ITK tuulettaa – sata lasissa

Anna Pulkkinen

Kuva: Anna Pulkkinen.

Vuoden 2017 ITK-konferenssi (Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa) on ohi ja pää on täynnä uusia ajatuksia. Kyseessä on Suomen suurin vuosittain järjestettävä digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma. Se kokoaa yhteen lähes 2000 toimijaa eri kouluasteilta ja muista organisaatioista Hämeenlinnan Aulangolle kaksipäiväiseen tapahtumaan kuulemaan digioppimisen tuoreimpia kehitysaskeleita. Tänä vuonna otsikkona oli ITK tuulettaa – sata lasissa. Konferenssin ohjelma rakentuu eri puolilla Suomea toteutettujen kehittämishankkeiden esittelystä, ja esityksiä haetaan konferenssia edeltävänä syksynä Call for papers -prosessin kautta. Tänäkin vuonna kuulemma monta hyvää esitystä jäi rannalle. Rinnakkaisia ohjelmapolkuja on kahden päivän aikana useita, ja mielenkiintoisia esityksiä niin paljon, että innokkaalla osallistujalla on hankaluuksia löytää rakoa edes lyhyelle lounastauolle.

Joka puolella Suomea tehdään paljon kehitystyötä digioppimisen ja paljon puhutun digiloikan eteen. Jo ekaluokkalaiset käyttävät sujuvasti tabletteja ja älypuhelimia oppimisen välineinä, tuottavat materiaalia virtuaalimaailmaan, ja ovat perusopetuksen uuden opetussuunnitelman myötä entistä enemmän aktiivisia toimijoita oman oppimisensa edistämisessä opettajan toimiessa oppimisen mahdollistajana. Samat lapset siirtyvät jossain vaiheessa korkeakouluun, jossa he odottavat aivan uudenlaista toimintamallia. Tämän toimintamallin rakentaminen tulisi aloittaa viimeistään nyt. Seuraavassa muutama poiminta foorumiesityksistä.

Oppimisanalytiikka tukee ohjausta

Avajaistilaisuudessa puhuttiin oppimisanalytiikasta ja teema toistuu useissa esityksissä. Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan oppijoista kertyvien tietojen keräämistä, analysointia ja raportointia siten, että voidaan ymmärtää ja optimoida oppimista ja oppimisen ympäristöjä (Auvinen 2017, 6). Oppimisanalytiikan hyödyntäminen avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ohjaukseen, yksilöllisen ja itseohjautuvan oppimisen tukemiseen tai oikea-aikaisen tuen tarjoamiseen. Oppimisanalytiikan käyttöön liittyy isoja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä, jotka tulee miettiä tarkkaan etukäteen.

Oppimisympäristöt muuttuvat

Useissa esityksissä puhuttiin oppimisympäristöjen muutoksista: kokonaan uuden koulun rakentamisesta ja vanhan remontoinnista. Kaikissa esityksissä korostettiin yhteisen pedagogisen vision tai tahtotilan tärkeyttä. Tulisi siis olla käsitys siitä, millaista oppiminen on ja millaista sen halutaan olevan tulevaisuudessa. Jos samaan aikaan halutaan uudistaa myös koulun toimintakulttuuria, niin lähtökohtana täytyy olla koulun toimintafilosofia, toiminnallinen visio ja toimintakulttuurin uudistamisen tavoitteet.

Tilat on suunniteltava siten, että henkilöstö otetaan mukaan suunnitteluun mahdollisimman aikaisin. Esimerkkeinä olevissa kouluissa yhteistä keskustelua oli käyty jopa 3-4 vuoden ajan ennen varsinaiseen rakennus- tai korjausurakkaan ryhtymistä. Työvälineinä voidaan käyttää oppimistarinoita eli kuvauksia siitä, millainen on opiskelijan, opettajan tai jonkun muun henkilöstöryhmän jäsenen tyypillinen päivä. Hankkeella kannattaa olla mahdollisimman laajasti (opiskelijat mukaan lukien) edustettu ohjausryhmä, joka suunnittelee ja määrittelee tilat nimenomaan tulevaisuuteen tähtäävien käyttötarpeiden pohjalta. Tämän ryhmän jäsenille täytyy varata aikaa. Joskus koko projektille voi ottaa aikalisän, jotta kaikki (tai edes suurin osa) saadaan osallistettua, ja voidaan luoda yhteinen käsitys siitä, millaiset tilat tarvitaan ja millaista yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamista ne tukevat. Korkeakouluissa kannattaa miettiä, miten tilat toimisivat myös kohtauspaikkana ja yhteistyön mahdollistajana ympäröivän työ- ja elinkeinoelämän kanssa.

Teknologia ei ole itsetarkoitus, vaan se tulee nähdä verkottumisen ja yhteisöllisyyden välineenä. Teknologian roolina on tukea ja mahdollistaa toiminta pedagogisesta näkökulmasta. Suunnittelussa se pitää huomioida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Usein uudesta rakennuksesta ja sen kalustesuunnittelusta tehdään etukäteen 3D- tai virtuaalimallinnus. Näin käyttäjät pääsevät jo etukäteen kiertämään rakennuksen sisällä virtuaalisesti. Tällaiseen mallinnukseen taitaa löytyä osaamista Centrian sisältä.

