3D-mallinnus voi tuottaa mielenkiintoista lisäarvoa monenlaisten toimijoiden markkinointi- ja muihin käyttötarkoituksiin. Muun muassa kulttuuriympäristöt hyötyvät kartta-aineistoista, joihin on lisätty sisältöä käyttäjän tutustuttavaksi.
Yritykset etsivät jatkuvasti uusia mahdollisuuksia (tai ainakin niiden pitäisi) kehittää toimintaansa ja pohtivat, miten saavuttaa kilpailuetua muuttuvassa toimintaympäristössä verrattuna kilpailijoihin tai miten ylipäätänsä pysyä mukana markkinassa. Digitalisaation kehittymisestä johtuva työn murros tulee vaikuttamaan työn sisältöihin ja siihen, miten työtä tehdään tulevaisuudessa. Digitaaliset työkalut ja teknologiat mahdollistavat uudenlaisia tapoja tehdä työtä. Organisaatioiden ja yksilöiden on tärkeää kehittää osaamistaan jatkuvasti, jotta ne pysyvät mukana tässä muutosvauhdissa.
Digitaalinen osaaminen ja uusien taitojen omaksuminen on korostunut työelämässä erityisesti viime vuosina kiihtyneen digitalisaation johdosta. Muutoksen vauhti on ollut niinkin nopea, että Digi- ja väestötietoviraston (2021) mukaan digitaalisen siirtymän vauhdissa on ollut monin tavoin haastavaa pysyä yksilön tahdosta ja mielenkiinnosta riippumatta.
Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus turvalliseen ja hyvään elämään. Heillä on oltava mahdollisuus unelmoida, olla hyväksytty ja olla oma itsensä. Lasten ja nuorten tunnetyöskentely ja sen kehittämisen tukeminen ovat tärkeä osa arkipäivän mielen hyvinvointia.
Digitalisaatio mahdollistaa PK-yrityksille tehokkaamman toiminnan ja innovatiivisuuden. Se myös mahdollistaa PK-yrityksille edellytykset tasavertaisempaan kilpailuun suurten yritysten kanssa.
Ville Peltola Ville Pitkäkangas Janne Känsäkoski Kati Hyvönen
Tekoälyn ja digitalisaation hyödyntäminen etenee harppauksin eri aloilla. Centria-ammattikorkeakoulun digitalisaatiotiimi on mukana yhteiskehittämässä talotekniikan suunnittelua ja ohjaamista tekoälyn tekemien ennusteiden ja simulaatioiden avulla nollaenergiataloksi rakennettavassa uudiskohteessa.
Digitalisaatio koskettaa ja kohututtaa, erityisesti keväällä 2022 alkaneen Ukrainan sodan ja sitä seuranneiden kyberhyökkäysten vuoksi. Riskeistä huolimatta digitalisaatiosta saatavat hyödyt painavat mittakupissa huomattavasti enemmän: digitalisaatio on avain muun muassa turvallisuuden lisäämiseen, tasavertaisuuteen, kansainvälistymiseen sekä hiilipäästöjen hillintään. Digitaalisia työkaluja tulee kuitenkin osata hyödyntää oikein, jotta niistä olisi mahdollisimman paljon hyötyä ja jotta riskit voitaisiin välttää. Oikeanlaisten työkalujen hyödyntäminen tietoturvallisesti onkin yksi suurista digitalisaation haasteista niin yksittäisille kuluttajille kuin myös yrityksille ja organisaatioille.
Esineiden internetin (Internet of Things, lyhyemmin IoT) laitemäärä on suorastaan räjähtänyt. Uusi ja kehittyvä teknologia on saanut jalansijaa kaikkialla. Sitä käytetään niin teollisuuden ratkaisuissa kuin avoimilla teillä vaeltavissa itsenäisissä ajoneuvoissa. Teknologia muuttaa tapaa, jolla organisaatiot keräävät, vaihtavat, analysoivat ja ekstrapoloivat valtavia tietomääriä ymmärtääkseen paremmin ihan kaikkea. IoT-laitteiden avulla kerätty tieto auttaa myös ymmärtämään kuluttajien käyttäytymistä sekä tehostamaan liiketoimintaa, kuten myös alentamaan käyttökustannuksia ja parantamaan työturvallisuutta.
Tulevaisuuden maatalous tarvitsee luotettavaa ja matalaviiveistä tietoliikennepalvelua älykkäiden ratkaisujen rakentamiseen. Erityisesti älymaataloudessa on paljon tietoliikennettä, jonka toiminnan varmistaminen on haasteellista. Maa- ja metsätaloustoiminnassa esimerkiksi käsiteltävän tiedon suuri määrä, integroidut tietojärjestelmät ja reaaliaikavideon siirto tarvitsevat kunnolliset tietoliikenneyhteydet viiveettömään tiedonsiirtoon. Maaseudulla voi olla tarvetta myös täydentäville tietoliikenneverkkoratkaisuille, jotka takaavat älymaatalouden tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisen. Erilaisilla älymaatalouden teknologioilla voidaan parantaa harvaan asutun maaseudun elinvoimaa ja vetovoimaisuutta.
Osaaminen on avain elinvoimaan, ja koko maan tulevaisuus rakentuu sen varaan. Osaamisen avulla ponnistetaan kohti taloudellista kasvua sekä kestävää kehitystä ja valoisaa tulevaisuutta. Oma kansallinen tiedeyhteisömme, jonka kärjessä on Centria-ammattikorkeakoulun oma tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyksikkö, luo muiden ammattikorkeakoulujen kanssa ainutlaatuista osaamista, jota eri organisaatiot tarvitsevat uudistuakseen ja kasvaakseen. Tämän toiminnan pääpainopiste on koko ajan siirtynyt lähemmäs käytännön ratkaisujen löytämistä ja eri organisaatioiden auttamista. Toimintaa näyttäisi rajoittavan ainoastaan raha.