Puun mahdollisuudet hiilineutraalissa kaupunkirakentamisessa – Forum Wood Building Nordic 2017

Elisa Saarela

Osallistuminen tapahtumaan oli osa Future possibilities for CLT -hanketta. Centria toteuttaa hanketta yhdessä Kemin Digipolis Oy:n, Lapin ammattikorkeakoulun, Luulajan teknillisen yliopiston sekä Ruotsin teknisen tutkimusinstituutin kanssa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa alan toimijoille CLT-rakentamisesta (CLT = Cross Laminated Timber). Centrian tehtävä on auttaa yrityksiä kokeilemaan CLT-materiaalia ja löytämään uusia tuotesovelluksia CLT:lle. Tapahtumaan osallistumisen tavoitteena oli kerätä ajantasaista tietoa tuotekehitysprojekteihin puun mahdollisuuksista kaupunkirakentamisessa.

Yleistä tapahtumasta

Vuosittain järjestettävän Forum Wood Building Nordic -tapahtuman tämänvuotinen aihe oli puumateriaalin käyttö hiilineutraalissa kaupunkirakentamisessa. Tapahtumassa käsiteltiin puuta rakennusmateriaalina, uusia teknologioita sekä kaupunkien kehittämistä puuhun perustuvien ratkaisujen avulla. Pääpaino oli suurissa puurakenteissa ja arkkitehtuurissa.

Kaupungistuminen keskustelun ytimessä

Vuoden 2050 loppuun mennessä kaupungeissa on arvioitu asuvan 70 % ihmisistä tuottaen 70 % maailman hiilidioksidipäästöistä (1). Luonnonvarojen ylikuormittuminen pakottaa ihmiset muuttamaan käyttäytymistään. Hiilineutraalit rakennusmenetelmät auttavat kasvihuoneilmiön hillitsemisessä ja samalla mahdollistavat kaupallistamaan metsiemme potentiaalin. Millaisia mahdollisuuksia puurakentamisella on kaupungistumisen aiheuttaman luonnon kuormituksen vähentämisessä?

Rakennusprosessin päästöt

Lähtökohta CO2-päästöjen vähentämisessä on rakennusten tehokkaampi käyttöaste, riippumatta rakennusmateriaalista. Puumateriaalilla pystytään kuitenkin nostamaan rakentamisen esivalmistusastetta, mikä mahdollistaa nopeammat rakennusprosessit ja vähäisemmän kuljetuksen tarpeen rakennuskomponenteille. Ei yksistään vähemmät kuljetuskuormat, mutta myös materiaalin keveys vähentää kuljetuksista syntyviä CO2-päästöjä.

Hiilidioksidipäästöjä aiheutuu niin valmistuksen kuin käytön yhteydessä. Tuotteen elinkaari jatkuu kuitenkin myös tämän jälkeen. On huomioitava, mitä tapahtuu tuotteelle, kun se on saapunut elinkaarensa päähän. Usein kuulee kommentoitavan, että puu voidaan polttaa ja käyttää energiana. Tämä kuitenkin nostaa hetkellisesti kasvihuonepäästöjä, eikä sitä nähdä ratkaisuna. Tulevaisuuden tavoite on, että rakennusmateriaalit tullaan uusiokäyttämään sellaisenaan rakennuksen saavuttaessa elinkaarensa pään. Tämä on tärkeä asia mietittäessä rakennustuotteiden kehittämistä.

Rakennusten elinkaaren mukaisen hiilidioksidipäästön laskentakaava (2).

Lisäkerrosrakentaminen ja erilaisten rakenneratkaisujen implementointi

Puumateriaalin keveys mahdollistaa lisäkerrosten rakentamisen kaupungistuvissa ympäristöissä. Lisäkerrosrakentamisella pystytään tiivistämään nykyisen kaupunkiympäristön käyttöä. Tällaisia pilottikohteita esiteltiin seminaarissa useita. Kohteiden toteutuksessa oli hyödynnetty rajallisesti moduulirakentamista, koska yrityksillä oli ollut komponenttien saatavuusongelmia. Ongelma puurakentamisessa on, että rakentaminen on paikallista ja puurakentamisen verkosto on pirstaleinen. Jotta puurakentamisella saataisiin suurempaa vaikuttavuutta, on jaettava tietoa kehitetyistä rakenneratkaisuista ja korkean esivalmistusasteen yritysten määrän on kasvettava.

Kun valmistetaan korkean esivalmistusasteen elementtejä tai moduuleita, on niiden kuljettaminen tehokasta vain rajatulle alueelle. Tällöin vaikuttavuus syntyy tehtaiden määrästä logistisesti oikeilla alueilla.

Julkiset hankinnat muutoksen mahdollistajina

Puun käyttöä kaupunkirakentamisessa voidaan lisätä julkisella rakentamisella. Hiilineutraalisuus voi olla osana kilpailutusta ja ohjata näin kestäviin rakennusratkaisuihin. Lopullisessa murrospisteessä ovat rakennuttajat ja heidän takanaan olevat sijoittajat. Puunrakentamisratkaisujen on oltava kilpailukykyisiä. Kilpailukyky löytyy uusista menetelmistä ja tehokkaammista rakennusprosesseista. Seminaarissa esiteltiin Trondheimissa sijaitseva uusi opiskelija- ja päiväkotialue Moholt 50I50. Vastaavien julkisten hankintojen kautta pystytään parantamaan kaupunkiympäristöä ja samalla vähentämään kasvihuonepäästöjä.

CLT-materiaalin käytön edut kaupunkirakentamisessa (3)

1. Oikealla osaamisella ja suunnittelulla nopeammat rakennusprosessit,

2. Mahdollisuus korkeaan esivalmistusasteeseen ja teolliseen tuotantoon,

3. Materiaalin työstötarkkuus ja BIM-mallintaminen vähentävät yllätyksiä rakennusvaiheessa,

4. Rakennusprosessin ennustettavuus helpottaa aikatauluttamista,

5. Nopeampi rakennusprosessi mahdollistaa alhaisemmat nosturi- ja ajokustannukset,

6. Työympäristön turvallisuus ja työntekijöiden viihtyvyys puhtaammassa ja turvallisemmassa rakennusympäristössä.

Lähteet

(1) Saavalainen, M. 2017. The Urban Challenge – City above the city, seminaariesitys. 28.10.2017 Trondheim.

(2) Huang, L. 2017. Structural materials selection for multi floor buildings: life cycle perspective, seminaariesitys. 29.9.2017 Trondheim.

(3) Faanes, S. 2017. CLT allows fast construction process and attractive working environment, seminaariesitys. 29.9.2017 Trondheim.

Elisa Saarela
Projektipäällikkö, FCLT- hanke
Centria tutkimus ja kehitys
elisa.saarela@centria.fi
puh. 044 449 2635

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail