Hanna-Mari Pesonen
Anne Prest
Centrian sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutusten opetussuunnitelmiin sisältyi lukuvuonna 2019-2020 uutena toteutuksena elämän loppuvaiheen hoitoa käsittelevä palliatiivisen hoitotyön 2 op:n laajuinen opintojakso. Opintojakso vastaa osaltaan valtakunnallisesti tunnistettuun sairaanhoitajien palliatiivisen hoidon osaamisvajeeseen ja on käynnissä olevan EduPal-hankkeen tavoitteiden kanssa yhdensuuntainen. Suunnittelimme uuden opintojakson keväällä 2019 Centriassa järjestetyssä koulutuksessa Carpe Diem –mallin mukaisesti. Tässä artikkelissa kuvaamme opintojakson suunnittelua ja toteuttamisesta saatuja kokemuksia.
Elämän loppuvaiheen hyvän hoidon turvaaminen edellyttää koulutuksen kehittämistä
Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista, kokonaisvaltaista ja oireita lievittävää hoitoa. Sen tavoitteena on ehkäistä ja lievittää kärsimystä sekä vaalia elämänlaatua. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa ajoittuen potilaan viimeisiin elinpäiviin tai –viikkoihin. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus 2019.)
Kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee hallita palliatiivisen hoidon perusteet (Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus 2019). Palliatiivisen hoidon ja saat-tohoidon osaamisessa on lääkäreillä ja sairaanhoitajilla kuitenkin tunnistettu selkeä osaamisvaje. Elämän loppuvaiheen hyvän hoidon turvaaminen edellyttää palliatiivisen hoidon ja saattohoidon koulutuksen kehittämistä sekä peruskoulutuksessa että täydennys- ja erikoistumiskoulutuksissa. (Saarto, Finne-Soveri & asiantuntijatyöryhmä 2019.) Käynnissä olevassa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa EduPal-hankkeessa on muun muassa laadittu sairaanhoitajakoulutukseen valtakunnallinen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon opetussuunnitelmasuositus, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa sairaanhoitajatutkinnon tuottama palliatiivisen hoidon osaaminen (Hökkä & asiantuntijatyöryhmä 2020). Centria on mukana yhtenä osatoteuttajana vuosina 2018-2021 toteutuvassa EduPal-hankkeessa (Pesonen & Prest 2019), joten pystyimme omassa opintojaksosuunnittelussamme ottamaan huomioon hankkeen tavoitteet.
Palliatiivisen hoitotyön opintojakson suunnittelu Carpe Diem –mallin avulla
Suunnittelimme palliatiivisen hoitotyön opintojakson (2 op) Carpe Diem –mallin ohjaamana. Osallistuimme keväällä 2019 Centriassa järjestettyyn verkko-opintojen tuottamisen koulutukseen, jossa kuuden askeleen vaiheissa suunnittelimme uuden opintojakson osaamisperustaisesti ja linjakkaan opetuksen mukaisesti. Carpe Diem –mallin mukaan voidaan tiimityöskentelyn avulla suunnitella aktiivista, opiskelijakeskeistä ja vuorovaikutteista oppimista. Työskentelyn vaiheet on jäsennetty ja kukin vaihe vie opintojakson tai sen osan suunnitteluprosessia askel askeleelta eteenpäin. (Salmon 2016.)
Työskentelymme eteni ennakkotapaamisen jälkeen kolmen yhteistoiminnallisen työpajapäivän tapaamisina sekä niiden välillä toteutuneena itsenäisenä työskentelynä. Prosessin alussa pyrimme kirkastamaan, mikä on palliatiivisen hoitotyön opintojaksolla olennaisin asia, jonka haluamme opiskelijoiden osaavan vielä vuosienkin kuluttua. Määrittelimme tämän opintojakson unelmaksemme. Toivoimme, että opintojakson kautta opiskelijat oppivat tarkastelemaan kuolemaa luonnollisena osana elämää ja ymmärtävät kuinka hyvään kuolemaan on mahdollista vaikuttaa. Alkuvaiheessa määrittelimme opintojaksoa kuvaavia adjektiiveja ja valitsimme kuvan, joka symboloi mielestämme opintojakson tunnelmaa. Muokkasimme seuraavaksi opintojakson tavoitteet osaamisperustaisesti huomioiden tässä vaiheessa myös yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt, jotka oli tuotettu valtakunnallisessa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa yleSHarviointi-hankkeessa (Savonia 2020). Lisäksi linjakkaan opetuksen viitekehyksen mukaisesti jäsensimme sitä, millaiset aktiviteetit auttavat opiskelijoita saavuttamaan osaamistavoitteet ja millä tavalla opiskelijoiden osaamista voidaan arvioida.
