Lena Enlund
Ylimaakunnallisessa LuoNa (Luonnollista tukea elämään – Naturligt stöd för livet) -hankkeessa on luotu uusia luonnon hyvinvointivaikutuksiin perustuvia Green Care -palvelumalleja Keski-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. Palvelumalleja on kehitetty yli 70 työpajassa, jotka on toteutettu tiiviissä yhteistyössä paikallisten luontoyrittäjien ja useiden, jo yli 500 eritaustaisten asiakkaiden kanssa. Luonnon ja eläinten kautta saadaan asiakkaille sellaista osallisuutta ja toimintaa, jossa tavallisesti sisätiloissa toimiviin sosiaali- ja terveysalan palveluihin on liitetty lähinnä nykyinen tehokkuusajattelu. Luontointerventiot voivat toimia kustannustehokkaana ja ennaltaehkäisevänä tapana tukea terveyttä. Lisäksi Green Care -toiminnalla voidaan täydentää sosiaali- ja terveyspuolen sekä kasvatusalan palveluita. Luonto- ja eläinavusteisia interventioita onkin jo opittu ottamaan käyttöön monilla sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueilla.
Luontohoiva
Mukana hankkeessa on ollut eri ammattialoilta yli 20 luontoyrittäjää, jotka käyttävät monia erilaisia eläin- ja luontoavusteisia menetelmiä, esimerkiksi sosiaalipedagogista hevostoimintaa, seikkailukasvatusta, hoivamaatilatoimintaa sekä eräoppaiden palveluja. Green Care -toiminta jaetaan luontohoivan ja luontovoiman palveluihin. Luontovoiman palveluihin kuuluvat luontolähtöiset hyvinvointipalvelut ja luontolähtöiset kasvatus- ja opetus- sekä harrastuspalvelut. Luontohoivalla puolestaan tarkoitetaan julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevia luontoa hyödyntäviä hoivan ja kuntoutuksen palveluita. Kaiken Green Care -toiminnan on oltava tavoitteellista, vastuullista ja ammatillista. Green Care -palveluihin on kansallisella tasolla kehitetty laatumerkit, jotka kertovat, että kyseessä on ammattitaitoisesti ja vastuullisesti toteutettu luontoperustainen palvelu, jossa noudatetaan Green Care -toimintaperiaatteita ja -laatukriteerejä. (LuontoVoiman vai LuontoHoivan laatumerkki.)
Luontoperusteiset kuntoutus- ja hoitopalvelut, kuten erilaiset terapiapalvelut, edellyttävät sosiaali- tai terveysalan ammattipätevyyttä. Yhtenä luontohoivan erityismuotona on eläinavusteinen terapia, jossa eläin toimii osana tavanomaista terapiaa ja jonka tavoitteena on parantaa asiakkaan fyysistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä, sekä tunnetaitoja (Hautamäki ym. 2018). LuoNa-hankkeessa uusina avauksina ovat olleet muun muassa mielenterveyskuntoutujien asiakasryhmät Vaasan ja Kokkolan sairaanhoitopiireistä sekä sosiaalityön asiakkaita Pietarsaaren kaupungilta.
Luontohoivan tehokkuudesta
Luontohoivaa käytetään osana julkista terveydenhuoltoa stressiperäisten työuupumuspotilaiden ja esimerkiksi aivohalvauksesta toipuvien hoidossa Etelä-Ruotsissa Alnarpin terapiapuutarhalla. Siellä tehtyjen tutkimusten mukaan luontoavusteinen terapia on ollut tehokasta. Muun muassa terveydenhuollon palvelutarve laski kuntoutuksen myötä 28 %, kun tilastollisesti lasketussa vertailuryhmässä lasku oli vain 8 %. Sairaalanhoidon tarve väheni jopa 65 %, kun vertailuryhmässä tarve väheni 23 %. (Grahn 2017.) Japanilaisilla lääkäreillä on jo pitkään ollut tapana ohjata potilaita sertifioituihin terveysmetsiin. Eräs mielenkiintoinen terveysvaikutus on metsien erittämä fytonsidi, jonka on todettu torjuvan syöpäsoluja. (Sandberg & Hammarkrantz 2020.) Terveysmetsätoiminta voisi myös istua hyvin suomalaiseen kulttuuriin ja Käypä hoito -suosituksiin. Terveysmetsäretkiä lääkärin määräämänä hoitomuotona, luontoreseptinä, onkin jo kokeiltu Sipoon kunnassa. Lisääntynyt kiinnostus ohjattuihin metsäkylpyihin näkyy myös meidän alueemme luontoyrittäjien keskuudessa. Luontoon lähteminen ei aina ole mahdollista, ja silloin jopa digiluonto virtuaalisena luontokokemuksena, esim. videoitu metsäkävely eri vuodenaikoina, voi tarjota asiakkaalle mielihyvää ja kokemuksen osallisuudesta.
Toiminnan merkityksestä asiakkaalle
LuoNa-hankkeessa jokaista asiakasryhmää kohden on joko yhden tai useamman yrittäjän avulla pyritty toteuttamaan viisi työpajaa toiminnan sopivuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Työpajoissa on kerätty ja dokumentoitu tietoa ja kokemuksia luontoavusteisista toimintamalleista. Eläinavusteisissa työpajoissa mukana olleen asiakkaan palaute kertoo jotain toiminnan merkityksestä:
Mieltä ahdisti ennen tänne lähtöä mutta yhtäkkiä huomasi, että oli täysin rento ja keskittynyt hevosiin ja toimintaan. Todella vapauttava tunne jäi! Kiitos!
Eläinavusteisessa toiminnassa on hankkeen työpajoissa toistuvasti nähty, että asiakas on ensimmäisenä hakeutunut kontaktiin juuri eläinten kanssa. Eläimen läsnäolo rauhoittaa ja tuo turvaa kuntoutusprosessin edetessä. Asiakas ei ole enää keskiössä autettavana potilaana vaan mukana tekemässä ja toiminnassa tasavertaisena ja osaavana toimijana. Onnistumisen kokemukset koetaan tärkeiksi. (Hautamäki ym. 2018.) Voimavara- ja ratkaisukeskeisyys on vahvasti mukana luonto- ja eläinavusteisissa toimintamuodoissa. Näiden toimintamuotojen käyttö liittyy monesti tilanteisiin, joissa halutaan tukea asiakkaan omakohtaista voimaantumista. Asiakkaan ongelmallisen tilanteen prosessointiin halutaan tuoda esille hänen omia voimavarojaan ja selviytymisen tapoja. Osa asiakkaista tarvitsee juuri sosiaalista läsnäoloa, psyykkisen turvan vahvistamista ja kiireettömään tekemiseen perustuvaa tukea. Voimavaralähtöisyyttä tähdentäville työskentelytavoille on tarvetta useiden erilaisten asiakasryhmien keskuudessa.
Luonnon hyvinvointivaikutusten mekanismeja
Tutkimustiedon valossa luonnolla on kuntouttava ja ennaltaehkäisevä vaikutus moneen terveysongelmaan. Luonnon kokonaisvaltaiset terveysvaikutukset tapahtuvat ennen kaikkea stressin vähenemisen, rauhoittumisen, fyysisen liikkumisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja immuunijärjestelmien vahvistumisen kautta. (Tyrväinen ym. 2018.) Hyvinvointivaikutukset tapahtuvat kuvan 1 esittämien prosessien kautta.
Luonto koetaan eri aistien kautta. Luontoympäristön koettu laatu, kauneus, kiinnostavuus ja turvallisuus sekä ilman laatu, melu ja lämpötila vaikuttavat hyvinvointi- ja terveyshyötyihin. Hyvinvointivaikutukset ovat pitkälti tahdosta riippumattomia. (Tyrväinen ym. 2018.)
Luonto rauhoittaa tavalla, joka mahdollistaa ihmisen psyykkisten ja fyysisten voimavarojen palautumisen. Tutkimustiedon mukaan luonnon ja eläinten läsnäoloon liittyy samankaltaisia rauhoittavia ja ihmisen läsnäoloa lisääviä vaikutuksia. Tämä tapahtuu autonomisen hermoston toiminnan kautta, joka säätää kehon ja mielen toiminnallista valmiustilaa. Kuormittavassa tilassa oleva asiakas voi elpyä kokonaisvaltaisesti luonnossa. Luontoympäristössä on todettu tapahtuvan etenkin aivojen keskittymiskyvyn palautumista, tarkkaavaisuuden lisääntymistä ja myönteisten mielialojen vahvistumista. (Puhakka ym. 2019; Ottosson, Ottosson & Magnusson 2020; Grahn 2017.)
Potentiaalia ennaltaehkäisevissä palveluissa
Olisi tärkeää tutustuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia nykyistä enemmän käytännön luontolähtöisiin toimintamuotoihin. Tätä kautta voitaisiin saada tällaisia toimintamuotoja selkeästi mukaan muun muassa kuntoutumissuunnitelmiin ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin eli HYTE-palveluihin. Sote-viranhaltijoiden ja järjestöjen edustajien haastattelututkimuksessa kävi ilmi, että heillä on jatkossa tarkoitus panostaa yhä enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tällä tavoin rahaa säästyisi aikaa myöten ja inhimillinen kärsimys vähenisi. (Ylilauri 2019.)
Green Care -toiminta on saanut merkittävän sysäyksen Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan eri sote-toimijoiden ja luontoyrittäjien halusta ja uskalluksesta lähteä mukaan hankkeen kokeiluihin. Toimintaa halutaan monella suunnalla ja taholla jatkokehittää. Luontolähtöisen palvelutoiminnan profiloitumista varsinkin Keski-Pohjanmaan sote-palvelurakenteisiin voidaan aiheellisesti pitää lupaavana.
Lähteet:
Grahn, P. 2017. Alnarps Rehabiliteringsträdgård. Utvärdering av effektivitet. Conference: Grönska och ljudkvalitet i närmiljön – Hårda fakta för mjuka värden. Swedish University of Agricultural Sciences, Alnarp, Sweden. Saatavilla: https://www.researchgate.net/publication/317405881_Alnarps_Rehabiliteringstradgard_Utvardering_av_effektivitet.
LuontoVoiman vai LuontoHoivan laatumerkki. Green Care Finland ry. Saatavilla: https://www.gcfinland.fi/laatu/luontovoiman-vai-luontohoivan-laatumerkki/.
Hautamäki L., Ramadan F., Ranta P., Haapala E. & Suomela-Markkanen T. 2018. Eläinavusteinen terapia. Katsaus tutkimuskirjallisuuteen ja toimintaan Suomessa. Työpapereita 140. Kansaneläkelaitos, KELA. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018070631430.
Ottosson Å., Ottosson M. & Magnusson R. 2020. Närmare naturen: Vetenskap och vetskap om varför vi mår bra därute. Bonnier Fakta: Stockholm.
Puhakka, R., Roslund, M., Grönroos, M., Soininen, L., Parajuli, A. & Sinkkonen, A. 2019. Luontopohjaisia ratkaisuja immuunijärjestelmän häiriöihin. Alue ja Ympäristö, 48(2), 106–111. Saatavilla: https://doi.org/10.30663/ay.83398.
Sandberg K. & Hammarkrantz S. 2020. Förundranseffekten: Om allt ifrån solnedgångars läkande kraft till känslan av att tiden räcker till. Bonnier Fakta:Stockholm.
Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. Duodecim 134 (13): 1397–1403. Saatavilla: https://www.duodecimlehti.fi/duo14421.
Ylilauri M. 2019. Green Care -toiminta osana Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan Sote-palveluita. Julkaisussa Ylilauri, M. & Yli-Viikari, A. (toim.) Kohti luonnollista hyvinvointia. Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen. Levón-instituutin julkaisuja 143: 219–229. Saatavilla: https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/8172/978-952-476-861-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Lena Enlund
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
puh. 044 725 0594
