Katriina Veikkolainen
Viestintä-opintojakso kuuluu jokaisen Centrian opiskelijan opintoihin ensimmäisenä opiskeluvuonna. Opintojaksolla annetaan perusvalmiudet suulliseen ja kirjalliseen viestintään. Opintojaksojen sisällöt ovat hyödyksi sekä opiskelun aikaisessa että työelämässä tapahtuvassa viestinnässä. Olemme alkaneet toteuttaa opintojakson opetusta yhä enemmän kahden opettajan yhteisopettajuutena niin, että toinen vastaa suullisesta ja toinen kirjallisesta osuudesta.
Mitä yhteisopettaminen on?
Yhteisopettamisella tai tiimiopettamisella ymmärretään sellaista toimintamallia, jossa useampi opettaja tekee tasa-arvoista työtä opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa (Malinen & Palmu 2017; Sirkko, Takala & Muukkonen 2020; Chapple 2009). Yhteisopetuksen toteutus voi olla tiimiopetusta tai vuorottelevaa opetusta (Malinen & Palmu 2017). Yhteisopetus yhdistetään useimmiten kouluihin, joissa yleisopettaja ja erityisopettaja työskentelevät yhdessä, mutta sitä voidaan toteuttaa kaikilla koulutusasteilla. Yhteisopetuksessa on tärkeää, että opettajilla on aikaa suunnitella opetusta yhdessä ja heillä on samankaltainen käsitys opettajuudesta. Myös yhteinen arviointi tai ainakin yhtenäiset arviointiperusteet ovat tärkeitä. (Ks. Sirkko ym. 2020.) Tässä artikkelissa käytän käsitettä yhteisopettaminen viittaamaan vuorottelevaan opetukseen, joka on suunniteltu yhdessä ja jossa on yhteiset arviointikriteerit.
Yhteisopettajuuden taustaa
Centriassa on ollut yhteisopettajuutta aiemminkin; Tutkimuksen tekeminen ja raportointi
-opintojaksolla ja vastaavalla englanninkielisellä Conducting research and reporting -opintojaksolla on ollut 2–3 opettajaa, joilla on omat vastuualueensa. Tästä yhteisopettajuudesta oli hyvät kokemukset, joten päätimme yhdessä Virve Antinojan kanssa laajentaa yhteisopettajuutta myös Viestintä-opintojaksolle. Yhteinen tekeminen ja suunnittelu tuntuivat luontevilta, koska olimme tehneet opetussuunnitelmatyötä ja suunnitelleet oppimistavoitteet viestinnän opintojaksoille yhdessä.
Yhteisopettaminen hyödyttää sekä opettajia että opiskelijoita. Yhdessä työskentely vahvistaa opettajan ammatillista osaamista ja auttaa opetuksen kehittämisessä – opettajat voivat pallotella ideoita keskenään ja jalostaa niitä (Rytivaara & Kershner 2012). Yhteisopettaminen voi myös sujuvoittaa opetuksen järjestämistä: jos toinen opettaja sairastuu, toinen voi paikata hänen opetustaan. Opettajat saavat yhteisopettamisen ja tiimityöskentelyn kautta tukea toisiltaan ja oppivat tuntemaan toistensa työtä. Tämä vähentää osaltaan opettajan kokemaa yksinäisyyttä. (Taavetti 2019.)
Suurimmat syyt siihen, miksi halusimme opettaa Viestintä-jaksoa yhdessä, olivat oman ammatillisen osaamisen vahvistaminen ja omien vahvuuksiemme käyttäminen. Antinoja on erityisesti suullisen viestinnän ja yritysmaailman asiantuntija, kun taas minulla on pitkä kokemus kirjoittamisen opettamisesta. Me molemmat olemme opettaneet tätä opintojaksoa myös yksin, mutta tuntui hyvältä jakaa kokemuksia ja materiaaleja ja vahvistaa osaamistaan kollaboratiivisen työskentelyn kautta. Samalla sai enemmän aikaa myös oman osuuden kehittämiseen. Meillä oli lisäksi taustalla ajatus kahden opettajan yhdistelmän joustavuudesta: opetusta ei tarvitse perua, vaan toinen voi tarpeen vaatiessa opettaa toiselle kuuluvan opetuskerran.
