Suomalainen neuvola – kaikkien aikojen paras keksintö

Neuvolatoiminnan perustamisen taustalla oli korkea lapsikuolleisuus 1900-luvun alussa. Tuolloin joka 10. vauva menehtyi ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä yleensä huonon hygienian tai ravitsemuksen vuoksi. Vauvat kärsivät usein D-vitamiinin puutteesta, joka johti riisitautiin. Lisäksi ravintoperäiset bakteerit, jotka johtuivat huonolaatuisesta talousvedestä, ravintoaineista tai puutteellisesta ruoanvalmistushygieniasta, johtivat usein ruokamyrkytyksiin ja sitä kautta menehtymiseen. (Maitopisarayhdistys; Lehtomäki 2022; YLE 2022.)

Helsingin kirurgisen sairaalan ylihoitaja Sophie Mannerheim ja nuori lääkäri Arvo Ylppö alkoivat kiinnittämään huomiota lapsiperheiden kurjaan tilanteeseen 1900-luvun alun Suomessa. Lapsiperheiden huono terveydellinen tilanne innoitti heitä kehittämään vuonna 1922 aloitetun, ennaltaehkäisevän ja terveyttä edistävän neuvolatoiminnan Suomessa. Taustalla heillä oli aito halu parantaa lapsiperheiden tilannetta. Mukana tässä kehitystyössä oli myös silloinen kenraali Carl Gustav Mannerheim, joka halusi auttaa sisällissodassa orvoksi jääneitä lapsia lahjoittamalla alkupääoman, jolla perustettiin Mannerheimein lastensuojeluliitto (MLL). (Korppi-Tommola ; Lehtomäki 2022; YLE 2022.) Suomalaisten lapsiperheiden tilanteisiin ja korkeaan lapsikuolleisuuteen havahtui myös Maitopisara- yhdistys, jonka toiminta-ajatuksena oli tukea vähävaraisia perheitä. Yhdistyksen pisara-asemia voidaan pitää neuvolatoiminnan varhaisimpana muotona. 1920-luvun alkupuolella neuvolatoiminta siirtyi MLL:n piiriin. (Korppi-Tommola.)

Ensimmäiset, varsinaiset neuvolat perustettiin Helsinkiin ja Viipuriin. Parinkymmenen vuoden aikana neuvoloiden määrä lisääntyi nopeasti kahdeksasta 300:n (Taulukko 1). Neuvolatoiminnan aloittamisen jälkeen lapsikuolleisuus laski kolmessa vuodessa 15 prosentista kolmeen prosenttiin. (Korppi-Tommola. ) Tällä hetkellä Suomessa on 900 lastenneuvolaa (THL 2022 ).

Terveydenhoitaja toimii asiantuntijana työssä, jossa häneltä vaaditaan tiedollisesti ja taidollisesti hyvin laaja-alaista ymmärrystä ja vastuullista päätöksentekokykyä. Terveydenhoitajan työssä korostuu ennalta ehkäisevä työote asiakaslähtöisyyttä kunnioittaen. Häneltä vaaditaan herkkyyttä tunnistaa erilaisia ongelmia ja tilanteita sekä valmiuksia auttaa asiakkaita niistä selviytymisessä omaa persoonaansa hyödyntäen. Terveydenhoitajalla tulee olla erinomaiset vuorovaikutustaidot sekä kyky hyödyntää näitä taitoja erilaisissa tilanteissa. (Lehtomäki 2016.) Työpaikkana voivat olla esimerkiksi neuvolat, koulut, kotihoito, asiakkaan koti, vastaanotot sekä erilaiset asiantuntijatiimit.

Terveydenhoitajakoulutusta määrittävät Euroopan unionin asettama ammattipätevyysdirektiivi (2005/36/EY) ja kansallisesti vuonna 2014 laadittu terveydenhoitajan osaamiskuvaus (Metropolia 2020). Centriassa järjestetään terveydenhoitajan tutkintoon johtavaa koulutusta verkkopainotteisena muuntokoulutuksena. Opintoja edeltävästi hakijalla täytyy olla joko sairaanhoitajan, ensihoitajan tai kätilön AMK-tutkinto. Opintojen laajuus on 60 opistopistettä. (Centria 2022.)

Neuvolatoimintaa ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Neuvolatoimintaa säädellään Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja sen laatua ja palvelutasoa säätelee asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (388/2011). (STM 2022.) Kunnat laativat neuvolatoiminnalle ohjelman yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Neuvolat tekevät yhteistyötä myös muiden toimijoiden, kuten esimerkiksi erikoissairaanhoidon kanssa. (STM 2022; Kuntaliitto 2017.) Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) tukee neuvolatoimintaa ohjeistuksin ja suosituksin. Esimerkkinä tästä on NEUKO-tietokanta, joka ilmestyi vuoden 2021 lopussa. (THL 2022a.) Monet suosituksista ja ohjeistuksista ovat olleet käytössä jo pitkään, ja siksi tarvitsemme jatkuvaa uutta tutkimustietoa myös terveydenhoitajien työkentille.

