Marjut Koskela
Heidi Kaartinen
Pentti Eteläaho
Droneasetukset määrittävät rajat dronetoiminnalle sekä yksityis- että ammattikäytössä. Asetusten tunteminen ja noudattaminen, sekä lennättäjien ja kaluston rekisteröinti edistävät laitteistojen turvallista käyttöä niiden lisääntyessä. Asetusten tultua voimaan vuoden 2022 alussa dronetoimijoiden – olivatpa he yksityisiä tai yritystoimijoita – tulee toimia niiden puitteissa ja määrittämällä tavalla. Tämä artikkeli avaa voimaantulleita asetuksia ja koostaa yhteen Suomen, Ruotsin ja Norjan dronetoimintaan liittyvät viranomaiset.
Aiemmin Suomessa tehtävissä lentotöissä on noudatettu kansallista määräystä OPS M1-32. Sen mukainen siirtymäaika päättyi 31.12.2021, ja 1.1.2022 alkaen on siirrytty täysimääräisesti EU:n droneasetusten käyttöön. Nämä asetukset koskevat kaikkia toimijoita EU:n sisällä, ja niiden lisäksi jokaisella maalla on olemassa omat kansalliset säädökset, joita tulee noudattaa. Näiden asetuksien tarkoituksena on yhtenäistää EU-maiden droneja koskevaa lainsäädäntöä ja helpottaa toimintaa myös maanrajojen yli.
Jokaisella dronetoimijalla tulee olla hyvä käsitys siitä, mitä saa tehdä ja missä droneja voi lennättää. Suomessa uusia asetuksia on noudatettu osittain jo vuoden 2021 alusta, jolloin vaadittiin rekisteröityminen Traficomin järjestelmään – minkä lisäksi tuli suorittaa A1-A3-teoriakoe. Tämä vaatimus koski kaikkia yli 250 gramman painoisia tai kameralla varustettuja droneja sekä niiden käyttäjiä yritys- tai harrastustoiminnassa. Tämä asetus ei kuitenkaan kata kaikkea lentotoimintaa, vaan on olemassa lukuisia muita laitteistoa ja lentotoimintaa koskevia säädöksiä, joista tulee olla tietoinen ja joita pitää noudattaa, kuten esimerkiksi tiheästi asutetulla alueella lennettäessä tulee olla suoritettuna A2-lisäteoriakoe.
Dronetoiminta on keskeistä Arctic Airborne 3D (Interreg Nord) -hankkeessa, ja hankkeen toimijoilla Suomessa ja Ruotsissa on vahvaa tietämystä siihen liittyvistä hyvistä käytänteistä ja säädöksistä. Internet tarjoaa toki paljon tietoa tähän aihealueeseen, mutta välillä voi olla vaikea tiedostaa, mikä tieto on oikeaa ja mikä väärää ja kuinka säädöksiä tulkitaan. Hankkeessa koottiin tärkeimmät tiedonlähteet silloin kun dronetoiminta tapahtuu Interreg Nord -alueella.
Suomi
Suomessa tärkeimmät dronetoimintaan liittyvät organisaatiot ovat Traficom ja Fintraffic. Traficom, eli Suomen liikenne- ja viestintävirasto, on Suomen kansallinen ilmailuviranomainen, joka vastaa miehittämättömän lentotoiminnan käyttölupien myöntämisestä (Traficom 2022). Fintraffic on puolestaan Suomen lennonjohdon ja -hallinnan tarjoaja ja kehittäjä (Fintraffic 2022).
Droneinfo.fi on Traficomin ylläpitämä verkkosivusto, johon on kerätty kaikki lennokkitoimintaa koskevat tiedot. Sivusto sisältää paljon ajantasaista ja hyödyllistä aineistoa, kuten tietoja, ohjeita ja lomakkeita toimintaluvan hakemista varten tietyssä luokassa. Droneinfo.fi-sivustolla voi myös rekisteröityä drone-operaattoriksi, suorittaa avoimen A1-A3-luokan kokeet ja ilmoittaa mahdollisista vaaratilanteista ja tapahtumista.
Aviamaps on reaaliaikainen ilmailukartta-alusta, joka tarjoaa helppokäyttöisiä lentosuunnittelu- ja ilmatilan hallintatyökaluja. Kartta tarjoaa reaaliaikaista tietoa rajoitetuista tai kielletyistä alueista sekä tietoa NOTAM-tiedoista (Notice to Airmen) ja esteistä. Se on erittäin hyödyllinen työkalu, kun harjoitetaan dronetoimintaa Suomessa. (Aviamaps 2022.)
Ruotsi
Ruotsissa dronetoiminnasta huolehtiva ilmailuviranomainen on Transportstyrelsen, eli Ruotsin liikennevirasto. Virasto vastaa miehittämättömän lentotoiminnan käyttölupien myöntämisestä. Tietoa EASA:n (European Union Aviation Safety Agency) määräyksistä ja hakumenettelyistä sekä siirtymäkauden menettelyistä on saatavissa sen verkkosivuilta, ja niillä voi tehdä myös digitaalisia raportteja mahdollisista vaaratilanteista ja tapahtumista. (Transportstyrelsen 2022.) Transportstyrelsen ylläpitää myös drone-kohtaista verkkosivustoa nimeltä Drönarsidan (https://dronarsidan.transportstyrelsen.se/). Siellä ruotsalaiset voivat rekisteröityä dronetoimijoiksi ja suorittaa avoimen A1-A3-luokan kokeet.
Luftfartsverket (LFV) on Ruotsin johtava siviili- ja sotilasilmailun lennonjohto- ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja. Se tarjoaa tärkeää tietoa ilmatilan hallinnasta ja lennokkitoimintaa koskevista määräyksistä verkkosivullaan. Verkkosivujen kautta pääsee LFV:n drone-ilmatilakarttaan (https://dronechart.lfv.se/), joka esittää nykyiset AIP-tiedot (Aeronautical Information Publication). Sitä voidaan käyttää hyvänä lisänä tavanomaisiin AIP- ja NOTAM-tietoihin, kun suunnitellaan drone-toimintaa.
Vaikka drone-ilmatilakartta on suunniteltu antamaan hyvä yleiskuva Ruotsin ilmatilasta, se ei välttämättä edusta kaikkia Transportstyrelsenin ja EASA:n asettamia vaatimuksia ja rajoituksia. Lisäksi voi olla myös muita rajoitusalueita, jotka vaikuttavat dronetoimintaan. Ne on esitetty voimassa olevissa AIP SUP- ja NOTAM-tiedoissa.
Norja
Luftfartstilsynet, Norjan siviili-ilmailuviranomainen (Luftfartstilsynet 2022), on Norjan kansallinen ilmailuviranomainen ja viranomainen, joka vastaa miehittämättömän lentotoiminnan käyttölupien myöntämisestä. Tietoa EASA:n määräyksistä ja hakumenettelyistä sekä siirtymävaiheen menettelyistä on saatavissa sen verkkosivustolta (https://luftfartstilsynet.no/droner/). Sivustolla voi rekisteröityä UAS-operaattoriksi, suorittaa avoimen A1-A3-luokan kokeet ja raportoida kaikista vaaratilanteista ja tapahtumista.
Vastuullisuutta droneoperointiin
Droneoperointiin liittyy niin ammatillisessa toiminnassa kuin vapaa-ajallakin velvollisuuksia ja vastuista, joista lennättäjän tulee olla hyvin perillä. Siksi droneja ei voi käyttää leluina ja niiden käyttäjän tulee osoittaa vastuullisuutensa tekemällä riittävät ilmoitukset ja suorittamalla kokeet. Jokaisella maalla on myös omat säädöksensä liittyen vaativimpiin operaatioihin, kuten esimerkiksi lentämiseen näköyhteyden ulkopuolella, jolloin toiminta siirtyy erityinen-kategoriaan. Jo dronea hankkiessa kannattaa tutustua laitteen ominaisuuksiin tarkasti ja ottaa selvää, millaisin ehdoin ja missä laitetta voi lennättää.
Arctic Airborne 3D -projektia rahoittavat Interreg Pohjoinen, Lapin liitto ja Region Norrbotten. Sen partnereita ovat Centria-ammattikorkeakoulun lisäksi Luulajan teknillinen yliopisto LTU, Ilmatieteen laitos ja Maailmasta Oy.
Lähteet
Aviamaps. 2022. Ilmatilat nyt ja tänään. Verkkopalvelu. Saatavilla: https://aviamaps.com/map?drone#p=4.52/65.69/26. Viitattu 3.5.2022.
Fintraffic. 2022. Ohjeita dronen lennättäjille. Saatavilla: https://www.fintraffic.fi/fi/ans/ohjeita-dronen-lennattajille. Viitattu 3.5.2022.
Luftfartstilsynet. 2022. Droner og modellfly. Saatavilla: https://luftfartstilsynet.no/droner/. Viitattu 4.5.2022.
Luftfartsverket. 2022. Drönarflygning. Saatavilla: https://www.lfv.se/tjanster/informationstjanster/lfvs-dronarkarta. Viitattu 4.5.2022.
Traficom. 2022. Kauko-ohjattujen lennokkien ja ilma-alusten (UAS/RPAS/Drone) taajuudet ja radiolupa-asiat. Saatavilla: https://www.traficom.fi/fi/liikenne/ilmailu/kauko-ohjattujen-lennokkien-ja-ilma-alusten-uasrpasdrone-taajuudet-ja-radiolupa. Viitattu 3.5.2022.
Transportstyrelsen 2022. Drönare. Saatavilla: https://www.transportstyrelsen.se/sv/luftfart/Luftfartyg-och-luftvardighet/dronare/. Viitattu 4.5.2022.
Marjut Koskela
Projektipäällikkö
Centria-ammattikorkeakoulu
Puh. 040 729 9937
Heidi Kaartinen
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
Puh. 040 729 9951
Pentti Eteläaho
Kehitysinsinööri
Centria-ammattikorkeakoulu
Puh. 044 449 2624
