Virve Antinoja
Pohjois-Suomen koulutusverkosto varmisti huhtikuussa 2017 päättyneessä Ydinosaajat-hankkeessa, että suurhankkeet on huomioitu kattavasti pohjoisen koulutustarjonnassa. Hankkeen toteutuksessa oli mukana 15 koulutusorganisaatiota, jotka tarjoavat tekniikan alan ammatillista koulusta Pohjois-Suomessa kattaen korkea-asteen, ammattisen toisen asteen sekä täydennyskoulutuksen. Hankkeen toimenpiteiden kohteena olivat kone- ja metalliala, rakentamisala, automaatio- ja tietojärjestelmäalat, sähkö- ja energiatekniikka sekä prosessitekniikka ja kemia.
Pohjois-Suomen koulutusverkosto
Tekniikan koulutusta Pohjois-Suomessa tarjoavien koulutusorganisaatioiden yhteenliittymä sai alkunsa Fennovoima Oy ilmoittaessa vuonna 2011, että ydinvoimalaitos rakennetaan Pyhäjoelle. Centria-ammattikorkeakoulu valikoitui tulevaa voimalaitosta lähimpänä korkeakouluna koordinoimaan yhteistyötä, jonka pyrkimyksenä olisi selvittää ydinvoimaan liittyvät tekniikan alan osaamistarpeet ja kehittää niihin liittyviä opetussisältöjä. Fennovoima oli alusta saakka aktiivisesti mukana tukemassa koulutusorganisaatioiden verkostoitumista korostaen, että Pyhäjoen voimalaitoksen vuoksi ei ole tarpeen perustaa uutta koulutusohjelmaa.
Ydinosaajat-hanke
15 koulutusverkoston organisaatiota lähti mukaan valmistelemaan Ydinosaajat-hanketta, jonka tavoitteena oli kehittää verkostolle yhteiset toimintatavat sekä edistää oppilaitosten koulutusvalmiuksia ydinvoimaan ja suurhankkeisiin liittyen. Ydinosaajat-hanke käynnistyi vuonna 2015 yhtenä kuluvan EU-ohjelmakauden ensimmäisistä rahoituspäätöksen saaneista hankkeista.
Ydinosaajat-hankkeen toimenpiteiden kohteena olivat kone- ja metalliala, rakentamisala, automaatio- ja tietojärjestelmäalat, sähkö- ja energiatekniikka sekä prosessitekniikka ja kemia. Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasiat sisällytettiin läpileikkaavasti kaikkiin hankkeessa mukana oleviin koulutusaloihin. Hankkeen tuloksena lisättiin tekniikan koulutusalojen suurhankevastaavuutta, selvitettiin kouluttajien pätevyyksiä sekä yrityksiä palvelevan toiminnan kehittämistarpeita ja kartoitettiin oppimisympäristöjen tilat ja laitteet. Opettajien yritystyöskentelyyn, opiskelijoiden työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen kehitettiin eri koulutustasoilla toimivia malleja. Hankeaikana annettiin suurhankkeiden erityispiirteistä valmennusta yli 300:lle verkoston opettajalle. Hankkeen tuloksena muodostettiin pohjoinenkoulutus.fi –sivusto, joka tarjoaa koulutusorganisaatioiden henkilöstölle ydinvoimaan ja suurhankkeisiin liittyvän opetusmateriaalipankin ja asiantuntijarekisterin opetus- ja koulutusresursseista. Sivusto parantaa myös yritysten mahdollisuuksia löytää relevantteja suurhankeaiheisia koulutuksia. Kaikki hankkeen aikana laaditut valmennusmateriaalit ja julkiset aineistot ovat ladattavissa sivustolta.
Hankkeen tehtäviä edistettiin erilaisin toimintatavoin ja samalla testattiin koulutusorganisaatioiden verkostomaisen yhteistyön toimintamalleja. Osa työpaketeista eteni linjaorganisaatiomaisesti ja toiset taas edistivät työpaketin tehtäviä ryhmätyömäisesti yhdessä toimien. Hankkeen jälkeisen, omaehtoisen ja aktiivisen yhteistyön jatkamisen kannalta oli hyvä, että saman tekniikan alan opetustehtävissä työskentelevät ihmiset tulivat hankeaikana keskenään tutuksi, tottuivat tekemään horisontaalista yhteistyötä ja näkivät mitkä mahdollisuudet yhteistyössä on. Hanketyön ohella tutuksi tulivat koulutusorganisaatioiden asiantuntijoiden osaamiset ja työnteon mallit, oppimisympäristöt sekä yritysyhteistyö.
Koetut haasteet ja hyödylliset vinkit
Sisäinen viestintä koettiin suurimmaksi ongelmaksi Ydinosaajat-hankkeen aikana. Hankeviestintää hankaloitti muun muassa se, että hanketta oli toteuttamassa suuri joukko ihmisiä laajalla maantieteellisellä alueella. Hankkeen toteuttamiseen osallistui yli 70 hanketyöntekijää 15 koulutusorganisaatiosta. Hanketyöntekijöiden vaihtuminen kesken hankkeen oli harmillista ja aiheutti viestintäkatkoksia. Vei aikaa ennen kuin toimivat yhteydenpidon mallit työpakettien sisällä ja työpakettien kesken löytyivät. Sisäisen viestinnän kehittämiseksi olisi syytä koota koko hanketta toteuttava henkilöstö koolle heti hankkeen aluksi ja käydä selkeästi läpi sekä hankkeen tavoitteet että toimintaohjeet tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että hankkeen aikana tapahtuvia henkilöstövaihdoksia pyritään välttämään.
Koulutusorganisaatioiden sisäiset resursointiongelmat vaikeuttivat myös hanketyötä. Rahoitushakemuksessa organisaatiolle budjetoitua rahoitusta ei voitu jollakin seurantajaksolla hyödyntää, koska hankkeeseen suunniteltu henkilö oli täystyöllistetty toisiin, omasta organisaatiosta osoitettuihin töihin. Hanketta toteuttavien organisaatioiden tulisi myös käydä oman hankehenkilöstön kanssa selkeästi läpi käytettävissä oleva resurssi sekä resurssin käyttöaika suhteutettuna hankeaikaan; tarkka suunnitelma siitä mille seurantajaksolle työpanos sijoitetaan.
Hankkeessa kehitettiin tiedonjakoalusta, jonka oletettiin olevan hankkeen viestinnän käytössä jo heti alkuvaiheessa. Koska näin ei ollut, työpakettien piti keskenään sopia mitä viestintäkanavia käytetään ja miten viestitään. Tiedonjakoalustan kehittäminen oli aikaa vievä prosessi. Hankkeen rahoituspäätös tuli helmikuussa 2015 ja toukokuussa osaajaverkosto kokoontui päättämään mitä teknisiä ominaisuuksia tiedonjakoalustalta vaaditaan ja millaisia markkinoilla olevia tarjoajia kilpailutukseen halutaan mukaan. Kilpailutus tehtiin kesän 2015 aikana, hankintapäätös syksyn alussa ja syventävät keskustelut tiedonjakoalustan toimittajan kanssa loppusyksystä. Alustaa työstettiin alkuvuosi 2016, käyttöönotto tapahtui kesällä ja pohjoinenkoulutus.fi –sivusto julkaistiin syksyllä 2016. Julkaisun jälkeen sivustoa kehitettiin lisää käyttökokemuksesta saatujen tarpeiden mukaan ja sivusto oli hankesuunnitelman mukaisessa käytössä vasta hankkeen päättymisvaiheessa.
Osaajaverkoston puitesopimus
Yhteisten sääntöjen luominen koulutusorganisaatioiden verkostomaiseen toimintaan oli yhtenä hankkeen tehtävänä. Sääntödokumentin työstämisen tavoitteena oli, että se soveltuisi osaajaverkoston puitesopimukseksi. Hankkeen päättyessä huhtikuussa 2017 puitesopimus lanseerattiin koulutusverkostolle. Tavoitteena on kevään 2017 aikana solmia koulutusverkoston organisaatioiden kesken sopimus ydinvoimaan ja suurhankkeisiin liittyvästä koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyöstä.
Virve Antinoja
Ydinosaajat-hankkeen projektipäällikkö
Pohjois-Suomen koulutusverkoston koordinaattori
Centria-ammattikorkeakoulu
virve.antinoja@centria.fi
044 449 2725