Pääperiaatteena suunnittelussa pidettiin älykästä koulua, joka kestää aikaa, ja vinkkeinä suunnitteluun mainittiin:

  • Ole rohkea, kyseenalaista entinen
  • Suunnittele omiin tarpeisiin, omien prinsiippien pohjalta
  • Suunnittele yhdessä ammattilaisten ja koko kouluyhteisön kautta
  • Suunnittele siten, että lähtökohtina ovat turvallisuus, terveellisyys, joustavuus ja pedagogiikka.

Virtuaalitodellisuus 

Virtuaalitodellisuus (Virtual Reality, VR) ja lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) opetuksessa näkyivät ITK-konferenssissa useissa esityksissä. Simulaattoreita on käytetty koulutuksessa, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, vuosikaudet. Joitakin vuosia sitten hypetettiin Second Lifessa. Nyt pinnalla ovat 360-kuvat ja videot, joiden etuna on matala käyttökynnys: kuka tahansa voi tuottaa tai hyödyntää niitä. Samanaikaisesti kouluille hankitaan erilaista laitteistoa, jonka avulla kokeillaan virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä opetuksessa. Kun oppilas tai opiskelija pääsee VR-lasien avulla sisälle vaikkapa pyramidiin muinaisessa Egyptissä tai hyppäämään laskuvarjolla lentokoneesta, tuo se aivan uudenlaisen ulottuvuuden oppimiseen. Katsopa vaikka täältä, mitä tekevät jo ekaluokkalaiset virtuaalisissa ympäristöissä!

Opiskelijat globaaleja ongelmia ratkomassa tai korkeakouluyhteisöä kehittämässä

Yhden jutun haluaisin meillä toteuttaa syksystä 2018 alkaen, kun kaikki koulutusalat ovat Talonpojankadun kampuksella. Siihen mallina on Oulun Yliopiston Future Factory, jossa kaikki aloittavat opiskelijat (1200 suomen- ja englanninkielistä opiskelijaa) kootaan opintojen alussa yhteen ratkomaan monialaisissa tiimeissä Sitran kokoamiin megatrendeihin liittyviä ongelmia. Monialaista työskentelyä korostetaan nyt useissa yhteyksissä, ja meillä monialaisena ammattikorkeakouluna olisi mainio mahdollisuus hyödyntää tätä potentiaalia ja saattaa kaikkien alojen opiskelijat yhteisen työskentelyn äärelle heti opintojen alusta lähtien.

Ratkaistavien ongelmien ei tarvitse olla globaaleja, vaan ne voivat lähteä omasta toimintaympäristöstämme, ammattikorkeakoulun sisältä. Tai voisimme osallistaa tähän alueemme yrityksiä, ja valjastaa opiskelijatiimit ratkomaan heidän haasteitaan. Mukana olisi monialainen opettajatiimi ohjaamassa opiskelijoita, ja samalla opittaisiin käyttämään monipuolisesti yhteisöllisiä Office 365 -työkaluja projektin hallinnassa – niitä samoja, joita opintojen aikana tarvitaan jatkuvasti. Rakennettaisiinko yhdessä tällainen opintojakso kaikkien koulutusten vuoden 2018 opetussuunnitelmiin?

Useassa esityksessä oli esillä opiskelijoiden osallistaminen (korkea)koulun kehittämiseen. Opiskelijoissa on huikea hyödyntämätön potentiaali, joka voisi olla avain monenlaiseen kehittämistyöhön.

ITK:ssa esillä oli posteri, jossa kuvattiin Laurea- ja Karelia-ammattikorkeakoulujen malli käyttää opiskelijoita verkko-kokousten ja -opetuksen tukena Adobe Connect -järjestelmän käytössä. Opettajat ovat voineet keskittyä sisältöön ja opiskelun ohjaukseen. Opiskelijat puolestaan ovat kartuttaneet osaamistaan ohjaamisesta, asiakastilanteista, vuorovaikutustaidoista ja digitaalisuuden hyödyntämisestä.

Tampereella T3-hankkeen yhteydessä on rakennettu digiajan yhteiskehittämisen ekosysteemi, joka kulkee nimellä Smart University Design Lab (SUDL). SUDLissa luodaan toiminnallinen alusta, jossa opiskelijat tekevät kehitys- ja innovaatioprojekteja osana opintojaan korkeakoulun digitalisaation kehittämiseksi. Toiminnalla on vahva kytkentä opetussuunnitelmaan, ja se tukee monialaisten kehittämisprojektien toteuttamista.

Tule mukaan ensi vuonna!

Suurin osa konferenssiesityksistä löytyy ITK:n kotisivuilta, ja niihin kannattaa käydä tutustumassa. Ensi vuoden ITK-konferenssin ajankohta on 11.–13.4.2018. Millaisia esimerkkejä me centrialaiset voisimme ensi vuoden ITK-konferenssiin tarjota digioppimisen kehittämisestä? Tavataanko siellä?

Lähteet

Auvinen, A-M. 2017. Mistä oppimisanalytiikassa keskustellaan? SeOppi 1/2017, 6-7.

Anna Pulkkinen
Lehtori
Averko eOppimiskeskus
anna.pulkkinen@centria.fi
www.centria.fi/averko

@averko_centria

@averkocentria

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail