Hyvinvointia ja yritystoimintaa luonnosta

Lena Enlund

Kuva: Jukka Viita-aho.

Suomalaisilla sanotaan olevan syvä luontosuhde. Luontoympäristöt ovat useimmille meistä tärkeitä. Suomalaisen tutkimuksen mukaan ainoastaan 5% väestöstä on niin sanottuja city-ihmisiä, joiden mielipaikat ovat puhtaasti rakennettuja ympäristöjä. (Tyrväinen ym. 68, 2007). Green Care voidaan mieltää uusvanhaksi luonto- ja eläinavusteiseksi toimintatavaksi hyvinvointipalveluissa.

Tutkittua tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista on jo runsaasti saatavilla. Hyvinvointivaikutukset ovat moninaiset, sekä fyysisellä, henkisellä että sosiaalisella tasolla. Green Care -toiminnan kolme peruselementtiä ovat luonto, toiminta ja yhteisö. Green Care -palveluiden hyvinvointivaikutukset muotoutuvat ennen kaikkea luonnon elvyttävyyden, kokemuksellisuuden ja osallisuuden kautta. Usein Green Care -palveluiden asiakkaat ovat jollain tavoin haavoittuvassa asemassa. Kyseessä voivat esimerkiksi olla mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, vammaiset, erityistä tukea tarvitset lapset ja nuoret sekä ikäihmiset.

Kyseessä on nouseva toimiala ja se vaatii vielä monenlaisia ja monentasoisia ponnistuksia vahvistuakseen. Green Care –palveluista puhutaan sosiaalisena innovaationa tarjoten monia uusia työ- ja yritysmahdollisuuksia. Myös hyvinvointipalveluiden laatua voidaan huomattavasti parantaa ottamalla Green Care työmuodoksi. Green Caren yhteiskunnallinen merkitys voi ehkäisevänä ja kuntouttavana työmuotona merkitä huomattavia säästöjä (Ehkäisevä työ säästää rahaa, 2013.) Palveluseteleiden käyttöönotosta on jo kokemusta muualla päin Suomea ja tällä tavoin luonto- ja eläinavusteiset toimintamuodot ovat yleistyneet. Green Care -toimintaa on pitkälti kehitetty hankkeiden avulla, joissa myös Centria on mukana paikallisella, kansallisella ja pohjoismaisella tasolla.

Mitä Green Care -konseptilla tarkoitetaan?

Green Caren juuret löytyvät luonnonkauniisiin ympäristöihin rakennetuista tuberkuloosihoitoloista ja mielisairaaloista. Tuolloin oli yleistä, se että potilaat hoitivat viljelyksiä ja puutarhaa. Ajan myötä luontolähtöinen toiminta loppui, kun tilalle tuli lääketieteellinen medikalisoituminen ja laitostuminen sekä yleistynyt tehokkuusajattelu. Nyt luontointerventiot on otettu jälleen hiljalleen käyttöön. Luonnonvarakeskus, Luke aloitti Green Caren tutkimisen ja lanseerasi sen 2000-luvun puolessa välissä. (Soini & Vehmasto, 2014.) Green Caren teoreettinen tausta löytyy ennen kaikkea ekopsykologiasta ja biofiliasta. Ekopsykologiassa ihminen nähdään osana luontoa. Biofilian hypoteesin lähtökohta on ihmisen ”love of living things” – ja ennen kaikkea ihmisen synnynnäinen mieltymys luontoon. (Yli-Viikari ym., 19, 2009 [Kellert & Wilson, 2003]).

Suomalainen Green Care-toiminta on monipuolista ja sillä tarkoitetaan luontolähtöistä ammatillista, tavoitteellista ja vastuullista toimintaa, jota hyödynnetään hyvinvointi-, sosiaali-, kasvatus- ja virkistyspalveluissa.  Meillä Green Care jaetaan vihreään hoivaan ja vihreään voimaan. Vihreän hoivan palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön alaista palvelutoimintaa kuten ratsastusterapiaa, johon vaaditaan fysioterapeutin ammatti. Ammattialan osaamisen mukaisesti käytetään monia erilaisia luontolähtöisiä toimintamuotoja. Näihin kuuluvat esimerkiksi eläinavuisteinen toiminta kuten sosiaalipedagoginen hevostoiminta, kuntotuttava maatilatoiminta, seikkailukasvatus, sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhatoiminta. Vihreän voiman palveluihin kuuluu esimerkiksi työhyvinvointitoiminta. (Luonto hyvinvoinnin lähteenä – Suomalainen Green Care, 2014.) Green Care -toiminnalle on myös mahdollista hakea laatusertifikaatti.

Luonnon ja eläinten moninaisista positiivisista vaikutuksista ihmiseen on sekä tutkimuksellista että kokemusperäistä näyttöä. Esimerkiksi oleskelu luonnossa alentaa verenpainetta, lihasjännitystä ja stressihormonien tasoa. Hoivamaatilatoiminnalla sekä sosiaalisella ja terapeuttisella puutarhatoiminnalla voidaan mielialan lisäksi parantaa sosiaalista vuorovaikutusta ja arjenhallintaa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2014; Bragg & Atkins, 10-12, 2016).

Ensiaskeleet Strömsöstä…  

Centria toteutti ensimmäisen Green Care -hankkeensa, Grön omsorg i Österbotten (2013-2014) yhteistyössä Folkhälsans Förbundetin kanssa. Hanke oli luonteelta lähinnä esiselvityshanke, jossa tehtiin markkinatutkimus Pietarsaaren ja Vaasan seutukunnissa. Hankkeessa selvitettiin ja kartoitettin toisaalta potentiaalisten Green Care -yrittäjien mahdollisuuksia ja toiveita ja toisaalta kuntasektorin sote-toimijoiden näkemyksiä Green Care –toiminnan mahdollisuuksista ja sopivuudesta rannikko-Pohjanmaalla.  Hankkeen tuloksena todettiin, että alueella on kaikki edellytykset tällaiselle toiminnalle ja Green Care sopii hyvin toteutettavaksi Pohjanmaan alueella. (Kalliokoski, 2014.) Centria on myös ollut mukana kesäisin järjestettävissä Strömsön avoimet ovet -tapahtumassa esittämässä hankkeiden toimintaa. Tapahtuma on hyvin suosittu vuosi toisensa perään.

Kuva: Lena Enlund.

Centrian Green Care -hankeyhteistyö Luken ja Vaasan Yliopiston Levón-instituutin kanssa on jo vakiintunut ylimaakunnallisten hankkeiden kautta. Luonnostaan nouseva Pohjanmaa – Livskraft från den Österbottniska naturen -kehittämishankkeen (2016-2019) keskeinen tavoite on Green Care ja Farm Education -toiminnan jalkauttaminen ja edistäminen hankealueella tiedonvälityksen, palvelukokeilujen ja niiden pohjalta laadittavien palvelumallien sekä virtuaalisten työkalujen avulla. Farm Education tarkoittaa koululaisten oppimista maatilaympäristössä. Hankkeesta hyötyvät erityisesti palveluiden käyttäjät, jotka hankkeen ansiosta pääsevät osallisiksi luonnon kuntouttavista ja hyvinvointia edistävistä vaikutuksista. Esimerkiksi syömishäiriöasiakkaat, Vanhan Vaasan sairaala, aikuissosiaalityön asiakkaat ja erityistä tukea tarvitset lapset ovat osallistuneet ohjattuun Green Care -toimintaan kuten tallitoimintaan ja patikointiin saaristossa.

Luonnollista tukea elämään, LuoNaNaturligt stöd för livet -hankkeessa (2017-2020) välitetään osaamista ja kehitetään työpajoissa luontolähtöisiä palvelumalleja. Työpajat toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja useiden eri asiakastahojen kanssa. Parhaat toimintamallit dokumentoidaan ja julkaistaan yleisesti hyödynnettävinä palvelumalleina hankkeen loppuvaiheessa. Yllämainittujen hankepartnereiden mukana on lisäksi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Kpedu. Tämän kevään ja kesän aikana on toteutettu Green Care -palvelukokeiluja esimerkiksi Kokkolan ensi- ja turvakodin ja Pietarsaaren kaupungin vanhustenhuollon asiakkaiden kanssa. Seniorit ovat ulkoilupäivien aikana saaneet kokeilla esteetöntä kävelyreittiä Fäbodassa.

Syyslukukautena 2018 alkaneessa Kehitysvammaiset osallisina Green Care-palveluiden kehittämisessä osaksi päivä- ja työtoimintaa  -hankkeessa on tarkoituksena Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän, Soiten alueen työ- ja päivätoiminnassa olevien kehitysvammaisten osallisuuden vahvistaminen ja toimintakyvyn parantaminen. Hankkeessa kehitetään Green Care -yhteistoimintamalli, jossa asiakkaat kehittävät ja kokeilevat yhdessä ohjaajien, palvelujen tuottajien ja yhteistyöverkoston kanssa arjen toiminnan sisältöjä siten, että saadaan aikaiseksi pysyviä luontolähtöisiä hyvinvointitoimintoja arkeen. Hankkeessa Centrian yhteistyöpartnereina ovat Soite ja yliopistokeskus Chydenius.

Yhtenäistä Green Care -näkemystä koulutushankkeilla

Valtakunnallisessa Green Care -koulutusmalli korkea-asteelle –hankkeessa (2016-2018) seitsemän eri korkeakoulua ovat mukana luomassa yhtenäistä Green Care -koulutusta. Koulutuksen pilotointiin hyväksyttiin 140 hakijaa ympäri maata. Koulutuskokonaisuus oli laajuudeltaan 40 opintopistettä ja se pilotoitiin 7 eri paikkakunnalla 20 hengen opiskelijaryhmillä, myös Kokkolassa. Valtakunnallinen koulutushanke on poikinut valtakunnallisen Green Care -koulutusverkoston, joka mahdollistaa sen, että vastaavia opintojaksoja voidaan tarjota jatkossakin Centriassa.

