Anne Kuusela
Viihtyisyys työssä lähtee myös omasta itsestä, se ei ole pelkästään muualta annettua. Olen osa työyhteisöäni, miten siis itse edesautan työpaikkani viihtyisyyttä?
Palveluhenki ja kohtaamiset
Työyhteisön jäsenten oma kokemusmaailma vaikuttaa henkilökohtaiseen viihtyvyyteen. Aistimme reagoivat joihinkin ärsykkeisiin voimakkaimmin kuin toisiin joidenkin jäädessä täydellisesti vaille huomiota. Joillekin tärkeintä on omaan työyhteisöön kuuluminen ja toiselle taas esteettiset kokemukset. Joku ei koe esteettisten ratkaisujen merkitystä ympäristössään, kun taas tilaohjelman toiminnallisuus on tärkein viihtyisyyteen vaikuttava asia. Kokemuksella on myös erilaisia tasoja, joiden taustalla oma kokemusmaailma ohjaa tunnetason voimakkuutta. Uudessa toimintaympäristössä viihtyisyyden kokemuksista keskustellaan ja sen myötä opimme toisiltamme uudenlaisia näkökulmia ja tapoja viihtyisyyden kokemuksesta. Näiden kohtaamisten myötä ja toisilta oppiessamme saamme käyttöömme laveamman ja rikkaamman viihtyisyyttä koskevan kokemusmaailman. Oman ajatusmaailmamme kehittymisen ja muuttumisen myötä muuttuu myös käyttäytymisemme.
Susanna Paloheimo vieraili Centriassa Lyhty-hankkeen seminaarissa ja kertoi uudesta caring culture- periaatteesta, jossa huolehdimme toisistamme ja lähestymme toisiamme palveluhenkisellä asenteella ”palvele jotakuta”. Palveluasenne perustuu empaattisuuteen ja toisen tilanteen näkemiseen juuri siinä hetkessä. Asiantuntijuuksien uudenlaiset kytkökset syntyvät vapaassa vuorovaikutuksessa pyrkiessämme ymmärtämään toisen tilannetta, ratkaisemalla ongelmia tai luomalla uusia ideoita oman asiantuntijuutemme valossa. Mahdollisuus tällaisiin kohtaamisiin koetaan työviihtyvyyttä lisääviksi tekijöiksi.
Satunnaiset kohtaamiset luovat mahdollisuuden myös vapaalle, työtehtäviin liittymättömälle keskustelulle. Vapaan keskustelun myötä opimme myös toistemme asiantuntijuuksista ja osaamisista, joka ovat luontainen perusta toisten arvostamisen kulttuurin syntymiselle. Toistemme kiinnostuksen kohteista tietäminen ja asiantuntijuuden kokeminen lisäävät myös yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja edelleen työviihtyvyyttä.
Paloheimo totesikin, että tittelin sijaan nykyihminen arvostaa toista kohtaamisen perusteella. Jokainen kohtaaminen on ainutkertainen eikä koskaan uusiudu samanlaisena. Kohtaamisten aikana voimme saada uusia ideoita yhdistämällä osaamisiamme ja kiinnostustemme kohteita. Myös muutostilanteissa toisten kohtaaminen ja erilaisten näkökulmien saaminen edesauttavat kykyä sopeutua ja kasvaa muutosten myötä.
Viihtyisyyden fyysisiä elementtejä
Viihtyisyyttä määritellään yleisimmin konkreettisten artefaktien, muotojen, materiaalien, valaistuksen ja akustiikan kautta. Viihtyisällä työympäristöllä pyritään lisäämään luovuutta, tuottavuutta ja hyvinvointia. Viihtyisyydellä pyritään myös rauhoittavaan ja rentouttavaan vaikutukseen työympäristössä. Monimuotoisissa työ- ja oppimisympäristöissä periaatteena on monimuotoinen tilaohjelma, jolloin kaikilla tiloilla on omat viihtyisyyteen kuuluvat tarpeensa.
Biofilisessa suunnittelussa tuodaan rakennettuun ympäristöön mukaan luonnon elementtejä kuten viherseinäkkeitä, vettä, valoa, eläimiä, kuvia tai videoteoksia. Osa näistä voi olla pysyviä ja osa vaihtuvia elementtejä. Luonnon elementeillä pyritään kokemukseen luontoyhteydestä, jonka tarkoituksena on edelleen luovuuden, tuottavuuden, viihtyisyyden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä rauhoittava ja rentouttava vaikutus. Luontokokemuksen vaikutus tapahtuu jo muutamissa minuuteissa, jolla voi syventää esim. vetäytymishetken vaikutusta.
Äänen hallinta
Monitilatoimistojen ja oppimisympäristöjen haasteena on äänen hallinta. Erilaiset äänet voidaan kokea odotettuina tai häiritsevinä. Poikkeava ääni ympäristössä erotetaan ja siihen reagoidaan välittömästi. Äänen hallinta erilaisissa tiloissa edellyttää valintoja ja yhteisiä sopimuksia. Viihtyisyyttä lisäävä äänenhallinta tarkoittaa jo toimintaympäristön suunnitteluvaiheessa tehtyjä tilaohjelman toimintaa tukevia akustisia valintoja ja ratkaisuja.
Teknologian ketteryys
Halusimme tai emme, on työyhteisön ketterä teknologia yksi vahvasti viihtyvyyteen ja työn tekemiseen vaikuttava tekijä. Ketterä teknologia mahdollistaa työyhteisön nomadeille liikkumisen paikasta toiseen ja työn tekemisen erilaisissa, vaihtelevissa tiloissa ja yhteisöissä. Nomadit eivät kiinnitä työnsä sisältöä paikkaan vaan työtä tehdään avoimissa, suljetuissa ja vaihtelevissa kokoonpanoissa ja tiloissa. Monimuotoisessa ympäristössä työn tekemisen mahdollisuus paikasta riippumattomasti on vahva viihtyvyystekijä työssä.
Viihtyisä työympäristö
Viihtyisä työympäristö on meidän itsemme näköinen ja tuottaa näköistämme tulosta. Se houkuttaa ihmisiä kohtaamaan toisiaan, keskustelemaan, kuulemaan toistensa tekemisistä, oppimaan, luomaan ja innovoimaan. Yhteiset kohtaamiset lisäävät yhteisöllisyyttä ja rikastuttavat sisältöä.
Se mahdollistaa tapaamiset poikkitieteellisillä ja epävirallisilla tavoilla sekä työn tekemisen vaihtelevissa paikoissa. Viihtyisä työympäristö tarvitsee toimijoitaan ja rakentuminen lähtee meistä jokaisesta.
Anne Kuusela
Asiantuntija (oppimisympäristöt)
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 838 1577
