Heidi Kaartinen
Pienten ja keskisuurten (PK) yritysten investointipäätökset ovat yleisesti ottaen melko riskialttiita. Laitteita voidaan hankkia hyvinkin vähäisen tiedon ja osaamisen varassa, ja on täysin mahdollista, että hankittu laite ei edes sovellu osaksi kokonaisprosessia tai tuota lopulta toivottua hyötyä yrityksen taloudelle ja toiminnalle. Teknologiansiirron kautta yritys voi saada tärkeää tietoa hankintapäätöksiensä tueksi.
Finnveran (2024) rahoituskyselyn tulosten mukaan PK-yritykset odottelivat vielä vuoden 2024 alkupuolella korkojen laskua ja yleisten epävarmuustekijöiden hälventymistä. Kyselyssä tunnistettiin, että pohjoisessa matkailu-, metsä- ja kaivossektoreilla tilanne oli varsin hyvä mutta muilla aloilla hieman heikompi. Esiin nousseet huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmat saattaisivat kuitenkin lisätä halukkuutta investointeihin myös pohjoisessa. Vuoden 2025 alussa tehtyjen aluekatsausten (Finnvera 2025a; Finnvera 2025b) mukaan rahoituksen määrä kuitenkin kasvoi investointeihin, vientiin, aloittaviin yrityksiin ja omistajanvaihdoksiin erityisesti Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla rahoituksen määrä sen sijaan laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna.
Hankkeesta tukea investointipäätöksiin
Kun ajat ovat epävarmat mutta yrityksen menestyminen vaatisi kuitenkin kasvutoimenpiteitä ja investointeja, voidaan tarvita ulkoista apua tukemaan järkevää investointipäätöksentekoa. Euroopan unionin Interreg Northern Periphery and Arctic -ohjelman rahoittama RoboDemo-hanke on levittänyt ja jatkokehittänyt kansainvälisen hankekumppaniyhteistyön voimin jo parin vuoden ajan Centrian aikaisemmissa hankkeissa alullepanemaa ja testaamaa teknologiansiirtomallia PK-yrityksille Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Irlannissa.
Kehitettävässä mallissa pohjoisen ja syrjäisen alueen tuotannollisia yrityksiä tuetaan yritysten toimintaympäristöön suunniteltujen demonstraatioiden kautta, jotka toimivat referenssiratkaisuina kaikille toimialan yrityksille. Demonstraatiot perustuvat yrityksessä tunnistettuihin automaatio- tai robotisointitarpeisiin ja ne tuotetaan siirreltävien laitteistojen avulla joko laboratorioympäristössä tai suoraan yrityksen tuotantoympäristössä osana prosessia. Toinen vaihtoehto tuottaa teknologian soveltuvuudesta tietoa ovat ohjelmistoilla tuotettavat simulaatiot, joiden avulla voidaan suunnitella tuotantotilojen asettelua ja arvioida ratkaisujen toimivuutta ja kannattavuutta (KUVA 1).
Teknologiansiirtomalli pähkinänkuoressa
Hankkeeseen on haettu monin tavoin viestimällä osallistumaan yhteistyöyrityksiä, joiden tuotantoon hankkeen yhteistyökumppaneiden asiantuntijat ovat paneutuneet avoimin haastatteluin ja jalkautumalla valmistuslinjastoille. Näiden kerättyjen tietojen perusteella ja yrityksen omaan arvioon täydentäen on pyritty löytämään toiminnan pullonkaulat, joita hanke on pyrkinyt ratkomaan ja selvittämään. Yrityksen kanssa on tehty seikkaperäinen sopimus hankkeen puitteissa tehtävien toimenpiteiden laajuudesta ja tiedon julkistamisesta, sillä julkisen rahoituksen kyseessä ollessa tulee myös tulokset julkistaa – niiltä osin, kuin se yrityssalaisuuksia paljastamatta on mahdollista.
Kahden viikon välein pidettävissä yhteistyöpalavereissa kansainvälisten hanketoteuttajien välillä on käyty läpi kulloinkin meneillään olevat yritysten käyttötapaukset ja ratkaisuja on pyritty pohtimaan yhteistyössä joko näiden kokousten puitteissa tai kahdenkeskisissä työpajoissa. Hankkeen toteuttavat osapuolet ovat kehittäneet löydettyihin pullonkauloihin ratkaisuja omissa laboratorioympäristöissään (KUVA 2) tai simulaatiosovelluksissa sille tasolle, että kyseinen ratkaisu on voitu esittää yrityksen arvioitavaksi joko laboratoriossa, yrityksen tuotannossa tai simulaatiovideona.
Yrityksen arviointiin perustuen ratkaisua on joko jatkokehitetty tai se on todettu sellaisenaan toimivaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa hankkeen toteuttajaorganisaation tehtäväksi ovat jääneet vain dokumentointi ja materiaalin julkistamistoimenpiteet.
Kaikissa yrityskontaktoinneissa ja yritysvierailuissa on välitetty tietoa uusimmista robotiikan ja automaation sovelluksista ja hyödyntämismahdollisuuksista. Joissain harvoissa tapauksissa jo ennakkoselvittelyssä on todettu, että yrityksen toiminta on syystä tai toisesta sellaisella tasolla, ettei sen robotisointiiin tai automatisointiin ole perusteita. Tässäkin tapauksessa on pyritty pitämään kirjaa hankkeen raportointia varten yrityksistä ja niiden kanssa käydyistä keskusteluista.
