Työelämätaitojen oppimista luovilla menetelmillä testattiin kansainvälisessä hankkeessa

Eija Huotari
Hubert Spiz

“The Acceleration method of Development of Transversal Competences in the Students’ Practical Training Process” –projekti toteutetaan ajalla 1.10.2015 – 31.8.2018. Projektia rahoittaa Erasmus+ -ohjelma. Projekti toteutetaan kansainvälisen yhteistyön kautta ja siihen osallistuu kahdeksan eri instituutiota neljästä eri Euroopan maasta. Poznan University of Technology Puolasta toimii projektin koordinaattorina. Hankkeen partnerit ovat Centria-ammattikorkeakoulu Suomesta, Matej Bel University Banska Bystrica Slovakiasta, Czestochowa University of Technology Puolasta, University of Maribor, Faculty of Economics and Business Sloveniasta ja Wroclaw University of Economics Puolasta. Elinkeinoelämää edustavat projektipartnerit ovat Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU Suomesta ja The Western Chamber of Industry and Commerce Puolasta Gorzów Wielkopolskin alueelta.

Projektin tavoitteena on kehittää ja toteuttaa innovatiivisia opetusmenetelmiä, jotka vauhdittavat opiskelijoiden työelämätaitojen kehittymistä ja edistävät työharjoitteluprosessia. Projektiin on valittu eri opetusmenetelmillä testattavaksi seuraavat neljä työelämätaitoa: yrittäjyys, luovuus, vuorovaikutus ja ryhmätyö. Kukin osallistuva oppilaitos on testannut kolmea opetusmenetelmää opiskelijoillaan.

Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan kampuksella testattiin etupäässä tuotantotalouden opiskelijoiden NY Start Up –kurssilla olleita opiskelijoita seuraavilla kolmella menetelmällä: pedagogisen draaman käyttämisellä opetuksessa, flipped classroom –metodilla eli käänteisellä opetuksella sekä startup-menetelmällä. Kaikkiaan opiskelijat vastasivat 5 testiin, joka toteutettiin lomakekyselynä kaikille hankkeeseen osallistuville tahoille samoilla lomakkeilla.

Mukana olevat oppilaitokset saivat valita testattavaksi kaikkiaan 84 luovasta opetusmenetelmästä kolme. Centria-ammattikorkeakoulussa valitsimme Start Up –menetelmän, koska tiesimme, että sellaista menetelmää parhaillaan käytetään tuotantotalouden NY Start Up –opintojaksolla, joka on valinnainen joko 5 tai 10 opintopisteen kokonaisuus riippuen opiskelijan työmäärästä ja valmiudesta perustaa ja pyörittää NY Start Up –yritystä. Opettajina ja valmentajina kyseisellä opintojaksolla olivat keväällä 2017 yliopettaja, KTT Kaija Arhio, lehtori, KTM Marja-Liisa Kaakko ja lehtori, KTT Eija Huotari.

Lisäksi samalle ryhmälle valittiin luovista menetelmistä testattaviksi pedagoginen draama, jonka arveltiin hyvin soveltuvan yritystoimintaa harjoittaville opiskelijoille sekä käänteinen opetus eli flipped classroom. Testit aloitettiin pedagogisella draamalla, jatkettiin käänteisellä opetuksella ja lopuksi testattiin startup-menetelmää. Testaukseen osallistui neljä nais- ja 11 miesopiskelijaa.

Kyselylomakkeen 3 tuloksissa arvioitiin opiskelijoiden laaja-alaista taitotasoa käytännön opetusprosessissa ennen testattuja menetelmiä ja testatun kolmen menetelmän jälkeen. Merkittävää oli, että yrittäjyystaito oli alhaisin näistä valituista neljästä taidosta ja alkutestauksen jälkeen se oli laskenut keskiarvosta 3,51 keskiarvoon 3,28. Itse asiassa tämä osoittaa, etteivät lähes kaikki, jotka kokeilevat esim. NY Start Up-menetelmällä oikeaa yrittämistä NY-yrityksessään päädy kuitenkaan yrittäjiksi, vaan yrityksen konkreettisen pyörittämisen aikana yrittäjyyshalukkuus vähenee. (omaavien taitojen taso)

Taulukossa 2 näkyy kyselylomakkeella 2 saatujen vastausten tulokset, joilla mitattiin muutoksen astetta ja muutoksen dynamiikkaa testatuilla menetelmillä hankittujen työelämätaitojen kehityksessä valituissa työelämätaidoissa yrittäjyys, luovuus, tiimityöskentely sekä viestinnällisyys. Centrian mittauksissa paras keskiarvotulos oli menetelmällä II eli käänteisellä opetuksella tiimityöskentelyssä (arvo 3,39) ja heikoimmat arvot saatiin kommunikatiivisuudessa samalla menetelmällä, arvo 2,46.

Taulukossa 3 on esitetty, miten opiskelijat arvioivat ammatillisen kehittymisensä näkökulmasta hyötyneensä testausprosessista. Kaikki olivat hyötyneet jonkin verran, 33,3 % koki hyötyneensä suuressa tai erittäin suuressa määrin, 53,33 % keskinkertaisesti ja vain vähän tai erittäin vähän hyödyllisenä koki testatut opetusmenetelmät 13,34 %.

Roope Ollila (vas.) ja Juho Valkola olivat NY Start Up –kilpailun finaalissa. Kuva: Eija Huotari.

NY Start Up –menetelmä on käytännön opetusmenetelmä, jossa opitaan tekemällä: opiskelijat testaavat liikeideoitaan käytännössä ja parantavat näin työelämäosaamistaan. NY Start Up –menetelmää käytetään kaikilla kouluasteilla ja entistä enemmän se on viime vuosina saanut jalansijaa myös korkeakouluissa. NY Start Up on motivoiva oppimisympäristö, jossa opiskelijat voivat työskennellä useiden kuukausien ajan oman liikeideansa parissa, perustaa konkreettisesti oman NY-yrityksen ja tehdä liiketoimintaa oikeiden asiakkaiden kanssa. Menetelmä muuttaa koulumaiset oppimistavoitteet todelliseksi elämänkokemukseksi yrittäjyydestä.

NY-opiskelijayritys on opiskelijoiden perustama harjoitusyritys, joka toimii oikealla rahalla. Opiskelijayhtiöissä opiskelijat myyvät tuotteitaan ja palveluitaan todellisille asiakkailleen. Menetelmä muuttaa opiskelijat passiivisista opiskelijoista aktiivisiksi ja yrittäjähenkisiksi toimijoiksi ja tulevaisuuden päättäjiksi. Yli puolen vuoden ajan toimivassa harjoitusyrityksessä opiskelijat voivat laittaa työelämätaidot käytäntöön ja todellinen muutaman kuukauden yritystoiminta antaa opiskelijoille kuvan siitä, millaista on työskennellä pienessä yksityisyrityksessä omistajana tai toimitusjohtajana.

NY Start Up –yritykset voivat pitää myyntimessuja ja tuote-esittelyjä. Kuva: Eija Huotari.

Myös Hofsteden (2005) kulttuuriset seikat saattavat vaikuttaa näihin neljään valittuun työelämätaitoon: Suomi on tasavertainen maa, jossa ihmiset ovat itsenäisiä, elävät yksilöllisessä yhteiskunnassa, ovat feminiinisiä, huolehtivat vain itsestään ja lähipiiristä, välttävät riskejä ja mielellään nauttivat elämästä. Suomalaisilla on myös positiivinen, optimistinen asenne. Suomalainen kulttuuri voidaan luokitella normatiiviseksi ja tällaisessa yhteiskunnassa suuri huolenaihe on absoluuttisen totuuden luomisessa, joten suomalaiset ovat normatiivisia ajattelussaan, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi luovuuteen ja yrittäjyyteen. Suomalaisilla on Hofsteden mukaan suhteellisen pieni pyrkimys säästää tulevaisuuden varalle ja suomalaiset keskittyvät nimenomaan nopeiden tulosten saavuttamiseen. Tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, että palkkatyötä pidetään yrittäjyyttä varmempana ja nopeampana tapana ansaita elantonsa.

Johtopäätöksenä näistä kolmesta testatusta menetelmästä on, että startup-menetelmä on hyvä opetusmenetelmä nimenomaan työelämätaitojen ja etenkin yrittäjyyden opettamiseen. Valinnaisena opintojaksona yrittäjyyttä harkitseville opiskelijoille se on erittäin hyvä menetelmä saada lisätaitoja ja kokemusta yrittämisestä. Myös pedagoginen draama ja käänteinen opetus ovat kokeilemisen arvoisia opetusmenetelmiä ammattikorkeakoulu-opetuksessa.

Hankkeessa on tehty testausten lisäksi myös julkaisu, joka ilmestyi kesällä 2017.