Mistä puhutaan, kun puhutaan HyFlexista?

Anna Pulkkinen

Opiskelijoita keittiön pöydän ääressä ja sohvalla

Opetuksen ja oppimisen kehittämiseen liittyvää keskustelua aktiivisesti seuraavat ovat todennäköisesti törmänneet käsitteeseen HyFlex. HyFlex on lyhenne sanoista Hybrid Flexible, eli joustava hybridiopetus. Käsite on itse asiassa vanha, ensimmäinen määritelmä on noin 15 vuoden takaa, mutta etenkin suomalaisessa korkeakoulupedagogisessa keskustelussa se on aktiivisemmin pompahdellut esiin vasta viime aikoina, ehkäpä Covid-19 -pandemian myötävaikutuksella.

Tässä artikkelissa avataan tarkemmin HyFlex-käsitettä, sen historiaa, siihen liitettyjä arvoja ja periaatteita sekä Centria-ammattikorkeakoulussa aloitettua HyFlex-opetukseen liittyvää kehittämistyötä.

Lyhyt HyFlex-historia

HyFlex-tarinan voidaan ajatella alkaneen jo vuonna 2005 San Francisco State Universitysta.  Yliopisto oli huolissaan lähiopetuksena toteutetun maisteriohjelmansa puolesta. Verkossa toteutettavan opetuksen tarve oli ilmeinen laajempien opiskelijamassojen houkuttelemiseksi, mutta ohjelmaa ei ollut mahdollista muuttaa täysimääräiseksi verkkotutkinnoksi. Ratkaisua haettiin yksittäisten pilottiopintojen kautta, joissa perinteisen luokkaopetuksen rinnalle rakennettiin mahdollisuus osallistua opetukseen verkon kautta. Ennen pitkää hybridiopetusta (Hybrid) ja joustavuutta (Flexible) yhdistävä toteutusmalli sai nimen: HyFlex. (Beatty 2019, 10-13.)

Vastaavia joustavia opiskelumalleja on kehitetty muuallakin ja nimetty yksilöllisesti, kuten kanadalaisen University of Victorian Multi-Access Learning (Irvine, Code & Richards 2013), FlexLearning Pennsylvania State Universityssa (McCluskey, Shaffer, Grodziak, & Hove 2012) tai oppilaitoksen mukaan nimetty Peirce Fit® Peirce Collegessa Philadelphiassa (Littlefield 2014).

Opiskelija valitsee

HyFlex (Hybrid Flexible) -muotoisella opintojaksolla opiskelija voi valita, osallistuuko hän opetukseen luokassa (face-to-face), verkossa samanaikaisesti (online synchronously) vai verkossa eriaikaisesti (online asynchronously). (Beatty 2019, 13.)

Käytännössä opintojakson sisälle rakennetaan kolme tasavertaista osallistumisvaihtoehtoa hyödyntäen eri vaihtoehdoissa mahdollisimman paljon samoja elementtejä, eli materiaaleja ja tehtäviä. Kantava arvo on opiskelijan valinta: opiskelijalla on aina mahdollisuus valita, miten hän opintojaksolle osallistuu. Hän voi tehdä valinnan joka opetuskerralla, viikolla tai teemoittain, riippuen siitä miten opettaja on opintojakson suunnitellut.

Beatty (2019, 29-31) kuvaa kaikki HyFlex-malliin liitetyt arvot ja periaatteet seuraavasti:

  1. Opiskelijan valinta (Learner-choice)

Opiskelija voi opetuskerta-, viikko- tai teemapohjaisesti vapaasti valita, miten hän osallistuu opintojaksolle. 

  • Yhdenvertaisuus (Equivalency)

Osaamistavoitteet ovat samat riippumatta osallistumistavasta.  Kaikkien osallistumistapojen tulee johtaa samanlaisiin oppimistuloksiin. 

  • Uudelleen käytettävyys (Reusability)

Hyödynnetään mahdollisimman paljon samoja elementtejä (kuten materiaaleja, aktiviteetteja) kaikille opiskelijoille opintojakson suoritusmuodosta riippumatta. Luokassa käytetyt materiaalit toimivat myös verkko-opiskelijoiden opiskeluresursseina ja päinvastoin.              

  • Saavutettavuus (Accessibility)

Opiskelijalla on tarvittavat teknologiset taidot ja tasapuolinen mahdollisuus osallistua kaikkiin opetusmuotoihin.

HyFlex-mallissa siis korostuu opiskelijan rooli ja opiskelijan aito valinnan mahdollisuus. Jos opiskelija ei voi valita osallistumistapaa, vaan opettaja rajaa vaihtoehtoja, ei ole kyse ”puhdasoppisesta” HyFlex-toteutuksesta, vaan esimerkiksi monimuoto-opetuksesta, jossa opettajan päättämällä tavalla yhdistetään lähiopetusta, etäopetusta ja opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä (OKM 2021, 218).

Joustavia opiskelumahdollisuuksia

Opiskelijalle mahdollisuus valita osallistumistapa tuo hänen yksilöllisen elämäntilanteensa huomioivaa joustavuutta.  Ajatellaanpa Tarmo Työskentelijää, joka käy opintojen ohella työssä. Tarmo arvostaa lähiopetusta, tunneilla syntyvää keskustelua ja opiskelijayhteisöä. Hän siis osallistuu mielellään lähiopetukseen aina kun mahdollista. Vaikka hän yrittää sovitella työvuoronsa opintojen mukaan, väistämättä välillä syntyy päällekkäisyyksiä. Näinä päivinä Tarmo voi opiskella samat asiat verkossa, ennen tai jälkeen työvuoronsa, putoamatta muiden opiskelijoiden tahdista.

Pekka Perheellinen, kolmen pienen lapsen isä, ei puolestaan aina tahdo jaksaa nousta aamuisin ylös, jotta hän ehtisi klo 8 alkaville oppitunneille. Illanvirkku nuorimmainen, vasta kolmen kuukauden ikäinen Olivia, kun ei ole vielä päässyt selkeän vuorokausirytmin makuun, vaan pitää Pekkaa hereillä myöhäiseen yöhön saakka. Opettajan ei kuitenkaan tarvitse venyä tarjoamaan Pekalle poissaoloja korvaavia tehtäviä, koska verkko-opiskelumahdollisuus on rakennettu opintojaksolle valmiiksi.

Sitten meillä on Iina Innokas, joka haluaa päästä nopeasti työelämään ja opiskella koko tutkinnon tavallista nopeammin. Normaalisti Iinaa rajoittaisi se, ettei hän voi ottaa opintoja vaikkapa kahdelta eri vuosikurssilta yhtä aikaa, koska ne menevät lukujärjestyksessä päällekkäin. HyFlex-mallissa hän kuitenkin voi päättää, miten osallistuu opintojaksoille.  Tällä viikolla hän on mukana toisen opintojakson lähiopetuksessa, koska kokee viikon teeman haastavaksi ja arvelee hyötyvänsä läsnäolosta. Tunnilla on helpompaa kysyä opettajalta saman tien itseä askarruttavat kysymykset.  Toisen samaan aikaan meneillään olevan opintojakson hän voi suorittaa opiskelemalla verkossa.

Eeva Etäopiskelija puolestaan valitsi Centria-ammattikorkeakoulun sen opiskelijalähtöisen maineen vuoksi, eikä ole joutunut pettymään. Hän asuu kauempana kampukselta, mutta opinnot etenevät hyvää vauhtia ilman, että hän joutuisi päivittäin ajamaan reilun 100 kilometrin matkaan suuntaansa. Eeva osallistuu useimmiten verkon kautta lähiopetukseen (hybridiopetus), mutta kahden lapsen äitinä hänkin arvostaa ja hyödyntää silloin tällöin mahdollisuutta opiskella itsenäisesti verkossa silloin, kun hänellä on siihen parhaiten aikaa. Itsenäisesti, mutta ei yksin, opiskelukaverit kun löytyvät verkostakin keskustelujen, ryhmätöiden ja vertaisarviointien muodossa.

Centria pilotoi HyFlexia MOOTTORI-hankkeessa

Lokakuussa 2021 alkanut ESR-rahoitteinen MOOTTORI (Monimuotoiset työ- ja oppimisympäristöt) -hanke mahdollistaa HyFlex-muotoisten pilottiopintojaksojen tuottamisen ja toteuttamisen Centriassa. Hankkeen työpaketissa 1: Uudet koulutusmallit on tavoitteena suunnitella ja pilotoida uusia koulutusmalleja, joissa yhdistetään päivä- ja monimuotototeutukset toimiviin hybridimalleihin. Lukuvuodeksi 2022-2023 hankkeeseen valitaan mukaan kolme opettajaa, joilla on loistava mahdollisuus kokeilla HyFlex-opintojaksoa. Hankkeessa kerätään sekä opettajien kokemuksia HyFlex-opetuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta että opiskelijoiden ajatuksia HyFlex-muotoiselle opintojaksolle osallistumisesta. Samalla tuotetaan opettajien suunnittelutyön tueksi yhteistä materiaalia. 

Muutoksen tuulet puhaltavat korkeakoulutuksessa

Tosiasia lienee, että pandemia muutti korkeakoulutusta pysyvästi. Vaikka se aiheutti ison haasteen korkeakouluille ja opettajille laadukkaiden verkko- tai hybriditoteutusten tarjoamisessa, on se johtanut myös digipedagogisen osaamisen kehittämiseen ja kehittymiseen, joustavien opiskelijakeskeisten vaihtoehtojen tarjoamiseen ja samalla lisännyt ymmärrystä lähiopetuksen ja yhteisten kohtaamisten arvosta. HyFlex-mallissahan lähiopetukseen osallistuminen on aina mahdollista niille opiskelijoille, jotka sen kokevat merkitykselliseksi, mutta rinnalla tarjotaan myös muita vaihtoehtoja.

Opiskelijoiden elämäntilanteet ovat erilaisia: osa on perheellisiä, osa käy töissä, osa asuu kaukana kampuksesta, jopa ulkomailla. Centriassakaan tyypillinen opiskelija ei enää ole suoraan toiselta asteelta korkeakouluun siirtyvä nuori, vaan 60 % opiskelijoistamme on yli 25-vuotiaita, ja monimuotokoulutuksissa opiskelevien määrä oli vuonna 2021 jo lähes yhtä suuri kuin päiväopiskelijoiden määrä (Vipunen 2021).

Meidän on siis pakko miettiä, miten vastaamme Tarmon, Pekan, Iinan ja Eevan kaltaisen monimuotoisen opiskelijajoukon tarpeisiin, ja miten pienenä korkeakouluna pärjäämme jatkossakin suurten rinnalla. Jos tämä on kysymys, yksi vastaus siihen voi olla HyFlex.

Centria-mallia luomassa

Taylor ja Newton tutkivat vuonna 2012 Australiassa suuren julkisen yliopiston muutosmatkaa kohti ”yhdistyvän oppimisen mallia” (converged learning). Malli vastaa olennaisilta osiltaan HyFlexia, mutta yliopisto on nimennyt sen eri tavoin. He toteavat, että laajat koko organisaatiota koskettavat strategiset muutokset edellyttävät yhteisen vision lisäksi organisaation jokaiseen kolkkaan leviävää ”energiaa” (Taylor & Newton, 2012). Littlefield ja Donovan (2019) puolestaan pitävät kriittisenä innovaatioprojektin onnistumisen edellytyksenä vahvaa projektinhallintasuunnitelmaa sekä keskeisten osapuolten sitouttamista muutokseen. Onnistumisen mahdollisuudet kasvavat, jos mukana on organisaation raja-aidat ylittävät projektitiimi, vahva koordinaatio ja yhteistyöhön sitoutuminen.

Kuten kaikkien suurten uudistusten kohdalla, tärkeää on siis luoda koko organisaation yhteinen ymmärrys ja visio siitä, missä laajuudessa Centria-ammattikorkeakoulu HyFlex-opetusta haluaa toteuttaa. Pilottien perusteella ja kokemuksiin ja faktoihin perustuen voidaankin jatkaa keskustelua HyFlex-opetuksen tulevaisuudesta Centriassa, ja pohtia millainen malli meille sopisi, ja mistä me Centriassa puhumme. Ehkäpä me centrialaisetkaan emme jatkossa puhu HyFlexista, vaan luomme toteutukselle oman nimen. Miltä kuulostaisi  CentriaFlex?

Lähteet

Beatty, B. J. 2019. Hybrid-Flexible Course Design (1st ed.). EdTech Books. Saatavissa: https://edtechbooks.org/hyflex.

Irvine, V. & Code, J. & Richards, L. 2013. Realigning higher education for multi-access learning: 21st-century learner need for control. Journal of Online Learning and Teaching. 9(2) s.

Littlefield, C.M. 2014. FLEX: The Next Boost in Course Delivery. Round Table Presentation, at the annual conference of The Council for Adult & Experiential Learning (CAEL), Chicago, IL.

Littlefield, C. M. & Donovan, S. 2019. Fitting Flexibility Across the Curriculum: Peirce College. Teoksessa:Beatty, B. J., Hybrid-Flexible Course Design. EdTech Books. Saatavissa:  https://edtechbooks.org/hyflex/fitting_flexibility.

McCluskey, C. P. S., Shaffer, D. R., Grodziak, E. M., & Hove, K. W. 2012. Strategic Plan on FlexLearning. The Pennsylvania State University Lehigh Valley campus, Center Valley, PA.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2021. Opetus- ja koulutussanasto (OKSA), 2. laitos. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:10. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162845/OKM_2021_10.pdf.

Taylor, J. A., and Newton, D. 2012. Beyond Blended Learning: A case study of institutional change at an Australian university. Teoksessa Internet and Higher Education 18 (2013), s. 54-60. Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1096751612000668.

Vipunen. 2021. Opetushallinnon tilastopalvelu. Saatavissa: https://vipunen.fi/fi-fi.

Anna Pulkkinen
Asiantuntija, projektipäällikkö
Digikehittämispalvelut
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 725 0084

Facebooktwitterlinkedinmail