Luonnosteluvaiheen jälkeen laadimme Padletiin visuaalisen kuvakäsikirjoituksen siitä, miten opetus- ja opiskeluprosessi etenee aikataulullisesti. Kuvakäsikirjoitusta ohjasivat osaamistavoitteet, niihin kytkeytyvät aihesisällöt, aktiviteetit ja arviointimenetelmät. Carpe diem -työpajatyöskentelyssä toteutettiin monipuolisesti vertaisarviointia. Kuvakäsikirjoituksista saatu vertaispalaute edisti opintojakson suunnittelua. Työpajoissa työstimme myös opintojakson prototyyppiä Optima-verkkoympäristöön, pääsimme testaamaan muiden opettajien suunnittelemien verkko-opintojaksojen toimivuutta ja saimme itsekin testauspalautetta omasta verkko-opintojaksostamme. Palautteiden avulla muokkasimme toteutussuunnitelmaa edelleen konkreettisemmalle tasolle. Pyrimme huomioimaan mitä toteutus vaatii opettajalta ja opiskelijoilta sekä ovatko aikataulu ja ajankäyttö realistisia. Etenimme suunnitteluprosessissa askel askeleelta, pohtien erilaisia vaihtoehtoja ja miettien opintojakson toteutusta opiskelijan näkökulmasta. Pyrimme suunnittelussa myös huomioimaan soveltuvin osin eAMK verkkototeutusten laatukriteerit (Varonen & Hohenthal 2017). Haasteellisena koimme olennaisen oppisisällön ja aktiviteettien sovittamisen 2 op:n laajuiseen opintojaksoon sekä opiskelijalähtöisten, motivoivien ja yhteistoiminnallisen työskentelyn mahdollistavien aktiviteettien suunnittelun.
Suunnittelimme palliatiivisen hoitotyön opintojakson monimuotototeutukseksi, sisältäen erilaisia opiskelutapoja, kuten itsenäistä ja ryhmässä tapahtuvaa oppimista sekä verkossa että lähitapaamisina. Tunnistimme, että aihe voi sensitiivisyytensä vuoksi herättää opiskelijoissa monenlaisia tunteita ja ajatuksia, joiden käsittelemistä lähitapaamisessa pidimme tärkeänä. Halusimme mahdollistaa palliatiivisen hoitotyön opintojaksossa elämän loppuvaiheen hoitoon liittyvien asioiden opiskelun vuorovaikutteisesti ja yhteistoiminnallisesti luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä. Pidimme myös tärkeinä potilaslähtöisyyttä, hoidon kokonaisvaltaisuutta ja näyttöön perustuvaa toimintaa.
Kokemukset opintojakson toteuttamisesta
Carpe diem- mallin hyödyntäminen tämän opintojakson suunnittelemisessa osoittautui hyväksi tavaksi jäsentää opetettavaa sisältöä ja edetä askel askeleelta eteenpäin. Toteutimme palliatiivisen hoitotyön opintojakson kolmelle opiskelijaryhmälle keväällä 2020. Ensimmäinen ryhmä oli ensimmäisen vuoden monimuotoryhmä ja kaksi seuraavaa ryhmää olivat toisen vuoden päiväopetusryhmiä. Opintojakso muodostui neljästä tehtäväkokonaisuudesta, joihin sisältyi erilaisia aktiviteetteja. Koska opintojaksossa oli useita eri osatehtäviä verkossa, huomasimme, että alkuorientaatio opintojaksoon oli tärkeä. Vaikka tehtävät oli aikataulutettu ja niiden ohjeet löytyivät Optimasta, tarvittiin ajoittain opettajan ohjausta ja kannustusta tehtävien tekemiseen.
Palliatiivisen hoitotyön opintojakson tehtäväkokonaisuudet ja opiskelijan aktiviteetit.
Tehtävä 1. Orientoidu ja löydä uutta
- Ennakkokysely (O365Forms) opiskelijan palliatiiviseen hoitoon liittyvistä aiemmista kokemuksista, motivaatiosta ja odotuksista opintojaksolle sekä mahdollisista omassa elämäntilanteessa olevista aiheen opiskeluun vaikuttavista asioista.
- Omat tunnelmat opintojakson alussa itseä puhuttelevan kuvan avulla esitettynä (Padlet).
- Saattohoidon verkkokurssi (Oppiportti) oirehoidon perusteista, hoitolinjauksista, kuolevan ihmisen hoidon kokonaisvaltaisuudesta ja moniammatillisuudesta.
Tehtävä 2. Reflektoi, jäsennä ja jaa oppimiskokemuksesi
- Lähiopetuksena työelämän asiantuntijan luento palliatiivisen potilaan hoitopolusta Soitessa.
- Verkkokeskustelu asiantuntijaluennolla opitusta (Optima).
- Lähi- tai etäopetuksena (Skype / Teams) reflektiivinen oppimiskeskustelu kuolevan potilaan kohtaamisesta ja hoitajan tunteista palliatiivisessa hoitotyössä. Kuolevan potilaan hyvän hoidon elementtien dokumentointi sanapilveen (WordArt tai Mentimeter) tai Skypen Whiteboardiin.
Tehtävä 3. Pienryhmissä suunniteltavat ja toteutettavat esitykset
- Lähiopetuksena (sovellettu simulaatiopedagogiikka) tai etäopetuksena (Skype / Teams) toteutetut pienryhmien esitykset määriteltyihin palliatiivisen hoidon sisältöihin liittyen ja reflektiivinen oppimiskeskustelu.
Tehtävä 4. Oppimisen itsearviointi
- Loppukysely (O365 Forms) opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamisesta, opintojakson hyödyllisyydestä ja toteuttamistavasta.
Pienryhmien esityksissä kannustimme opiskelijoita luovuuteen ja potilaslähtöisyyteen. Ensimmäisen ryhmän esitykset toteutuivat Silmu-tilassa simulaatiopedagogiikkaa soveltaen. Kevään koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi muutimme toteutussuunnitelmaa kahden ryhmän kohdalla ja siirryimme kokonaan etäopiskeluun. Käytimme opetuksessa Teams ja Skype for Business -verkkosovelluksia. Tämä vaati joustavuutta, rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta sekä opettajilta että opiskelijoilta. Lisäksi etäyhteydellä toteutuvaan sensitiivisen aiheen käsittelyyn piti kiinnittää huomiota, jotta vuorovaikutteisuus ja reflektio mahdollistuisivat myös verkkovälitteisessä kohtaamisessa. Pyrimme opettajina luomaan etäopetustilanteisiin kiireettömän, myönteisen ja luottamuksellisen ilmapiirin, jossa opiskelijoiden olisi mahdollista jakaa ajatuksiaan.
Esityksiinsä opiskelijat tekivät kirjallisen suunnitelman näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuen. Opiskelijat hyödynsivät esityksissään muun muassa draamaa, runoja, musiikkia ja kuvia sekä käsittelivät aiheita potilaslähtöisesti. Toteutukseltaan kaikki kolmen ryhmän esitykset olivat erilaisia ja luovia. Etäyhteydellä tapahtuvissa esityksissä opiskelijat jakoivat itse esitysmateriaalinsa ja yhteydet toimivat pääsääntöisesti ongelmitta. Meidän roolinamme opettajina oli ohjata työskentelyä aikataulun mukaisesti, esittää tarkentavia kysymyksiä ja tukea opiskelijoiden keskinäistä vuoropuhelua sekä olla auttamassa mahdollisissa teknisissä ongelmissa. Vuoropuheluun ja kommentointiin opiskelijat käyttivät myös chat-aluetta, johon he pystyivät viiveettä kirjoittamaan omia ajatuksiaan. Vaikutti siltä, että sekä opiskelijoiden henkilökohtainen sisäinen dialogi, että ajatusten jakaminen yhdessä muiden kanssa mahdollistuivat etäopetuksessa.
