Petra Kämäräinen
Heidi Hintsala
Tampereella marraskuussa järjestetty International Conference & the 29th Finnish National Conference on Telemedicine and eHealth keräsi yhteen terveydenhuollon asiantuntijat, tutkijat ja innovaattorit. Tämänvuotinen teema korosti tutkimuksen roolia terveydenhuollon kehittämisessä. Mukana terveydenhuollon hukkajahdissa on myös Centrian HealthLab.
Terveydenhuolto digitalisoituu vauhdilla (Koskela 2024; Kujansivu 2024). Uusia digitaalisia sovelluksia ja palveluita käyttöönottaessa tarvitaan tietoa niiden tuomasta lisäarvosta loppukäyttäjille ja vaikuttavuudesta terveydenhuoltoon (Koskela 2024). Tutkimuksilla on arvioitu digitaalisten palveluiden vaikuttavuutta hoidon kustannuksiin ja terveysvaikutuksiin, sekä potilaan että ammattilaisen tyytyväisyyteen (Härkönen ym. 2024). Digipalvelut ovat aina osa muuta terveydenhuollon järjestelmää, jonka vuoksi niiden näyttö riippuu paljon kontekstista. Tämän vuoksi näyttö ja ymmärrys digipalveluiden hyödystä on usein rakennettava monivaiheisesti ja monimenetelmäisesti. (Torkki 2024)
Digitaaliset ratkaisut ja etäterveydenhuollon palvelut ovat osoittaneet vaikuttavuutta esimerkiksi ikääntyneiden fyysisen toimintakyvyn edistämisessä (Arolaakso ym. 2024), verenpaineen etämittauksessa (Copra & Vadkamani 2024), työterveyshuollossa (Kervinen ym. 2024), diabeteksen ja masennuksen hoidossa (Härkönen ym. 2024). Esimerkiksi työterveyshuollossa työkyvyn arviointiin kehitetyt sovellukset voivat olla apuna hoidon suunnittelussa ja seurannassa (Kervinen ym. 2024). Diabeetikkoja digipalvelut tukevat etenkin verensokerin hallinnassa (Härkönen ym. 2024). Tutkimuksissa on havaittu, että digitaalisten palveluiden tehokkuus riippuu monesta loppukäyttäjiin ja käyttöprosessiin liittyvästä tekijästä. Digitaalisten palveluiden kohdentaminen soveltuville asiakkaille, joilla on riittävät valmiudet esimerkiksi terveyslukutaidon osalta, valmius sitoutua hoitoon ja ratkaisukeskeinen asenne, tukee palveluiden tehokkaampaa käyttöä (Härkönen ym. 2024, Kervinen ym. 2024). Palveluiden muotoilulla, käytettävyyden parantamisella ja räätälöitävyydellä, käyttäjien koulutuksella ja tuella, palveluita tarjoavan organisaation sitoutumisella sekä riittävällä resurssoinnilla voidaan parantaa asiakkaiden käyttöönottoprosessia ja palveluiden tehokkuutta. (Härkönen ym. 2024, Kervinen ym. 2024).
Terveydenhuollon digitalisaatio kasvattaa myös ihmisten terveyteen ja terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuvien tietoturvauhkien riskiä. Kasvaneeseen tietoturvauhkaan Euroopan unioni sekä kansalliset ja alueelliset päättäjät ovat vastanneet regulaation avulla, joista esimerkkinä uudet NIS2- ja CER-regulaatiot, jotka vaikuttavat suoraan sairaaloihin ja heidän käyttäjiinsä. Lisäksi lähitulevaisuudessa voimaantulevat RED Delegated Regulation – ja Cyber Resilience Act -säännökset tähtäävät kaikkien ohjelmistojen ja laitteiston sääntelyyn. (Kokx 2024)
Digitalisaation rinnalla terveydenhuollon kiinnostus tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksiin on kasvanut (Koskela 2024). Tekoälyn käyttöönotto tulee muuttamaan terveydenhuollon ammattilaisten roolia. Etenkin suurten kielimallien suhteen alan odotukset ovat korkealla, vaikkakin toistaiseksi eniten tekoälyä hyödynnetään radiologian saralla, kuvien käsittelyn ja tulkinnan apuna. Pelot siitä, että tekoäly korvaisi teknologioiden kehittyessä terveydenhuollon ammattilaisten työt, ovat turhia. Tulevaisuudessa kirjaamista, seurantaa ja diagnostiikkaa tukevat tekoälyratkaisut vapauttavat terveydenhuollon ammattilaisten resurssia potilaan kohtaamiseen, mikä tulee korostamaan ammattilaisten roolia viestijöinä sekä potilaiden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen merkitystä. (Doffner 2024)
HealthLab näytön tuottamisen tukena
Centria HealthLab auttaa terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan yrityksiä terveysteknologian arviointikriteeristöjen eli HTA:n (Health technology assessment) haltuunotossa. HTA kokoaan yhteen tietoa terveyspoliittisten ja kliinisen päätöksenteon tueksi, muun muassa terveysteknologiaratkaisujen vaikuttavuudesta, turvallisuudesta ja kustannuksista. Kansallisen arviointiyksikkö FinCCHTA:n kokemusten mukaan arvioitavien terveys- ja hyvinvointiteknologioiden tutkimusnäyttö on ollut laadultaan vaihtelevaa tai sitä on vähän. Koska vaikuttavuutta on tutkittu vähän, kustannusvaikuttavuusanalyysia ei ole voitu tehdä. Tietoturvassa ja -suojassa suurin puute on ilmennyt salasanojen hallinnassa ja päivityksessä. (Falcenbach 2024)
