Hanna Tölli
Linda Lindroos
Työhyvinvointi tarkoittaa hyvinvoivaa henkilöstöä, työssä jaksamista niin, että energiaa jää myös vapaa-ajalle, pitkäaikaista sitoutumista, positiivista työilmapiiriä ja tunnetta turvallisesta työympäristöstä. Tämä käy ilmi SustainChange – vastuullisuuden johtaminen ja viestintä pk-yrityksissä -hankkeen koulutuksiin osallistuneille tehdyssä kyselyssä, johon sai vastata sekä suomeksi että ruotsiksi.
Niko Töyräskoski
Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus turvalliseen ja hyvään elämään. Heillä on oltava mahdollisuus unelmoida, olla hyväksytty ja olla oma itsensä. Lasten ja nuorten tunnetyöskentely ja sen kehittämisen tukeminen ovat tärkeä osa arkipäivän mielen hyvinvointia.
Jatka lukemista ”Fiilisluotsi nuorten tunnetyöskentelyn tukena DUDE-hankkeessa”
Hanna-Riina Aho
Korkeakoulujen hyvinvointi on esillä monella foorumilla. Välillä keskustellaan opiskelijoiden hyvinvoinnista, oppimisesta ja arjesta ja välillä henkilöstön hyvinvoinnista. Kun kriisit ja toimintaympäristön muutokset haastavat, hyvinvointi konkretisoituu.
Jatka lukemista ”Korkeakoulujen hyvinvointi – matka yhteisölliseen hyvinvointiin koulutus”
Juuso Jussila
Säännöllistä liikunta-aktiivisuutta pidetään yhtenä keskeisimmistä verenpaineeseen vaikuttavista tekijöistä, ja liikunta onkin oleellinen osa kohonneen verenpaineen ehkäisyä, hoitoa ja hallintaa (Eckel ym. 2014; Pescatello, MacDonald & Johnson 2015; Pescatello ym. 2004). Liikuntaa voidaan käyttää esimerkiksi osana elintapahoitoa matalan riskin tapauksissa tai yhdessä lääkehoidon kanssa, jos kohonneen verenpaineen voidaan olettaa aiheuttavan lähitulevaisuudessa myös muita merkittäviä terveysriskejä (ESC/ESH 2018). Tässä artikkelissa luodaan tarkempi katsaus liikunnan merkitykseen kohonneen verenpaineen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.
Jatka lukemista ”Liikunta – paras verenpainelääke?”
Juuso Jussila
Perfektionismi on yksi urheilupsykologian tutkituimmista persoonallisuuden piirteistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan perfektionismin useita ulottuvuuksia ja niiden merkitystä niin arjessa kuin huippu-urheilussa.
Jatka lukemista ”Perfektionismi – mestaruuksia vai loppuunpalamisia?”Ritva Saviluoto
Marko Laitila
Opiskelijan arjessa korostuu monien asioiden yhteensovittaminen. Opiskelun lisäksi työ, perhe ja ystävät sekä harrastukset vaativat aikaa. Korona-aikana totutut toimintatavat ovat ainakin osittain muuttuneet, niin myös opiskelussa. Etäopetus on lisääntynyt ja kokoontumisrajoitukset vähentäneet lähitapaamisia. Osalla opiskelijoista opinnot sujuvat normaalisti, osalla ne ovat hankaloituneet ja osalla tuntuvat edistyvän jopa paremmin kuin aiemmin. Jatka lukemista ”Opintojen edistyminen korona-aikana”
Sari Virkkala
Koulussa ja koulupäivän aikana tehtävän koulunuorisotyön tavoitteina voidaan pitää nuorten osallisuuden, hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden sekä kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisen ilmapiirin edistämistä. Nuorisotyö tukee omalla toiminnallaan nuoria, koulun arkea ja koulussa tehtävää kasvatus- ja opetustyötä. Toiminnassa tärkeää on nuorilähtöisyys ja yhteisöllisyys, eli nuorten ajatuksia ja toiveita kuunnellaan, ja heitä otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jatka lukemista ”Kuuntele mua! Koulunuorisotyö kohtaa nuoria koulun arjessa”
Marja-Liisa Hiironen
Ville Pitkäkangas
Ville Peltola
Leena Toivanen
Henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi, lyhyiden sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja pitkien poissaolojen ehkäisemiseksi tarvitaan nopean reagoinnin mahdollistava työnantajien, työterveyshuollon ja hyvinvointiyrittäjien yhteistyömalli. Miten tähän voidaan päästä? Jatka lukemista ”Hyvinvoinnin reaaliaikainen mittaaminen”
Lena Enlund
Suomalaisilla sanotaan olevan syvä luontosuhde. Luontoympäristöt ovat useimmille meistä tärkeitä. Suomalaisen tutkimuksen mukaan ainoastaan 5% väestöstä on niin sanottuja city-ihmisiä, joiden mielipaikat ovat puhtaasti rakennettuja ympäristöjä. (Tyrväinen ym. 68, 2007). Green Care voidaan mieltää uusvanhaksi luonto- ja eläinavusteiseksi toimintatavaksi hyvinvointipalveluissa.