Yhteisopettaminen voi vahvistaa opiskelijoiden tiimityöskentelytaitoja mallioppimisen kautta. Toisaalta opiskelijat voivat kokea yhteisopettamisen myös hämmentävänä, jos he ovat tottuneet luentotyyppiseen opetukseen, jossa opettaja on tiedon jakaja. Kun opintojaksolla onkin kaksi opettajaa, joutuu kestämään sen, että asioista voi olla useampia tulkintoja. Toisaalta eri näkökannat ovat opiskelijan kannalta rikkaus, ja opiskelija voi saada tarvitessaan enemmän tukea, kun opettajia on useampi. Opettajien erilaiset opettamistyylit tekevät opetuksesta mielenkiintoisempaa. (Partridge & Hallam 2005.)
Miten yhteisopettamista on toteutettu käytännössä?
Olemme opettaneet Viestintä-opintojaksoa yhdessä nyt syksystä 2021 lähtien niin, että suurin osa opettamistamme toteutuksista on ollut yhteisopettamista. Opetussuunnitelmatyön myötä olemme tavallaan ”tuotteistaneet” opintojakson, joten kumpikin opettaja hallitsee koko opintojakson sisällöt, ja tämä mahdollistaa esimerkiksi aiemmin mainitun opettajan poissaolon paikkaamisen. Opintojakson sisältö on suunniteltu yhdessä muiden viestinnän opettajien kanssa jo opetussuunnitelmatyövaiheessa, ja meillä on yhteinen kurssipohja Itslearningissa. Jokainen voi lisätä opintojaksolle omaa materiaaliaan tai muokata olemassa olevaa, mutta päälinjoiltaan opintojakson sisältö ja sen tehtävät ovat kaikille opiskelijoille samat. Samoin arviointiperusteet ovat samat, ja ne näkyvät kurssialustalla arviointikehyksessä. Tämä helpottaa ja nopeuttaa tehtävien arviointia.
Opintojakson opetusresurssi on jaettu opettajien kesken tasan, eli 3 opintopisteen opintojaksolla toisella on käytettävissä 31 tuntia ja toisella 32 tuntia. Se on aika vähän, jos on kyseessä iso ryhmä, mutta toisaalta itselle tutut suoritukset on ehkä nopeampi arvioida kuin hieman oman ydinosaamisalueen reunoilla olevat. Työmäärä ei ole missään nimessä vähentynyt yhteisopettamisen myötä, mutta työskentely yhdessä on mielekkäämpää ja osan vastuista voi jakaa helpostikin (esim. suoritusten kirjaamisen ja kurssialustan päivittämisen).
Kuten aiemmin mainittiin, yhteisopettamisemme on vuorottelevaa opettamista, eli olemme jakaneet opintojakson sisällöt suulliseen ja kirjalliseen osuuteen. Opintojaksolla on ollut tyypillisimmillään 7 (etä)opetuskertaa, joista jokainen on 3 oppituntia. Opintojakson aloituskerta ja kirjallisen viestinnän osuus toisella opetuskerralla ovat olleet minun vastuullani, ja 4 seuraavaa kertaa, joilla käsitellään esiintymistaitoja ja työelämätaitoja, ovat olleet Antinojan opettamia. Viimeinen opetuskerta on ollut taas minulla, ja sillä on käsitelty kokous- ja neuvottelutaitoja ja jonkin verran ryhmäviestintää. Tallennamme kaikki opetuskerrat, jotta mahdollistaisimme sekä synkronisen (mukana opetuskerralla) että asynkronisen (tallenteen katsominen ja tuntitehtävien tekeminen) osallistumisen.