Tällä hetkellä Keski-Pohjanmaan yrityksiä autetaan HTA-kriteeristöjen haltuunotossa osana kolmivuotista Euroopan unionin osarahoittamaa LENTOON-hanketta. Tänä vuonna alkaneessa hankkeessa on tähän mennessä pyritty tunnistamaan ammattikorkeakoulujen rooli vaikuttavuusnäytön tuottamisessa, haastateltu suomalaisen Digi-HTA:n läpikäyneitä yrityksiä ja tunnistettu alan yritysten tiedon tarpeita. Osana LENTOON- ja aiempaa HIPPA-Remote-hanketta, Centria HealthLab julkaisi yhteistyössä terveysteknologiayritys SaraWell Oy:n kanssa tutkimusartikkelin Finnish 6-Month Digital Intervention to Promote Health-Related Lifestyle Changes in Pre-Diabetics and Type 2 Diabetics Adults: A Preliminary Study International Journal of Caring Sciences -lehdessä marraskuussa 2024 (Kämäräinen & Hintsala 2024). Syksyn 2024 aikana toteutetun terveys- ja hyvinvointiteknologiayritysten haastattelututkimuksen tuloksista kirjoitettu artikkeli tullaan julkaisemaan myöhemmässä vaiheessa.
Lähteet
Arolaakso, A., Lotvonen S., & Elo, S. (2024). The effectiveness of exergaming (YetiHome®) versus traditional exercise for older people mobility and balance: protocol of the randomized intervention trial. International Conference & the 29th Finnish National Conference on Telemedicine and eHealth, Tampere, 14 November.
Chopra, N. & Vadlamani, L. (2024). Remote monitoring for hypertension management: evaluating the effectiveness of telemedicine in rural Kentucky. International Conference & the 29th Finnish National Conference on Telemedicine and eHealth, Tampere, 14 November.
Doffner, G. (2024). Current and future impacts of AI on Health Care [Keynote speech]. International Conference & the 29th Finnish National Conference on Telemedicine and eHealth, Tampere, 14 November.
Falkenbach, P. (2024). Mitä kokemuksia meillä on terveydenhuollon digitaalisten ratkaisujen arvioinnista? International Conference & the 29th Finnish National Conference on Telemedicine and eHealth, Tampere, 15. marraskuuta.
Härkönen, H., Lakoma, S., Verho, A., Torkki, P., Leskelä, R.L., Pennanen, P., Laukka, E. & Jansson, M. (2024). Impact of digital services on healthcare and social welfare: An umbrella review. International Journal of Nursing Studies, 152, 104692. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2024.104692. Viitattu 25.11.2024.
Kervinen, E., Vähätalo, L., Siukola, A., Reho., T., Winell, K., & Sauni, R. (2024). Experiences of Using Digital and Remote Health Services to Support Work Ability: A Qualitative Interview Study. International Conference & the 29th Finnish National Conference on Telemedicine and eHealth, Tampere, 14 November.
Kokx, B. (2024). The impact of new and upcoming cybersecurity regulations. International Conference & the 29th Finnish National Conference on Telemedicine and eHealth, Tampere, 14 November.
Koskela, T. (2024). eHealth 2024 järjestelytoimikunnan puheenjohtajan tervehdys. International Conference & the 29th Finnish National Conference on Telemedicine and eHealth, Tampere, 14 marraskuuta.
Kujansivu, K. (2024). Digitaaliset vastaanotot perusterveydenhuollossa. International Conference & the 29th Finnish National Conference on Telemedicine and eHealth, Tampere, 14. marraskuuta.
Kämäräinen, P., & Hintsala, H. E. (2024). Finnish 6-Month Digital Intervention to Promote Health-Related Lifestyle Changes in Pre-Diabetics and Type 2 Diabetics Adults: A Preliminary Study. International Journal of Caring Sciences, 17(3), 1254-1265. Saatavissa: https://www.internationaljournalofcaringsciences.org/docs/2.petra.pdf. Viitattu 18.11.2024.
Torkki, P. (2024). Miten voimme tutkia terveydenhuollon digiratkaisujen näyttöä? International Conference & the 29th Finnish National Conference on Telemedicine and eHealth, Tampere, 15. marraskuuta.
Petra Kämäräinen
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
P. 050 328 5469
Heidi Hintsala
TKI-koordinaattori
Centria-ammattikorkeakoulu
P. 040 185 6259
