Sari Virkkala
Marika Hautala
OSAVA-hanke nosti keskiöön alueen nuoret sekä nuorten parissa työskentelevät. Hankkeen tarkoituksena oli edistää nuorten osallisuutta, nostaa hyvinvointia ja näin ollen ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Hankkeen aikana tehtävä työ oli toimintaa nuorten hyvinvoinnin kasvattamiseksi nuorisotyön näkökulmasta.
Hankkeen avulla otettiin käyttöön nuoria aktivoivia ja osallistavia toimintamuotoja nuorten omissa kasvuympäristöissä ja -yhteisöissä. Yksi konkreettinen malli oli nuorisotyön aseman vahvistaminen koulun arjessa. Kouluille jalkautuva hankkeen nuorisotyöntekijä tuki nuoren kasvua ja kehitystä sekä koko kouluyhteisön hyvinvointia. Nuorisotyöntekijän tehtävä koululla oli toimia yhtenä läsnä olevana aikuisena nuorelle sekä apuna ja tukena henkilökunnalle ja vanhemmille. Tätä kautta tuettiin nuorten koulutuksen nivelvaihetta: siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle.
Hankkeen kautta ammattikasvattajat (koulun henkilökunta sekä kunnan, seurakunnan ja järjestöjen nuorisotyö) saivat uusia toimintamalleja ja työkaluja työhönsä. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää nuorisotyön avulla kouluissa moniammatillista (opetusala, nuorisoala, sosiaaliala, terveysala) sekä yhteisöllisiä toimintatapoja.
OSAVA-hanke otti sosiaalisen median ja pelillisyyden hyödyntämisen nuorten aktivoinnin ja osallisuuden kasvattamisen välineeksi. Sosiaalinen media mahdollisti myös laajalla alueella nuorten parissa työskentelevien yhteydenpidon sekä hyvien käytäntöjen leviämisen. Hankkeen aikana luotiin verkossa toimiva hyvien käytänteiden portaali sekä erilaisia materiaaleja esim. ryhmäyttämiseen sekä koulun ja nuorisotyön väliseen yhteistyöhön.
Hankkeen kohdealueena olivat Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukunnat. Sen toiminta konkretisoitui pilottikouluina olevissa yläkouluissa Alavieskassa, Haapajärvellä ja Ylivieskassa sekä Raudaskylän kristillisessä opistossa. Nuoriin kohdistuvat toimenpiteet suunniteltiin yhteistyössä jokaisen pilottikoulun/kunnan tarpeita vastaaviksi. Nuoriin kohdistuvien toimenpiteiden tavoitteena oli tukea nuoren itsetunnon vahvistamista, opiskelumotivaation lisäämistä, arjen hallintataitojen kasvua, oman ammatti-identiteetin vahvistamista, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Tavoitteisiin pääsemiseksi hankkeen aikana tuotettiin erilaisia konkreettisia työskentelymenetelmiä alan ammattilaisille kuten esimerkiksi jatkoryhmäytysmalli ja siihen liittyvä korttisarja, välituntien aktivointimateriaali ja siihen liittyvä korttisarja sekä päivänavauskorttisarja päivänavauksien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. #Nuorisotyökoulussa – yhdessä ja yhteistuumin –opas kartoittaa kullakin hankkeen pilottipaikkakunnalla tehtävää koulun ja nuorisotyön yhteistyötä sekä antaa ideoita tulevaisuudessa tehtävälle työlle. Oppaassa on esillä ”Nuorisotyö koulussa” –vuosikellot hankkeen pilottikuntien osalta. Vaikka opas on suunnattu erityisesti hankkeen pilottialueille, on näitä ajatuksia, ideoita ja toimintamalleja mahdollista hyödyntää muuallakin.
Hankkeella tuettiin myös nuorten perheitä ja vapaa-ajan toimintaa. Pelimiitti-toiminta oli OSAVA-hankkeen lukuvuonna 2017-2018 koordinoimaa pelitoimintaa pilottipaikkakuntien nuorille. Pelimiitti-toiminta oli digitaalista nuorisotyötä: kasvatuksellista ja tavoitteellista toimintaa digitaalisissa ympäristöissä (peliympäristöt, sosiaalinen media). Pelimiitin tavoitteita ja keskeisimpiä teemoja olivat osallisuus ja nuorilähtöisyys, turvallinen ilmapiiri, nuoren kasvun ja kehityksen tukeminen, yhteisöllisyys ja sosiaalinen vahvistaminen ja positiivisen pelikulttuurin edistäminen.
Erilaiset hankkeen aikana toteutetut messuprojektit olivat osa Ylivieskan, Haapajärven ja Alavieskan yläkoulujen toimintakulttuurin uudistumiseen tähtäävää kehittämistyötä, jossa osallisuus oli vahvasti esillä. Koulujen uusiutuvassa opetussuunnitelmassa korostetaan oppimiskäsitystä, jossa oppijalla on aktiivinen ja vastuullinen rooli toimijana. Oppiminen nähdään vuorovaikutuksena ja siinä harjoitellaan ongelmanratkaisutaitoja. Uudessa opetussuunnitelmassa otetaan käyttöön oppiainerajoja ylittävät oppimiskokonaisuudet, jollainen esimerkiksi harrastemessuprojekti oli. Lisäksi perusopetukseen on määritelty seitsemän laaja-alaista osaamistavoitetta, joista harrastemessuprojektissa oppilaat harjoittelivat ainakin työelämätaitoja ja yrittäjyyttä, osallistumista, vaikuttamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua sekä osa nuorista myös tieto- ja viestintätekniikan osaamista.
OSAVA:n tavoitteiden toteutuminen
OSAVA:n tavoitteiden toteutumista on arvioitu kohdissa 1 – 6.
- Kunnissa käytössä olevien, syrjäytymistä ennalta ehkäisevien hyvien käytäntöjen kartoittaminen, levittäminen ja hyödyntäminen.
Hankkeen aikana kehitettiin koululla tehtävää nuorisotyötä sekä sen toimintatapoja. Nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia vahvistettiin. Kouluilla tehtävän nuorisotyön tarkoituksena on tehdä ehkäisevää työtä koulussa varhaisen puuttumisen periaatteella. Nuorten parissa tehtävän työn hyviä käytänteitä jaettiin hankkeen toimesta mm. sosiaalisessa mediassa ja koulutustilaisuuksissa. Settinetin sivustolle koottiin ns. hyvien käytänteiden portaali.
Hankkeen järjestämät seminaarit ja koulutukset sekä hankkeen mukana olleet seminaarit ym. (NUORI2017, Kirkon kasvatuksen päivät 2018, Alavieskan sivistyslautakunnan kokous) ovat myös toimineet hyvien käytänteiden levittämisalustoina. Lisäksi Pelimiitti-toiminnasta kirjoitettiin artikkeli Pelikasvattajan käsikirja 2 –teokseen.
OSAVA-hankkeen blogin ja some-kanavien kautta on levitetty eri paikkakuntien hyviä käytänteitä (esim. Päihteetön Porukka –toiminta, 7-leirit, Ysien päivä, Haapajärven yläasteen kuutosseikkailu ja ryhmäyttämistoiminta). Hankkeen lopuksi on tuotettu #Nuorisotyökoulussa – yhdessä ja yhteistuumin –opas nuorisotyön ja koulun yhteistyöstä OSAVA-hankkeen pilottikouluilla. Ennakoimalla ja suuntaamalla syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä nuoriin, voitiin ehkäistä monien ongelmien kärjistyminen ja monimutkaistuminen.
- Moniammatillisen yhteistyön (opetusala, nuorisoala, sosiaaliala, terveysala, harrastustoimintaa järjestävät järjestöt), yhteisöllisten toimintatapojen ja koulun nuoriso- ja sosiaalityön tukeminen ja osaamisen kehittäminen.
Hankkeessa työntekijät toimivat peruskoulun henkilökunnan (aineopettajat, opinto-ohjaajat, erityisopettajat, kuraattorit, koulupsykologit, koulunkäyntiavustajat), vanhempien ja harrastustoimintaa järjestävien järjestöjen kanssa yhteistyössä. Tavoitteena oli, että yhdeksäsluokkalaisten erilaiset kasvu- ja kehitysympäristöt tukevat mahdollisimman hyvin erilaisten oppilaiden hyvinvointia sekä peruskoulun suorittamista esteettömästi, tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Hankkeessa kiinnitettiin huomiota erityisesti koulutuksen nivelvaiheeseen, jossa nuori siirtyy yläkoulusta toisen asteen koulutukseen. Hankkeen avulla haluttiin turvata opiskelun jatkuvuus sekä myöhempi työelämää siirtyminen.
Alavieskassa syksyllä 2017 toteutettu monialainen oppimiskokonaisuus (=MOK) Suomi100 –messut olivat hyvä esimerkki monialaisesta yhteistyöstä. Samankaltainen monialaista yhteistyötä ja projektiosaamista hyödyntävä tapahtuma oli Harrastemessut Ylivieskassa syksyllä 2016. Yhdeksäsluokkalaisten harrastemessuprojekti syksyllä 2016 oli osa Ylivieskan, Haapajärven ja Alavieskan yläkoulujen toimintakulttuurin uudistumiseen tähtäävää kehittämistyötä, jossa osallisuus oli vahvasti esillä. Koulujen uusiutuvassa opetussuunnitelmassa korostetaan oppimiskäsitystä, jossa oppijalla on aktiivinen ja vastuullinen rooli toimijana. Oppiminen nähdään vuorovaikutuksena ja siinä harjoitellaan ongelmanratkaisutaitoja. Uudessa opetussuunnitelmassa otetaan käyttöön oppiainerajoja ylittävät oppimiskokonaisuudet, jollainen esim. harrastemessuprojekti oli. Lisäksi perusopetukseen on määritelty seitsemän laaja-alaista osaamistavoitetta, joista harrastemessuprojektissa oppilaat harjoittelivat ainakin työelämätaitoja ja yrittäjyyttä, osallistumista, vaikuttamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua sekä osa nuorista myös tieto- ja viestintätekniikan osaamista.
Alueiden harrastustoiminnan näkyväksi tekeminen erilaisten messujen kautta tukee nuorten osallisuutta. Nuoret itse pääsevät ohjatusti tekemään ja suunnittelemaan asioita ja tuomaan omia vahvuuksiaan ja osaamistaan esille. Samalla monialainen yhteistyöverkosto (koulu, nuorisotoimi, järjestöt, seurat, kolmas sektori) sai uudenlaisia valmiuksia tehdä yhteistyötä jatkossakin. Lisäksi Haapajärvellä syksyllä 2017 toteutettu Liikkuvaa kuvaa –päivä antoi näkökulmia eri alojen moniammatilliseen yhteistyöhön.
Hankkeen aikana kehitettiin ammattikasvattajien kesken työparityöskentelyä. Käytännössä projektityöntekijät työskentelivät yhteistyössä aineenopettajan kanssa esim. oppitunnin toteutuksessa, kerhotoiminnassa tai ryhmäyttämistuokioissa. Esimerkkinä Oma pää –elämäntaitokurssi.
- Nuoren osallisuuden vahvistaminen
Hankkeessa tehdyt toimenpiteet tukivat Pohjois-Pohjanmaan Lasten Kaste -ohjelman painopisteessä olevaa oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämistoimintaa nuorisotyön näkökulmasta. Hankkeen avulla kartoitettiin, levitettiin ja hyödynnettiin jo olemassa olevia hyväksi havaittuja käytäntöjä ja menetelmiä nuorten osallisuuden kasvattamiseksi.
Nuoren osallisuutta, aktiivisuutta ja itsetunnon kohotusta tukevia toimenpiteitä ovat muun muassa järjestettävä pienryhmätoiminta/kerhot ja välituntien aktivointi. Yksi uusi hankkeen menetelmä nuoren osallisuuden kasvattamiseksi ja vahvistamiseksi on yhdeksäsluokkalaisten järjestämät messut. Messuilla nuoret pääsivät esittelemään esimerkiksi omaa osaamistaan tai tulevia koulutuspolkuja. Messut järjestettiin yrittäjyyskasvatuksen ideologiaa mukaillen. Messujen tarkoituksena oli auttaa nuoria näkemään ja tuomaan esille omaa osaamistaan, toimimaan aktiivisesti ja oma-aloitteisesti, ottamaan vastuuta ja toimimaan ryhmässä yhteisen päämäärän eteen. Tarkoituksena oli koota messuille myös muiden pilottikoulujen yhdeksäsluokkalaiset, koulun henkilökunta ja oppilaiden vanhemmat.
Projektityöntekijät laativat Jokirannan koululle oman, niin kutsutun jatkoryhmäytysmallin yhteistyötahojen (koulu, nuorisotyöntekijät) kanssa keväällä 2018. Tarkoituksena oli tehdä luokkien ryhmäyttämisestä sekä koulun ja nuorisotyön ryhmäyttämiseen liittyvästä yhteistyöstä entistä suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa. Lopputuloksena syntyi opas, jossa on hahmoteltu jatkoryhmäytyksen kulkua lukuvuoden aikana sekä listattu erilaisia ryhmäytymistä edistäviä harjoitteita. Oppaan lisäksi laadittiin myös ideakortit.
- Opiskelun nivelvaiheen ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden tehostaminen.
Alavieskassa toteutettiin Ysien päivä -toimintapäiviä koko hankkeen ajan, ja kyseistä toimintamallia on tarkoitus jatkaa vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Kyseinen toimintapäivä sijoittuu lukuvuoden loppupuolelle, toukokuulle. Toimintapäivän ideana on tarjota 9.luokkalaisille nuorille yhteisöllinen kokemus oman ikäryhmän kanssa ennen toiselle asteelle siirtymistä. Lisäksi toimintapäivän aikana halutaan saada nuoret pohtimaan ja ajattelemaan muun muassa mennyttä yhteistä aikaa, omaa itseä ja kehitystä sekä tulevaisuutta ja siihen liittyviä suunnitelmia.
Nivelvaiheeseen liittyvien hyvien käytänteiden selvittämiseksi projektipäällikkö järjesti mm. nivelvaiheen ideariihen keväällä 2017. Koulussa tehtävän nuorisotyön avulla helpotetaan ja vahvistetaan peruskoulunsa päättävien nuorten ammatinvalintaa ja opintopolkuja. Nuorten vanhemmilla on kasvatusvastuu lapsistaan ja tätä vanhempien kasvatusvastuuta tuettiin neuvonnalla ja esim. vanhempainilloilla. Kouluihin suuntaava nuorisotyö sekä harrastustoiminnan näkyväksi tekeminen koulussa ja vanhempainilloissa voivat olla myös harrastustoiminnan yhdenvertaisuutta toteuttavia ja tukevia toimia.
Hanke lisäsi vanhempien osallisuutta oman nuoren elämään, koulutuspolun valintaan sekä koulutuksen nivelvaiheeseen. Osallisuutta nuoren maailmaan lisättiin esimerkiksi sosiaaliseen mediaan ja mediakasvatukseen tutustumalla. Vanhempia kohdattiin hankkeen aikana järjestettävissä vanhempainilloissa sekä tietoiskuissa.
- Uusimman tieto- ja viestintätekniikan (SOME) taitojen hyödyntäminen eri ikäpolvien (oppilaat, opettajat, vanhemmat, nuorisotyöntekijät, järjestöjen edustajat) välisen kuilun pienentämiseksi ja sosiaalisen sekä yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämiseksi elinikäisen oppimisen näkökulmasta.
Uusinta teknologiaa ja sosiaalista mediaa käytettiin monialaisen yhteistyön kehittämisessä sekä osallisuuden ja tasa-arvon lisäämisessä. ”Hyvät käytänteet” –seminaarissa 29.11.2016 sosiaalisen median välineet ja uusi tieto- ja viestintätekniikka tuotiin kasvatusalan ammattilaisten käyttöön mm. työpajatyöskentelyn kautta. Hankkeen aikana vaikutettiin siihen, että eri alojen (opetus, sosiaali- ja terveys, vapaa-aika, nuorisotoimi, seurakunta, kolmas sektori jne.) henkilöstö oppisi käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa ja sosiaalista mediaa luontevana osana työtään.
- Peruskouluikäisten tarpeita vastaavan nuoriso- ja sosiaalityön laadun parantaminen Centria-ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogi- ja sosionomiopiskelijoiden koulutuksessa.
Hankkeen avulla oli tavoitteena edistää koulutuksen ja työelämän yhteistyötä sekä taata työelämän tarpeista lähtevä, ajantasainen ja laadukas ammattikorkeakoulutus. Centria-ammattikorkeakoulun humanistisen ja kasvatusalan yhteisöpedagogikoulutukseen saatiin hankkeen kautta työelämäyhteistyötä ja toisaalta tutkimus- ja kehittämistoiminnan integroitumista koulutukseen. Tavoitteena ollut tulevien yhteisöpedagogien ammatillisen pätevyyden edistäminen varsinkin kouluun suuntautuvan nuorisotyön näkökulmasta onnistui erinomaisesti.
OSAVA-hankkeen tarkoituksena oli tehostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä ja osallisuuden vahvistamista tukevia palveluja ja toimintatapoja koulussa ja vapaa-ajalla nuorisotyön avulla. Hankkeen aikana kehitettiin toimintamalleja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi.
OSAVA:n tulokset ja vaikutukset
Nuoriin kohdistuvat toimenpiteet suunniteltiin yhteistyössä jokaisen pilottikoulun/kunnan tarpeita vastaaviksi. Nuoriin kohdistuvien toimenpiteiden tavoitteena oli tukea nuoren itsetunnon vahvistamista, opiskelumotivaation lisäämistä, arjen hallintataitojen kasvua, oman ammatti-identiteetin vahvistamista, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
Tavoitteisiin pääsemiseksi hankkeen aikana tuotettiin erilaisia konkreettisia työskentelymenetelmiä alan ammattilaisille kuten esimerkiksi jatkoryhmäytysmalli ja siihen liittyvä korttisarja, välituntien aktivointimateriaali ja siihen liittyvä korttisarja sekä päivänavauskorttisarja päivänavauksien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. #Nuorisotyökoulussa – yhdessä ja yhteistuumin –opas kartoittaa kullakin hankkeen pilottipaikkakunnalla tehtävää koulun ja nuorisotyön yhteistyötä sekä antaa ideoita tulevaisuudessa tehtävälle työlle. Oppaassa on esillä ”Nuorisotyö koulussa” –vuosikellot hankkeen pilottikuntien osalta. Vaikka opas on suunnattu erityisesti hankkeen pilottialueille, on näitä ajatuksia, ideoita ja toimintamalleja mahdollista hyödyntää muuallakin. Yhdeksäsluokkalaisten harrastemessuprojekti syksyllä 2016 oli osa Ylivieskan, Haapajärven ja Alavieskan yläkoulujen toimintakulttuurin uudistumiseen tähtäävää kehittämistyötä, jossa osallisuus oli vahvasti esillä. Koulujen uusiutuvassa opetussuunnitelmassa korostetaan oppimiskäsitystä, jossa oppijalla on aktiivinen ja vastuullinen rooli toimijana. Oppiminen nähdään vuorovaikutuksena ja siinä harjoitellaan ongelmanratkaisutaitoja. Uudessa opetussuunnitelmassa otetaan käyttöön oppiainerajoja ylittävät oppimiskokonaisuudet, jollainen myös harrastemessuprojekti oli. Lisäksi perusopetukseen on määritelty seitsemän laaja-alaista osaamistavoitetta, joista harrastemessuprojektissa oppilaat harjoittelivat ainakin työelämätaitoja ja yrittäjyyttä, osallistumista, vaikuttamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua sekä osa nuorista myös tieto- ja viestintätekniikan osaamista.
Nuorten kasvu- ja kehitysympäristöjä sekä kasvatus- ja koulutusmalleja kehittämällä vaikutettiin merkittävästi siihen, miten yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus toteutui. Tällaisella kasvatustyöhön liittyvällä hankkeella voitiin erityisesti edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhtenä käytännön esimerkkinä tästä voidaan mainita Haapajärvellä syksyllä 2017 toteutettu ”Liikkuvaa kuvaa!” –päivä, jossa Haapajärven nuorisotoimi, SOS-lapsikylä ja OSAVA-hanke toteuttivat media- ja taidekasvatusta sekä monikulttuurista nuorisotyötä yhdistävän toimintapäivän nuorisotalo Stollessa.
Tutkimuksen ja kehityksen näkökulmasta oli ensiarvoisen tärkeää, että yhteisöpedagogikoulutuksessa tehtiin viisi opinnäytetyötä liittyen OSAVA-hankkeen toimintaan. Osa töistä oli tutkimuslähtöisiä ja osa kehittämislähtöisiä. Näiden konkreettisten tutkimustulosten ja toimintojen kautta alan koulutus ja kehittämistyö saa tärkeää tietoa.
Pelimiitti
Pelimiitti-toiminta oli OSAVA-hankkeen lukuvuonna 2017-2018 koordinoimaa pääosin etäyhteydellä järjestettävää pelitoimintaa pilottipaikkakuntien 13-17-vuotiaille nuorille. Näiden paikkakuntien yhteistä peliryhmää ohjasivat vapaaehtoiset ja täysi-ikäiset nuoret aikuiset. Ohjaajia taas valmensivat ja tukivat toiminnan koordinaattorit eli OSAVA-hankkeen projektityöntekijä sekä yhteisöpedagogikoulutuksen lehtori. Kevään 2018 ajan (tammi-maaliskuu) järjestettiin myös lani-tiimi-toimintaa. Vapaaehtoisista nuorista, ohjaajista ja koordinaattorista koostuva ryhmä suunnitteli ja valmisteli Pelimiitti LAN-laneja Discord- ja Google Drive -ohjelmia apuna käyttäen. Lani-tiimin keskeisimpinä tavoitteina oli nuorten osallistaminen sekä nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen parantaminen digitaalisissa ympäristöissä.
Pelimiitti-toiminta oli digitaalista nuorisotyötä: kasvatuksellista ja tavoitteellista toimintaa digitaalisissa ympäristöissä (peliympäristöt, sosiaalinen media). Pelimiitin tavoitteita ja keskeisimpiä teemoja olivat lyhyesti: osallisuus ja nuorilähtöisyys; turvallinen ilmapiiri; nuoren kasvun ja kehityksen tukeminen; yhteisöllisyys ja sosiaalinen vahvistaminen ja positiivisen pelikulttuurin edistäminen.
Pelimiitin ohjaajien kokemusten perusteella suurin osa tavoitteista toteutui erittäin hyvin. Eritoten osallisuus ja nuorilähtöisyys, turvallinen ilmapiiri, nuoren kasvun ja kehityksen tukeminen sekä positiivisen pelikulttuurin edistäminen korostuivat toiminnassa. Osallisuus, yhteisöllisyys sekä eri taitojen (muun muassa vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, suunnittelu- ja organisointitaidot, Google Drive -ohjelman käyttö, sisältöjen luominen Instagramiin, mainoksen teko) oppiminen olivat erityisen vahvoja lani-tiimissä, joka oli mielestäni Pelimiitti-toiminnan yksi isoimpia onnistumisia. Lani-tiimissä oli vahva yhteishenki, ja toiminnan päätyttyä kaverisuhteet ovat jääneet elämään. Nuoret saivat olla suunnittelemassa ja järjestämässä Pelimiitti LAN -tapahtumia, niihin liittyvää ohjelmaa, turnauksia ja oheistoimintaa. Pelimiitti LAN -tapahtumat saivat paljon hyvää palautetta sekä nuorilta että heidän vanhemmiltaan.
Idean Pelimiitistä sai OSAVA-hankkeessa työskennellyt nuoriso-ohjaaja Minna Koirikivi. Kun Koirikivi oli tekemässä nuorisotyötä OSAVA-hankkeen alkuaikoina, pari nuorta tuli kertomaan toiveestaan osallistua järjestettyyn pelitoimintaan verkossa. Koirikivi päätti selvittää olisiko tällaista nuoriso-ohjaajien järjestämää pelitoimintaa jo olemassa. Vastaavaa ei löytynyt, mikä innosti entistä enemmän toiminnan kokeilemiseen. Etänä järjestettävä pelitoiminta on erinomainen väylä tavoittaa nuoria myös maaseudulta. Pelimiitti-toiminta käynnistettiin vuoden 2017 marraskuun kansainvälisellä peliviikolla.
OSAVA-hanke antoi hienon mahdollisuuden kehittää pelillistä toimintamallia. Koirikivi painottaa moniammatillisen yhteistyön voimaa ja merkitystä, joka oli hankkeen aikana merkittävää. Silloin ei itse välttämättä tarvitse tietää kaikkea kyseisestä aihealueesta. Erilaista osaamista omaavan tiimin kanssa saa yleensä aina paljon enemmän aikaan.
Pelimiitti palkittiin seuraavana vuonna Vuoden pelikasvattaja 2018 -kunniamaininnalla. Vaikka OSAVA-hanke päättyi toukokuussa 2018, Koirikivi halusi jatkaa toimintaa, sillä näki siinä kehittymisen ja uusien oheistoimintojen mahdollisuuksia. Hän otti yhteyttä Ylivieskan 4H-yhdistykseen, koska ajatteli Pelimiitin sopivan hyvin sen vapaaehtois- ja kerho-ohjaajatoimintaan. 4H-yhdistys otti ilomielin Pelimiitin vastaan ja toiminta sai jatkua.
Pelimiitti jatkaa toimintaansa tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan alueella, mutta toiminta-aluetta pyritään kasvattamaan. Perustoiminnassa on mukana 22 nuorta, jotka osallistuvat myös pelimiittien ja lanien järjestämiseen. Kun nuoria osallistuu laneihin myös Pelimiitin ulkopuolelta, on koolla noin 30 nuorta. Pelilaneille riittää kysyntää, joten osallistujien määrä tulee kasvamaan.
Pelimiitti kokoontuu joka toinen tiistai ja nuoret valitsevat pelattavat pelit keskinäisellä äänestyksellä. Pelimiitissä jutteluun ja pelaamiseen on varattu kerralla aikaa kahdesta kolmeen tuntia, mutta nuorilla on mahdollisuus lähteä pois kesken pelitoiminnan, sillä heidät velvoitetaan pistämään kotielämä ja koulutehtävät Pelimiitti-harrastuksen edelle. Koirikiven mukaan useat nuoret ovat kokeneet toiminnan tärkeäksi. Heillä ei ole välttämättä ollut omassa koulu- tai kaveripiirissä sellaista tyyppiä, jonka kanssa voisi puhua pelaamisesta ja Pelimiitti on tarjonnut siihen mahdollisuuksia. Ohjaajat ovat saaneet myös positiivista palautetta siitä, kuinka tärkeää on, että alueella järjestetään toimintaa pelaavillekin nuorille.
Vaikkei kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset ole täysin korvattavissa, etänä järjestettävä toiminta mahdollistaa nuorille suhteiden luomisen. Eri kohtaamisen muodot tukevat toisiaan. Pelaajille on myös luontevaa kohdata verkossa eikä nettimaailmaa koeta erilliseksi.
OSAVA:n toimintojen jatkuminen ja saatavuus
Kaikki hankkeen aikana tuotetut materiaalit ovat hankkeen blogin kautta saatavilla ja käytettävissä (https://osavablog.wordpress.com/). Tällä tavoin hankkeen kehittämät käytännöt jatkuvat hankkeen päättymisen jälkeenkin. #Nuorisotyö koulussa – yhdessä ja yhteistuumin opas löytyy myös netistä https://osavablog.files.wordpress.com/2018/05/nuorisotyc3b6koulussa-yhdessc3a4-ja-yhteistuumin-opas1.pdf
Koirikivi, Minna. 2019 [haastattelu] 20.2.2019. Haastattelijana Marika Hautala
Sari Virkkala
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2644
Marika Hautala
TKI-kehittäjä
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 487 5812