Sisältö täydentyy hankkeen edetessä
Mallia on täydennetty hankkeen aikana norjalaisen hankekumppanin, Norjan Arktisen yliopiston (UiT, Norges arktiske universitet) seminaari- ja työpajajalähtöisellä näkökulmalla, joissa tietoa ja osaamista voidaan kehittää ja jakaa samalla kerralla useammalle samankaltaisia kehityshaasteita kokevalle yritykselle. Tällä tavoin yritykset jakavat kokemuksia, verkostoituvat ja oppivat seminaarin tai työpajan järjestävän organisaation lisäksi myös toisiltaan.
Irlantilainen hankekumppani, Advancing Innovation in Manufacturing eli AIM Centre, on menestyksekkäästi tehnyt laskelmia laitteistoinvestointien takaisinmaksuajoille ja investoinnin vaikutukselle muuhun tuotantoprosessiin. Hankkeen käyttötapauksissa kävi ilmi, että laitteistoon investointi parantaa monessa tapauksessa kannattavuutta ja vapauttaa vaikeasti rekrytoitavissa olevaa työvoimaa vaativampiin tehtäviin.
Ruotsissa Luulajan teknillinen yliopisto (LTU, Luleå tekniska universitet) puolestaan on lähestynyt yritysten käyttötapauksia tieteellisemmästä näkökulmasta keräten ja analysoiden dataa teknologiademonstraatioista. Toinen ruotsalainen hankekumppani, T2, Training for Skills, työskentelee kaikkien hankekumppaneiden tavoin läheisesti eri-ikäisten opiskelijoiden kanssa ja jakaa siten tietoutta ja kokemusta tulevaisuuden työvoimalle jo opiskeluvaiheessa.
UiT esitti teknologiansiirtomallin täydennykseksi myös idean, jossa yrityksien kuulumisia voidaan kysellä jonkin ajan, esimerkiksi vuoden, kuluttua demonstraation esittelystä. Näin saadaan selville, oliko kyseisestä ratkaisusta hyötyä kyseisen yrityksen toiminnan suunnittelussa vai ei.
Ne robotithan vievät meidän työt!
AIM Centren yhteistyöyrityksen, elintarvikkeita tuottavan Good4U:n, toimitusjohtaja Bernie Butler (2024) totesi keskustelussa hankkeen toteuttajien kanssa, että pienille yrityksille on elintärkeää tunnistaa automatisoinnin edut työvoimanäkökulmasta: automaatiolla voidaan korvata toiminnassa sellaiset työvaiheet, jotka ovat työntekijälle rasittavia, toistuvia tai vaarallisia – ja näin vapauttaa työntekijä mielekkäämpiin tehtäviin. Näin yrityksen imago muuttuu tuoreemmaksi ja yrityksestä tulee myös houkuttelevampi työnantaja alueella, jonne muuten voi olla haastavaa rekrytoida ja houkutella uutta ja nuorta työvoimaa.
Tämä lienee aivan oikea havainto, sillä työvoima pyrkii siirtymään kaikissa hankkeen toteutusmaissa syrjäseuduilta suuriin kaupunkeihin mielekkään työn ja palveluiden perässä. Ei ole tarkoituksenmukaista yrittää kasvaa vain täysin robotisoimalla tuotanto, koska oli kyseessä sitten minkälainen tuotanto tahansa, ihmiselle löytyy aina uusi paikka ja tehtävä, jota kone ei voi täysin ottaa.
RoboDemo – Demonstrating New Generation Robotics and Smart Manufacturing to SMEs in the NPA Region -hanke on Euroopan unionin Northern Periphery and Arctic -ohjelman osarahoittama kolmivuotinen hanke, joka päättyy vuoden 2025 marraskuun lopussa. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat oppilaitosorganisaatioita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Irlannista ja pääpartnerina toimii Centria-ammattikorkeakoulu. Hankkeen lopputuotoksena on yhteisesti kehitetty teknologiansiirtomalli, jota kukin osatoteuttaja voi hyödyntää osana toimintojaan aluekehityksen parissa. Hankkeen aikana tuotetaan yhteensä vähintään 24 tapaustutkimusta yritysten aitoihin kehittämistarpeisiin pohjautuen, jotka julkaistaan videotuotoksina hankkeen omalla YouTube-kanavalla ja verkkosivuilla. Videot pyritään tuottamaan siten, että niistä myös muut toiminta-alueen yritykset hyötyisivät ja aktivoituisivat tekemään kannattavia investointeja.
Lähteet
Butler, B. 2024. Henkilökohtainen tiedonanto.
Finnvera. 2024. Rahoitus ja kasvu -katsaus 1/2024: ”Investoinnit odottavat EKP:n ensimmäistä koronlaskua” – Investointien lykkääminen osoittaa, ettei hyviä projekteja ole, arvioi pääekonomisti. Saatavissa: https://www.finnvera.fi/finnvera/uutishuone/uutiset/rahoitus-ja-kasvu-katsaus-12024-investoinnit-odottavat-ekpn-ensimmaista-koronlaskua-investointien Viitattu: 13.3.2025.
Finnvera. 2025a. Pohjois-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Lapin rahoitus lähes tuplaantui, Pohjois-Pohjanmaan kasvoi viidenneksen, Kainuun laski. Saatavissa: https://www.finnvera.fi/finnvera/uutishuone/uutiset/pohjois-suomen-aluekatsaus-1-122024-lapin-rahoitus-lahes-tuplaantui-pohjois-pohjanmaan-kasvoi Viitattu: 13.3.2025.
Finnvera. 2025b. Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski. Saatavissa: https://www.finnvera.fi/finnvera/uutishuone/uutiset/finnveran-rahoitus-pohjanmaalle-kasvoi-etela-pohjanmaalle-sailyi-ennallaan-ja-keski-pohjanmaalle Viitattu: 13.3.2025.
Heidi Kaartinen
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 729 9951