Opintojaksolla on sekä numeerisesti arvioitavia tehtäviä että tuntitehtäviä. Arvosanaan vaikuttavat puhe-esityksen ja esseen arvosanat, ja lisäksi opiskelijat tekevät tunnilla oman esittelynsä tai palauttavat sen videona . Miltei jokaisella opetuskerralla on tuntitehtäviä, ja ne käsittelevät esimerkiksi Centrian opinnäytetyöohjeita, lähteiden käyttöä, omia viestintätaitoja tai rekrytointitilannetta. Tehtävät vaihtelevat hieman sen mukaan, millainen ryhmä on kyseessä.
Kokemuksia yhteisopettamisesta
Vertaistuki on tärkeää myös opettajalle. Vastuun jakaminen ja vuorovaikutus tuovat turvaa (Takala & Saarinen 2020). Toiseen voi tukeutua arviointiongelmissa tai AHOT-kysymyksissä, ja muutenkin toiselle on helppo vaikkapa soittaa, jos jokin asia askarruttaa. Vaikka meillä on molemmilla omat vastuualueemme, olemme voineet keskustella vastaan tulevista ongelmista ja ratkoa niitä yhdessä. Jo tietoisuus siitä, että on vertaisopettaja, rauhoittaa mieltä.
Yhdessä työskentelyn kautta saa uusia ideoita opetukseen ja voi kehitellä uudenlaisia tehtäviä. Sen kautta tulee myös pohdittua omia ja toisen käsityksiä siitä, mitä osaamistavoitteet käytännössä tarkoittavat ja millaista osaamista niillä tavoitellaan sekä miten osaamista arvioidaan (Aaltonen 2021). Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä jo opetussuunnitelmavaiheessa, ja myös opetusmateriaaleja on työstetty niin, että olemme käyttäneet toisiltamme saamiamme ideoita ja muokanneet omien osioidemme materiaaleja omannäköisiksimme. Olemme jakaneet materiaalejamme yhteisellä kurssipohjalla myös muiden viestinnän opettajien käyttöön.
Opiskelijan kannalta kahden opettajan läsnäolo opintojaksolla tuo tervetullutta vaihtelua, koska kummallakin on oma opetustyylinsä. Toki se on tuonut välillä myös hämmennystä: opiskelija ei aina hahmota, kumpaan pitää olla yhteydessä, kun haluaa tietää lisää jostain yksittäisestä tehtävästä. Tämä lisää hieman sähköpostiliikennettä ja Itslearning-viestejä, mutta pääosin opiskelijat ovat osanneet ottaa yhteyttä siihen opettajaan, joka on vastuussa kulloinkin askarruttavasta asiasta.
Yhteisopettamisen tulevaisuudennäkymät
Aiomme ehdottomasti jatkaa yhteisopettamista Viestintä-opintojaksolla ja pyrimme siihen, että niin moni toteutus kuin mahdollista olisi yhdessä opetettu. Päivitämme koko ajan opintojakson sisältöjä ja materiaaleja ja räätälöimme aikatauluja niin, että voisimme saada yhteisopettamisesta kaikki mahdolliset hyödyt: joustavuuden sekä opettajien että opiskelijoiden kannalta ja mahdollisimman hyvän osaamistavoitteiden saavuttamisen, valitsipa opiskelija synkronisen tai asynkronisen osallistumisen.
Olemme toteuttaneet opintojaksolla jossain määrin flippausta ja HyFlex-tyyppistä opettamista. Opintojakson kurssialustalla on osa materiaalista näkyvissä niin, että opiskelija voi tutustua siihen ennen opetuskertaa, ja opetuskerralla sitten tehdään materiaalista nostoja ja keskustellaan sen pohjalta. Opetuskerroilla on myös materiaaliin liittyviä tuntitehtäviä. Flippausta voisimme lisätäkin, koska se on esimerkiksi Vaasan yliopistossa tehdyn kokeilun mukaan opiskelijoista mielenkiintoisempaa ja siinä oppii tehokkaammin kuin luento-opetuksessa (Möller & Rintamaa 2022).