Samoihin aikoihin pilotoitiin pienimuotoisempi 15 opintopisteen Utbildningsmodul inom naturbaserad vård och pedagogik -koulutushanke rannikko-Pohjanmaalla Centrian johdolla yhteistyössä Vaasan yliopiston ja Luken kanssa. Koulutukseen osallistui 40 aikuisopiskelijaa eri aloilta, mm. eräoppaita, hyvinvointialan opettajia, lähi- ja sairaanhoitajia ja maatilayrittäjiä. Molemmissa koulutuksissa opinnot suoritettiin suurimmaksi osaksi verkko-opintoina, mutta kaikki opintojaksot sisälsivät yhden lähipäivän. (Enlund, 2018.) Alkusyksystä 2018 on alkanut Centrian Avoimen AMK:n kautta ruotsinkielinen Green Care -perusteet -opintojakso, 5 op.

Tulossa Pohjoismaisen luontoyrittäjyyden edistämistä

Syyskuussa 2018 alkaa Centriassa pohjoismainen Nordic Nature Health Hub hanke, jossa ovat partnereina muun muassa Sveriges Lantbruksuniversitet, Umeå Universitet ja Västerbottenin sairaanhoitopiiri Ruotsista. Hankkeen päätavoite on tehdä näkyväksi sekä kehittää alueen luonto- ja kulttuuriperintöä uuden tyyppisellä vierailuelinkeinolla, jossa luontoa käytetään menetelmänä parantaa hyvinvointia ja terveyttä.

Hub on ensisijaisesti virtuaalinen yhteistyöalusta, josta löytyy helposti tietoa, kursseja ja erilaisia työkaluja. Työkaluja ovat esimerkiksi interaktiivinen terveyskartta, käsikirja joka opastaa miten luontoa ja kulttuuria voidaan hyödyntää kestävästi sekä miten varmistaa palvelujen laatu, sekä laatuvarmistettu menetelmä fyysisen ja psyykkisen terveyden mittaamiseen. Hub on myös fyysinen kohtaamispaikka järjestettävien työpajojen myötä. Hub mahdollistaa näin eri rajojen ja sektoreiden ylittävää jatkuvaa oppimista, yhdistämällä tietoja elinkeinoelämästä, tutkimuslaitoksilta, julkiselta ja kolmannelta sektorilta ja näin tukien luontolähtöisten palvelujen kehittämistä. Uusia yrityksiä, kuten ekomatkailuyrityksiä odotetaan muodostuvan hankkeen aikana.

Lähteet

Bragg R., & Atkins, G. 2016. A Review of Nature-based Interventions for Mental Health Care. London: Natural England. Saatavissa: http://publications.naturalengland.org.uk/publication/4513819616346112. Viitattu 10.8.2018.

Ehkäisevä työ säästää rahaa – ehkäisevän työn kustannusvaikutukset lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. 2013. Saatavissa: http://www.seinajoki.fi/material/attachments/seinajokifi/sosiaalijaterveys/sosiaalipalvelut/hankkeet/6JqArYEEv/Ehkaisevatyosaastaarahaaesitenettiversio.pdf. Viitattu 10.08.2018.

Enlund L. (red.) 2018. Naturbaserad vård och pedagogik – Utbildningsprojekt inom Green Care. Raportteja ja selvityksiä, 33. Centria-ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-952-7173-35-0.

Kalliokoski L. 2014. Grön omsorg i Österbotten. Centria tutkimus ja kehitys – forskning och utveckling, 21. Centria-ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-952-6602-75-2.

Kellert, S.R., & Wilson, E.O. (eds.) 2003. The biophilia hypothesis. Washington DC: Island Press.

Luonto hyvinvoinnin lähteenä – Suomalainen Green Care. VoiMaa-hanke. 2014. Saatavissa: http://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/greencare/voimaa/greencare.pdf. Viitattu 20.08.2018.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Green Care – työhön kuntouttava toiminta luonnossa. 2014. Saatavissa: https://thl.fi/documents/10531/623661/GC+opas+nettiin+241114.pdf/43b98be9-3ee7-4480-89ab-ad5b0a67906c. Viitattu 29.09.2014.

Tyrväinen L., Silvennoinen H., Korpela K., Ylen M. 2007. Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja 52:57-77. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052-07. Viitattu 28.10.2014.

Vehmasto E. (toim.) 2014. Green Care-toimintatavan suuntaviivat Suomessa. Maa- ja elintarviketutkimuslaitos. Kasvu20. Saatavissa: URN:ISBN:978-952-487-509-7.

Yli-Viikari A., Lilja T., Heikkilä K., Kivinen T., Kirveennummi A., Rantamäki-Lahtinen L. 2009. Green Care – terveyttä ja hyvinvointia maatilalta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 141:2009. Saatavissa: http://www.mtt.fi/met/pdf/met141.pdf. Viitattu 10.08.2018.

Lena Enlund
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 7250 594

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail