Anni Järvelä
”Leikki on elämän toinen puoli, toinen lehmä ja Heikki”, totesi muuan viisas kaustislainen emäntä taannoin. Työn ja sen ulkopuolisen elämän yhdistämisestä löytyvät avaimet mielekkääseen elämään, minkä takia tasapainoa on tärkeä miettiä myös aluekehittämisen kannalta.
Hyvät työmahdollisuudet tuovat asukkaita, mutta viihtyvyys ratkaisee usein alueelle asettumisen. Tekstin aloituslausahdus elää parhaillaan muun muassa lasten ja nuorten matalan kynnyksen musiikinopetusta tarjoavan Näppäreiden lauluohjelmistossa. Kaustisella kehitetty ja nykyään valtakunnallisesti tunnettu Näppäripedagogiikka pyrkii tuomaan musisoinnin osaksi jokapäiväistä arkea ja kanssakäymistä luomalla mahdollisuuksia matalan kynnyksen osallistumiseen. Pedagogiikan keskeinen johtoajatus on paikallisperinteiden elävänä säilyttäminen hyödyntämällä niitä opetuksen oppisisällöissä.
Kun perinteet siirtyvät eteenpäin ajan saatossa muovautuen, voidaan puhua elävästä tai aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Keski-Pohjanmaan pitkä ja vahva kansanmusiikkiperinne saavutti kansainvälistä huomiota, kun kaustislainen viulunsoitto siihen liittyvine käytänteineen pääsi mukaan UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2022. Elävä kulttuuriperintö nostetaankin Keski-Pohjanmaan maakuntastrategiassa yhdeksi keskeiseksi tekijäksi asukkaiden hyvinvointia vahvistavana veto- ja pitovoimatekijänä (Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia 2021). Tähän pohjaten Centria toteutti Keski-Pohjanmaan liiton tuella Näppärästi eteenpäin! -hankkeen, jossa kartoitettiin alueen kansanmusiikkiperinteen mahdollisuuksia veto- ja pitovoiman kannalta keskittyen erityisesti liike-elämän ja kulttuurialan yhteistyöhön.
Kokemukset ja elämykset muovaavat kokemuksen kotiseudusta
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Juuret juniorille -tutkimushankkeessa (Suutari, Rinne-Koski & Riukulehto 2021) selvitettiin nuorten kokemuksia ja käsityksiä kotiseudustaan. Hanke toi uuden näkökulman siihen, miksi on tärkeää satsata lasten ja nuorten viihtyvyyteen yhteisöllisyyttä ja osallistavuutta lisäävien toimien avulla. Tutkimuksen mukaan nuoret, joille on kertynyt myönteisiä kotiseutukokemuksia, saavat lähtökohtaisesti paremmat välineet muuttuvan kotiseutusuhteensa käsittelyyn, ja nämä kokemukset saattavat myös vaikuttaa ratkaisevasti myöhemmin asuinpaikkaa valittaessa. (Suutari, Rinne-Koski & Riukulehto 2021.) Näppärästi eteenpäin! -hankkeessa tähän haasteeseen vastattiin kehittämällä edelleen muun muassa Näppäripedagogiikan tarjoamia työkaluja yhteisölliseen ja osallistavaan harrastamiseen, jossa paikallisperinteet ovat vahvasti läsnä. Lisäksi perustettiin koulutuksen ja musiikin alan osaajista koostuva verkosto, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä harrastamista sekä alueellisen kulttuuri-identiteetin kehittymistä. (Näppärästi eteenpäin 2024.)
Kulttuurimaakunta kaikkien ulottuville
Näppärästi eteenpäin! -hankkeessa toteutetussa esiselvityksessä kartoitettiin liike-elämän ajatuksia alueen kansanmusiikkiperinteen mahdollisuuksista yritysjohtajille tehdyillä haastatteluilla sekä monivalintakyselyllä, jonka toteuttamiseen osallistuivat myös Kaustisen seutukunta sekä Kaustisella toimiva, valtakunnallinen Kansanmusiikki-instituutti. Esiselvityksen myötä vahvistui käsitys siitä, että Keski-Pohjanmaan kansanmusiikkiperinteellä ja elävällä kulttuuriperinnöllä yleensäkin on edelleen paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia alueen viihtyvyyden ja näkyvyyden vahvistamisessa.
Monivalintakyselyssä alueen viihtyvyyttä ja mielenkiintoisuutta lisäävinä tekijöinä selkeimmin nousivat esiin konsertti-, tanssi- ja teatterielämykset sekä luontoelämykset. Lisäksi tärkeinä pidettiin saunomista, täydentäviä hoitomuotoja ja ruokaan liittyviä kokemuksia. Kyselyn mukaan työnantajat kokivat merkitykselliseksi, että työntekijälle voidaan tarjota harrastusmahdollisuuksia elävän kulttuuriperinnön saralla etenkin musiikin ja ruoan parissa.
Keski-Pohjanmaa on poikkeuksellisen aktiivinen ja monipuolinen kulttuurimaakunta, mutta esiselvityksen haastatteluosiossa yritysjohtajat peräänkuuluttavat etenkin harrastusmahdollisuuksien saavutettavuuden parantamista. Kulttuurielämyksiä tulisi heidän mukaansa jalkauttaa uusiin ympäristöihin sekä tiedottamista tehostaa ja monipuolistaa uusien kohdeyleisöjen saavuttamiseksi.
Taistelu osaajista kiihtyy ja alueiden väliset elinvoimaerot kasvavat uhkaavasti. Keski-Pohjanmaalla on panostettu muun muassa vihreään siirtymään, mikä pitää alueen edelleen mukana kilpailussa. Pelkät työpaikat eivät kuitenkaan riitä, vaan kilpailussa tulee erottua kaikin tavoin. Viimeaikaiset aluekehitystutkimukset (esim. Aro ym. 2023, Vuorela ym. 2022) osoittavat, että persoonalliset, aktiivisesti viestivät ja tunnetut alueet vetävät asukkaita puoleensa, ja luovuus luo ympärilleen lisää luovuutta. Siksi Keski-Pohjanmaa voisi hyödyntää kulttuurimaakuntastatustaan sekä elävän kulttuuriperinnön moninaisia mahdollisuuksia tehokkaammin myös kilpailuvalttina. Näppärästi eteenpäin! -hankkeen esiselvityksen mukaan elävää kulttuuriperintöä tulisikin hyödyntää entistä tehokkaammin esimerkiksi markkinoinnissa ja etenkin ympärivuotisesti alueesta välittyvän positiivisen mielikuvan vahvistamiseksi.
Centria kehityksen mahdollistajana
Elävä kulttuuriperintö on erottamaton osa kaikkien arkea, mikä tekee siitä myös monipuolisen jatkokehittämisen alustan. Tämä on huomattu Centriassa, missä toiminnan profiili nousee alueen elinkeinoelämästä. Tässä profiilissa aineeton kulttuuriperintö korostuu vientiteollisuuden ja digivihreän siirtymän sekä ennakointikyvykkyyden rinnalla, minkä johdosta TKI-puolelle on juuri perustettu uusi, elävään kulttuuriperintöön keskittyvä tutkimusryhmä.
Musiikin koulutusohjelmassa Centria tarjoaa mahdollisuuden opiskella musiikkipedagogiksi genrerajat ylittäen, ja pääaineeksi voi valita myös kansanmusiikin, ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa. Näppärästi eteenpäin! -hankkeen aikana aloitettiin myös uuden, Näppäripedagogiikkaan keskittyvän suuntautumisvaihtoehdon rakentaminen, ja sen opinnot on mahdollista aloittaa syksyllä 2025.
Palataan vielä hetkeksi Ruralia-instituutin hankeraporttiin. Raportin mukaan kodin tunne ei ole pelkästään seiniin sidottu, vaan tunne syntyy muun muassa ihmissuhteista, yhteisöön kuulumisesta, sosiaalisesta ja henkisestä yhteydestä sekä perinteistä (Suutari ym. 2021). Perinteistä siis löytyy potentiaalia. Sekä TKI-toiminta että koulutus ja etenkin nämä kaksi yhdessä avaavat laajan näkökulman alueen kehittämiselle elävän kulttuuriperinnön ja kulttuurin pohjalta. Kun se vielä lisäksi tehdään yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, Keski-Pohjanmaan kehitys mielenkiintoisena maakuntana on taattu!
Lähteet
Aro, T., Aro, R., Hanhela, T. & Laesterä E. 2023. Alueiden väliset elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaerot. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 63: 2023. Saatavissa: https://kaks.fi/julkaisut/alueiden-valiset-elinvoima-vetovoima-ja-pitovoimaerot/ . Viitattu 27.1.2025.
Näppärästi eteenpäin! Kansanmusiikkiperintö osana alueen veto- ja pitovoimaa. 2024. Centria-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://net.centria.fi/hanke/napparasti-eteenpain/ Viitattu 24.1.2025.
Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia 2040 ja maakuntaohjelma 2022–2025. 2021. Keski-Pohjanmaan liitto. Saatavissa: https://www.keski-pohjanmaa.fi/maakuntastrategia.html. Viitattu 24.1.2025. Viitattu 24.1.2025.
Suutari, T., Rinne-Koski, K. & Riukulehto, S. 2021. Juuret juniorille. Maaseudun lasten ja nuorten kotiseututietoisuuden rakentuminen. Helsinki: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Raportteja 214. Saatavissa: http://hdl.handle.net/10138/341716. Viitattu 27.1.2025.
Vuorela, P., Olari-Sintonen, M., Kultanen, H.& Laamanen, E. 2022. Seutukaupunkien vetovoimatutkimus. Innolink Research Oy. Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Seutukaupunkitutkimus%202022.pdf. Viitattu 27.1.2025.
Anni Järvelä
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 346 2206