Valtakunnallisen sairaanhoitajakoulutuksen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon opetussuunnitelmasuosituksen (Hökkä & asiantuntijatyöryhmä 2020) mukaan osaamisessa tulee arvioida paitsi tietoja ja taitoja, myös asenteita ja eettistä toimintaa. Arviointimenetelminä voidaan käyttää esimerkiksi kirjallisia tehtäviä, simulaatioita ja palautekeskusteluja (Hökkä & asiantuntijatyöryhmä 2020). Toteuttamamme palliatiivisen hoitotyön opintojaksolla osaamista arvioitiin numeroasteikolla (0-5) ja numeerinen arvosana perustui pienryhmäesityksen kirjalliseen suunnitelmaan sekä varsinaiseen esitykseen. Arviointi toteutui opettajan antamana arviointina sekä pienryhmien itse- ja vertaisarviointina. Arvioinnin osa-alueet olivat: 1) kirjallinen suunnitelma ja käytetyt lähteet, 2) esityksen hallinta, 3) ryhmän jäsenten yhteistyötaidot, 4) näyttöön perustuva osaaminen ja aiheen tiedollinen hallinta sekä 5) asiakaslähtöisen hoitotyön ilmeneminen. Itsearvioinnissa pienryhmät kuvasivat asioita, jotka ryhmätyössä onnistuivat hyvin, jotka ryhmä olisi voinut tehdä toisin ja joita ryhmä olisi voinut selvittää lisää. Osaamista arvioitiin koko opintojaksolla laadullisesti myös verkkokeskustelun, reflektiivisten oppimiskeskustelujen ja loppukyselyn avulla.
Mitä seuraavaksi?
Palliatiivisen hoitotyön laajaa aluetta on mahdotonta omaksua 2 op:n laajuisen opintojakson aikana. Siksi opetussisältöjä on tärkeää integroida myös muiden opintojaksojen opetukseen. Lisäksi sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutukseen sisältyvissä kliinisissä harjoitteluissa ja simulaatioissa opiskelijat voivat syventää palliatiivisessa tai saattohoidossa olevan potilaan ja hänen läheistensä kohtaamiseen ja hoitamiseen liittyvää osaamistaan. Palliatiivisen hoidon opetuksen tulisi myös osittain olla moniammatillista ja toteutua osin muiden ammattiryhmien opiskelijoiden kanssa. (Hökkä & asiantuntijatyöryhmä 2020.) Jatkossa terveysalan opetussuunnitelmatyössä tulee huomioida palliatiivisen hoidon ja saattohoidon opetussuunnitelmasuositukset sekä kehittää palliatiivisen hoitotyön opintojakson toteutusta saatujen opintojaksopalautteiden pohjalta.
Lähteet:
Hökkä M. & asiantuntijatyöryhmä 2020. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaaminen sairaanhoitajan tutkinnossa: suositus palliatiivisen hoidon ja saattohoidon opetussuunnitelmasta Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 140. Raportteja ja selvityksiä, Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7219-56-0. Viitattu 9.4.2020.
Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019. Saatavissa: www.kaypahoito.fi. Viitattu 25.4.2020.
Pesonen, H.-M. & Prest, A. 2019. Palliatiivisen hoitotyön osaamisen vahvistaminen koulutusta kehittämällä. Centria Bulletin 1/2019. Centria-ammattikorkeakoulun verkkolehti. Saatavissa: https://centriabulletin.fi/palliatiivisen-hoitotyon-osaamisen-vahvistaminen-koulutusta-kehittamalla/. Viitattu 9.4.2020.
Saarto, T., Finne-Soveri, H. & asiantuntijatyöryhmä. 2019. Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa: Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö, Raportteja ja muistioita 2019:68. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4126-7. Viitattu 9.4.2020.
Salmon, G. 2016. Carpe Diem Planning Process – Handbook. Version 18. Saatavissa: https://www.gillysalmon.com/carpe-diem.html#. Viitattu 9.4.2020.
Savonia 2020. Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt. Saatavissa: https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2020/01/15/yleissairaanhoitajan-180-op-osaamisvaatimuslauseet-ja-sisallot-julkaistu/. Viitattu 9.4.2020.
Varonen, M. & Hohenthal, T. 2017. eAMK verkkototeutusten laatukriteerit. Saatavissa: https://www.eamk.fi/fi/campusonline/laatukriteerit/. Viitattu 9.4.2020.
Hanna-Mari Pesonen
Yliopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 681 0588
Anne Prest
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 808 5141