Hyvinvointivaltiomme on voimakkaassa murroksessa. Väestö ikääntyy ja hoitohenkilöstön riittävyys on ollut keskustelun aiheena jo pitkään. Työvoimapula etenkin terveydenhuollossa näkyy läpi Suomen. Myös korona on haastanut terveydenhuollon toimijoita voimakkaasti viimeiset kaksi vuotta. Tällä hetkellä myös Ukrainan sota aiheuttaa omat haasteensa Suomessa ja Keski-Pohjanmaallakin. Neuvoloidemme terveydenhoitajat ottavat vastaan ja ohjaavat ukrainalaisia pakolaisia. Terveydenhoitajien yksi tärkeimmistä osaamiskompetensseista onkin kulttuurisen moninaisuuden kohtaaminen.

Myös eriarvoisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Syrjäytyminen on lisääntynyt jokaisessa ikäluokassa. Sosiaalisten ongelmien kasaantuminen johtaa yksilötasolla olotilaan, jossa koetaan hyvinvoinnin heikkenemistä. Tänä päivänä myös ylisukupolvien siirtyvät sosiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet. (Mattila 2020.) Terveydenhoitajat ovat huolissaan lapsiperheiden tilanteesta, sillä yhä useampi perhe on lastensuojelun asiakas (Poutiainen 2016). Myös ikääntyvien syrjäytyminen on lähivuosina yhteiskunnassamme kasvava ongelma (Muistiliitto 2019). Merikukka (2020) toteaa väitöskirjassaan, että yli 65-vuotiaitten määrä tulee olemaan 1,4 miljoonaa vuonna 2030, ja se on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2000.

Työssäkäyvien määrä laskee koko ajan ja huoltosuhde heikkenee. Tästä syystä meidän tulee puuttua lasten ja nuorten haasteisiin jo nyt, varhaisessa vaiheessa. Hyvinvoiva aikuinen kykenee tekemään työnsä ja maksamaan veronsa. Vain tätä kautta kykenemme säilyttämään hyvinvointiyhteiskuntamme. Terveydenhoitajalla, yhdessä muiden toimijoiden kanssa, on tässä hyvinvoivan ihmisen elämänkaaressa merkittävä rooli. Mitä varhaisemmassa vaiheessa pääsemme puuttumaan syrjäytymisen riskitekijöihin, sitä paremmat mahdollisuudet yksilöllä on kasvaa hyvinvoivaksi aikuiseksi. (Merikukka 2019.)

Suomessa on menossa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Neuvolatoiminta on ollut pitkäjänteistä työtä ja olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja lähipalveluita. Neuvoloita tarvitaan ehdottomasti myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa jokaisen neuvolan ja hyvinvointialueen toimipisteen kohdalla joudutaan tarkkaan punnitsemaan, mitkä toimintamallit ja -tavat ovat ehdottomasti säilyttämisen arvoisia ja mitkä ovat välttämättömiä uusia haasteita, joihin tulee varautua. (Hakulinen & Mäenpää 2021; Moisala 2021.) Näyttöön perustuvuudella, tilastoilla ja tutkitulla tiedolla on tärkeä asema näiden palveluiden kehitystyössä. Neuvoloiden roolia ja palveluita voidaan parhaiten vahvistaa ja turvata ennakkoluulottomalla asenteella kehittämistyöhön ja hyvällä resurssoinnilla. (Lehtomäki 2022.)

Olimme terveydenhoitotyön opettajina työelämäjaksolla neuvolassa Soitessa keväällä 2022. Työelämäjaksolle lähteminen jännitti, ja samanaikaisesti sitä myös odotti innolla. Meidät otettiin lämpimästi vastaan, ja terveydenhoitajat olivat tyytyväisiä, että pitkästä aikaa opettajat tulivat työelämäjaksolle neuvolaan. Jakso oli antoisa ja ammatillisesti kehittävä. Tutustuimme erilaisiin neuvolan tämänhetkisiin käytänteihin, joiden mukaisesti Soiten alueella toimitaan. Suurelta osin ne perustuivat THL:n suosituksiin, mutta myös Soitella oli omia käytänteitä, joihin saimme jakson aikana perehtyä. Saimme myös vinkkejä siihen, mitä työelämän näkökulmasta pitäisi opetuksessa painottaa.

Meille ei tullut yllätyksenä se, että terveydenhoitajan työnkenttä on tänä päivänä hyvin laaja ja ammatillisen osaamisen täytyy olla huippuluokkaa. Enää ei paljonkaan tehdä yhden toimialueen työtä, vaan terveydenhoitajat toteuttavat yhdistelmäneuvolatoimintaa. Yhdistelmäneuvoloissa terveydenhoitajan työalueeseen kuuluu kaksi tai useampia hallittavia alueita. Tyypillisimmin ne ovat äitiys- ja lastenneuvolan yhdistelmiä, joissa terveydenhoitaja työskentelee saman asiakasperheen kanssa raskauden alkumetreiltä aina lapsen kouluikään asti. Yhdistelmätyötä voi olla myös esimerkiksi lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon välillä, jolloin terveydenhoitaja työskentelee saman perheen kanssa vastasyntyneestä aina jopa yläkoulun päättymiseen saakka. Terveydenhoitajilla täytyy siis olla hyvä tietoperusta ja ymmärrys raskauden kulusta, koko perheen hyvinvoinnin edistämisestä sekä lapsen kasvusta ja kehityksestä ihan aikuisuuden kynnykselle saakka.

Terveydenhoitajan työkentän laajuus ja erilaisten asiakkaiden kohtaaminen ovat työn suola ja sokeri. Mikään päivä tai asiakas ei ole samanlainen. Tämän vuoksi asiakkaiden kohtaaminen ei voi olla aina samanlaista. Asiakaslähtöisyyden näkökulma nousi jälleen esille – vaikka meillä on tietynlainen raami jokaiselle asiakaskäynnille, täytyy silti olla valmis kuuntelemaan asiakkaan senhetkisiä tarpeita ja reagoimaan niihin. Terveydenhoitajan ammattitaitoon kuuluu navigoida asiakkaiden tarpeiden vastaamisen sekä käynnin tavoitteiden välillä.

Olimme aktiivisesti tekemässä terveydenhoitajan työtä niin äitiys- kuin lastenneuvolassa. Saimme ohjata äitejä ja perheitä raskauden seurannan eri vaiheissa sekä toteuttaa lasten kasvun ja kehityksen seurantaa. Oli mukavaa konkreettisesti käyttää kliinisiä taitoja ja ohjausosaamista ja antaa tukea perheiden haastavien kysymysten kohdalla.  

Havaitsimme myös haasteita. Sijaispula on suuri. Tämä konkretisoitui sijaistamalla terveydenhoitajaa muutamana palkallisena päivänä jakson aikana. Työntekijäpulan takia vapaiden aikojen saatavuus on heikkoa etenkin kesäaikana. Lisäksi lääkärineuvoloita on viime aikoina ollut haasteellista järjestää lääkäripulan takia. Tämän vuoksi määräaikaistarkastuksia on jouduttu siirtämään myöhemmäksi.

Kulttuurinen moninaisuus koettiin haasteena. Englannin kielen taitoisia terveydenhoitajia on rajallisesti saatavilla ja tämä saattaa tarkoittaa sitä, että monikulttuuriset asiakkaat kohdistuvat vain muutamalle henkilölle. Myös perheiden palveluiden tarpeet saattavat olla moninaisia. Monikulttuuriset asiakkaat saattoivat vain ilmestyä oven taakse ilman ajanvarausta, mikä kuormitti terveydenhoitajan työpäivää. Tulkkipalvelut koettiin paikoin ruuhkautuneiksi. Kuitenkin eri kulttuurien kohtaamiset rikastuttavat terveydenhoitajan kulttuurista osaamista ja vahvistavat myös kielitaitoa.

Meidän omista terveydenhoitaja-ajoistamme on jo aikaa. Pysäyttävää oli havaita, kuinka paljon yhteistyö on lisääntynyt lastensuojelun ja sosiaalipalveluiden kanssa. Yhteistyötä on tehty aina, mutta terveydenhoitajien mukaan vuosi vuodelta lastensuojeluilmoitusten määrät ovat lisääntyneet ja perheiden ongelmat moninaistuneet. Toisaalta täytyy muistaa, että lastensuojelun ydin on nimenomaan turvata lasten kasvua ja kehitystä, ja lastensuojeluilmoituksia tehdään yhä herkemmin. Terveydenhoitajia tarvitaan yhä enemmän osana moniammatillista tiimiä, jotta perheiden arkea voitaisiin tukea yhteistyöllä paremmin.

Suomi ei pärjää ilmaa ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää otetta. Meillä opettajilla on siis erittäin tärkeä työ kouluttaa näitä tulevaisuuden ammattilaisia. Työelämäjaksot ovat tärkeitä yhteistyöväyliä työelämän kanssa ja antavat uutta näkemystä molemmille osapuolille.