Centriassa on aloitettu HyFlex-opetukseen eli joustavaan hybridiopetukseen liittyvä kehittämistyö (Pulkkinen 2022). Opetuksemme on ollut osittain joustavaa hybridiä jo nytkin: etenkin monimuoto-opiskelijat ovat voineet valita, osallistuvatko opetukseen synkronisesti olemalla mukana Zoom-istunnossa vai asynkronisesti katsomalla tallenteen ja tekemällä tehtävät. Etenkin viestinnän opetuksessa pitäisi asynkroniseen osallistumiseen saada jotenkin mukaan se sama yhteisöllisyys, jota tunneilla mukana olijoilla on pienryhmätyöskentelyn kautta. Tämä on asia, jota on syytä miettiä jatkossa.
Lähteet
Aaltonen, K. 2021. Yhteisopettajuus – tunteiden värittämällä yhteistyöllä laadukkaita koulutuksia. Haaga-Helia-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030922753. Viitattu 16.5.2022.
Chapple, J. W. 2009. Co-teaching: From Obstacles to Opportunities. Ashland, OH: Ashland University. Saatavissa: http://rave.ohiolink.edu/etdc/view?acc_num=ashland1238966807. Viitattu 16.5.2022.
Malinen, O. & Palmu, I. 2017. Näkökulmia yhteisopettajuuteen. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 27(3), 40–50. Saatavissa: https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2018/02/malinen.pdf. Viitattu 16.5.2022.
Möller, S. & Rintamaa, T. 2022. Flippaus yleistyy yliopistoissa: Opetustilanteessa päästään syvemmälle, kun opiskelijat tekevät pohjatyön jo ennakkoon – ”Hyvät kokemukset tästä”. Yle 9.5.2022. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-12436917. Viitattu 16.5.2022.
Partridge, H. & Hallam, G. 2005. New pathways to learning: The team teaching approach. A library and information science case study. Issues in Informing Science & Information Technology 2, 103–118. Saatavissa: https://doi.org/10.28945/814. Viitattu 16.5.2022.
Pulkkinen, A. 2022. Mistä puhutaan, kun puhutaan HyFlexista? Centria Bulletin 4.4.2022. Saatavissa: https://centriabulletin.fi/hyflex/#more-6477. Viitattu 16.5.2022.
Rytivaara, A. & Kershner, R. 2012. Co-teaching as a context for teachers’ professional learning and joint knowledge construction. Teaching and Teacher Education 28(7), 999–1008. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.tate.2012.05.006. Viitattu 16.5.2022.
Sirkko, R., Takala, M. & Muukkonen, H. 2020. Yksin opettamisesta yhdessä opettamiseen: Onnistunut yhteisopettajuus inkluusion tukena. Kasvatus & Aika: kasvatuksen historiallis-yhteiskunnallinen julkaisu, 26–43. Saatavissa: https://doi.org/10.33350/ka.79918. Viitattu 16.5.2022.
Taavetti, R. 2019. Jaettu ilo: Yhteisopettajuus prekaarissa yliopistossa feministisen pedagogiikan näkökulmasta. Yliopistopedagogiikka, 26(2), 93–96. Saatavissa: https://yliopistopedagogiikka.files.wordpress.com/2020/09/taavetti_2019_no2.pdf. Viitattu 16.5.2022.
Takala, M. & Saarinen, M. 2020. Opettajan toimijuus muutoksessa – Yhteisopetusta pienin askelin. Työelämän tutkimus 18, 231–245. Saatavissa: https://doi.org/10.37455/tt.97976. Viitattu 16.5.2022.
Katriina Veikkolainen
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
Puh. 040 623 2993
