen yrittäjyyskasvatus. Teoksessa: Römer-Paakkanen, T., Suonpää, M. & Hermiö, A. (toim.) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN KAARI Lapsuudesta tulevaisuuden työhön. YKTT2019 Yrittäjyyskasvatuspäivät Artikkelit. Haaga-Helian julkaisut 12/2019. p. 142-147. https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-liitteet/Tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/yrittaajyyskasvatus.pdf?userLang=fi
Gaskins, W.B., Johnson, J., Maltbie, C. & Kukreti, A. (2015). Changing the Learning Environment in the College of Engineering and Applied Science Using Challenge Based Learning. International Journal of Engineering Pedagogy. 5(1), 33-41. Retrieved from https://online-journals.org/index.php/i-jep/article/view/4138
Johnson, L.F., & Brown, S. (2011). Challenge based learning: The report from the implementation project. The New Media Consortium. https://www.learntechlib.org/p/49837/
Marın, C , Hargıs, J. & Cavanaugh, C . (2013). iPad Learning Ecosystem: Developing Challenge-Based Learning Using Design Thinking . Turkish Online Journal of Distance Education , 14 (2) , 22-34 . Retrieved from https://dergipark.org.tr/en/pub/tojde/issue/16896/176042
Recke, M. P. & Perna, S. (2020). Application of Narrative Theory in Project Based Software Development Education. Proceedings of the 15th European Conference on Innovation and Entrepreneurship. p. 536-544.
Vipunen. 2020. Opetushallinnon tilastopalvelu. https://vipunen.fi/fi-fi
Kaija Arhio
Yliopettaja (tuotantotalous)
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2570
Marja-Liisa Kaakko
Lehtori (tuotantotalous)
Centria-ammattikorkeakoulu
0444492730
