Valkoisen paperin kammosta vaikeuksien kautta voittajaksi

Heidi Kaartinen

Ammattikorkeakoulun opinnäyte on opiskelijan osaamisen näyteikkuna. Siihen kilpistyy kaikki neljän vuoden opintosuorituksista saatu tieto ja taito ja näin ollen se saattaa muodostua opiskelijalle lähes ylitsepääsemättömäksi kynnyskysymykseksi. Kun opintojen tavoiteaika täyttyy, työelämä kutsuu ja perhettäkin perustetaan, saattaa keskeneräinen opinnäyte painua taka-alalle ja muuttua jopa hieman häpeälliseksi. Ohjaajaan ei ehkä enää uskalla ottaa yhteyttä, kun edellisestä tapaamisesta on kulunut vuosi ja sivumäärä ei ole lisääntynyt riittävästi. Tyhjä paperi pelottaa. Opiskelija voi kuitenkin saada tukea opintojensa loppuun saattamiseen, vaikka tavoiteaika olisikin täyttynyt.

Ammattikorkeakouluopiskelu on opintojen alkaessa suurelta osin strukturoitua ja ohjattua opiskelua, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun työharjoittelu alkaa ja valmistuminen lähestyy, toiminta muuttuu itsenäisemmäksi ja opiskelijan vastuu omasta työskentelystään lisääntyy. Lisäksi moni opiskelija astuu työelämään opintojensa loppuvaiheessa ja perheen perustaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi. Muun muassa näistä syistä osalle opiskelijoista kertyy lisäpaineita ja tutkinnon loppuunsaattaminen viivästyy. (Tilastokeskus, 2011) Vuoden 2014 opiskelijabarometrin tulokset kertovat, että yli 15 tuntia viikossa töitä tekevät opiskelijat kokevat opintojensa etenemisen hidastuvan. Tulos ei kuitenkaan ole yleispätevä ja sitä ei tule yleistää niin, että opiskelijan ei kannattaisi työllistyä jo opiskeluaikanaan. Sama tutkimus totesi kuitenkin, että mielekäs ja koulutusta vastaava työ voi edistää myös opintoja. (Vanhanen-Nuutinen, Saari, Kotila & Mäki, 2018)  

Jos opiskelijalla on jo työpaikka, niin miksi hän enää suorittaisi tutkinnon loppuun? Julkisen sektorin kelpoisuusehdot vaativat usein muodollista pätevyyttä ja mikäli tutkinto puuttuu, voi työnhakija tulla valintatilanteessa karsituksi. Sijaisuuksia tai muita määräaikaisia työtehtäviä sen sijaan voi suorittaa muodollisesti epäpäteväkin työntekijä, mutta tutkinnon puuttuminen vaikuttaa yleensä palkkaa alentavasti. Vaikka yksityisillä toimialoilla tällaisia pätevyysvaatimuksia työtehtävän vakinaistamiseen ei yleensä ole, saattaa koulutus silti vaikuttaa palkkaan. Lisäksi epävarmoilla työmarkkinoilla on aina mahdollisuus siihen, että syystä tai toisesta joutuu hakemaan uutta työtä, jolloin pitkäjänteisesti loppuun suoritettu tutkinto on hakijan etu. 

Opinnäytekiihdyttämöstä vauhtia kirjoittamiseen 

Oli tutkinnon saannin viivästymisen syy sitten mikä tahansa, valmistuminen on joka tapauksessa opiskelijan kannalta tärkeää. Centriassa asiaan on tartuttu opinnäytteiden ohjauksen lisätuen avulla jo kymmenkunta vuotta sitten, kun oppilaitos tunnettiin vielä nimellä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu (Paavola & Ylikarjula, 2012) ja Ylivieskan kampuksella on aloitettu opinnäytekiihdyttämötoimintaa syksyllä 2018. Opinnäytekiihdyttämössä opiskelijoiden kontaktointiin ja tukemiseen keskittyy opintojen ulkopuolinen henkilö, opinnäytekiihdyttäjä, joka hoitaa yhteydenoton ja tunnustelut opiskelijan suuntaan. 

Prosessin alkuvaiheessa opintosuoritusten määrää ja opintojen aloitusvuotta tarkastellaan, jotta löydetään sellaiset opiskelijat, joiden on mahdollista vielä päästä opinnoissaan maaliin. Yhteistyössä opinto-ohjaajan tai opettajatuutorin kanssa tarkastellaan sitä, mitä opintosuorituksia opiskelijalta mahdollisesti puuttuu opinnäytteen tai työharjoittelun lisäksi.  Tämän jälkeen opinnäytekiihdyttäjä lähestyy opiskelijaa sähköpostitse tai puhelimitse ja ehdottaa yhteistyötä. Mikäli opiskelija tarttuu opinnäytekiihdyttäjän tarjoukseen, hän saa työlleen objektiivisen lukijan, joka tekee ehdotuksia ja tarkastelee opinnäytteeseen liittyviä asioita läpi opinnäyteprosessin. Opinnäytekiihdyttäjä auttaa tarvittaessa myös oikeinkirjoituksen tarkistuksessa ja kommunikoinnissa opetushenkilökunnan kanssa. 

Joskus viivästynyt opinnäytteen suorittaminen johtuu joko valmiiksi haasteellisista henkilökemioista tai niiden huonontumisesta prosessin aikana. Tällöin opinnäytekiihdyttäjä toimii ikään kuin neutraalina maaperänä ja välittäjänä osapuolten välillä. Toisaalta voi olla myös niin, että opinnäytetyön tekijä on tullut prosessin aikana tutuksi ohjaajansa kanssa ja opinnäyte saattaa jäädä ikään kuin viimeistelyä vaille ja sen palauttaminen viivästyy. Ulkopuolisen, uuden kasvon ilmestyminen tähän tilanteeseen saattaa antaa tarpeellisen sysäyksen opiskelijalle tehdä opinnäyte loppuun. Opinnäytekiihdyttäjän olemassaolo ja yhteydenotto osoittavat opiskelijalle, että hänen tilanteensa huomataan ja hänen mahdolliseen tukitarpeeseensa löytyy apua. 

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusalapäällikkö Aki Suokko toteaa: ”Opinnäyte voidaan tulkita kaiken neljän vuoden opintojen aikana opitun osoituksena. Itse näen opinnäytteen oppimisprosessina, jossa opiskelija esimerkiksi törmää keskenään ristiriitaisiin lähteisiin ja oppii lähdekritiikkiä ja harjaantuu kokonaiskäsityksen muodostamisessa monimutkaisistakin asioista. Kun opinnäytteen aihe tuntuu opiskelijasta omalta, tulee hän perehtyneeksi laajasti opinnäytteen aiheeseen kuin varkain. On ollut antoisaa seurata, kuinka opiskelija saa Heidin tukemana opinnäytteestään otteen ja opinnäyte rupeaa rakentumaan pala palalta ja lopulta valmistuu.” 

Valitettava, mutta kiistämätön tosiasia lienee se, että aivan jokaista opiskelun aloittanutta ei varmaankaan tulla saamaan valmistumaan, mutta opinnäytekiihdyttämötoiminta on osoittanut jo tehonsa ja sitä tullaan jatkamaan. Opinnäytekiihdyttämössä jokainen saavutettu tutkinto on juhlimisen arvoinen voitto! 

Lähteet: 

Paavola, M. ja Ylikarjula, M. 2012. ”Monta kertaa on tuntunut siltä, että yksin en olisi valmistunut ‎ikinä”‎ – Valmistumishautomo ja Tietoverstas opiskelijan tukena. Kreodi, Ammattikorkeakoulukirjastojen verkkolehti. Www-julkaisu. Saatavilla: https://www.kreodi.fi/en/Juhlanumero/Artikkelit/107/%E2%80%8E%E2%80%9DMonta-kertaa-on-tuntunut-silt%C3%A4-ett%C3%A4-yksin-en-olisi-valmistunut-%E2%80%8Eikin%C3%A4%E2%80%9D%E2%80%8E—-Valmistumishautomo-ja-Tietoverstas-opiskelijan-tukena.htm Katsottu: 16.4.2019. 

Tilastokeskus 2011. Stressi haittaa korkeakouluopiskelijan opintoja. Www-julkaisu. Saatavilla: https://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-05-30_005.html?s=2 Katsottu: 16.4.2019. 

Vanhanen-Nuutinen, L., Saari, J., Kotila, H. & Mäki, K. 2018. Opintojen aikainen työssäkäynti – ongelma vai mahdollisuus ammattikorkeakouluopinnoissa? EUROSTUDENT VI –tutkimuksen artikkelisarja, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:10. Www-julkaisu. Saatavilla: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160726/okm10.pdf Katsottu 16.4.2019. 

Heidi Kaartinen
TKI-kehittäjä
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 729 9951

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail