Laura Palovuori
Palasin viime syksynä Suomeen oleskeltuani pitkään ulkomailla ja aloin raivoisasti etsiä töitä. Tutustuin tuolloin myös Centrian verkkojulkaisuun Bulletiniin. Muistan jopa jutut, jotka luin: Ensimmäinen koski Pietarsaaren Vanhan sataman yhteisön, matkailun ja yhteistyön kehittämistä. Toinen käsitteli kiertotaloutta ja uudelleenvalmistusta. Jutut löytyvät edelleen Bulletinin arkistosta.
Tämä avasi minulle uuden maailman. Näin siis kehitetään yrityksiä sekä aluetta, jossa olen syntynyt ja kasvanut. Olin vaikuttunut Centria-ammattikorkeakoulun toiminnasta ja kiinnostuin näkökulmasta, joka artikkeleissa oli. Kyse ei ollut pelkästä tutkimuksen tekemisestä ja tulosten esittelystä, vaan näillä projekteilla oli käytännöllisempi päämäärä; ne toimivat suoraan yritysten ja yhteisöjen kehittämiseksi. Muistan ajatelleeni, että tuonne minä haluan. Bulletin toimi minun kohdallani sisäänheittäjänä Centriaan.
Tämän artikkelin tarkoituksena on pureutua siihen, miten hanke-, tutkimus- ja kehitystoiminta tukee aluekehitystä. Projekti mahdollistaa kokeilevan työn ja uuden luomisen. Projektityössä tapaa myös paljon ihmisiä: verkostoituminen antaa uusia välineitä uusien ideoiden toteuttamiseen.
Korkeakoulut luovat alueelle vetovoimaa ja pitovoimaa
Pietarsaaren seudun kehittämisyhtiö Concordia kehittää verkostoa Pietarsaaren seudun hankeyhteistyön parantamiseksi. Project Networking in the Jakobstad Region eli ProJReg-verkoston tavoitteena on, että kaikilla alueen toimijoilla olisi päivitetyt tiedot meneillään olevista projekteista ja hankehauista. Osallistuin verkoston tilaisuuteen, jossa keskusteltiin yhteistyön merkityksestä ja tarpeista.
-Kyse on hieman yli kymmenestä organisaatiosta. Kun mukaan lasketaan kunnat ja niiden alaisuudessa toimivat tahot, on mukana yhteensä noin 20 eri sektoria ja taustaorganisaatiota, Concordian aluekehittäjä Fredrik Sandelin kertoo.
-Vaasa ja Kokkola ovat isoja toimijoita ja Pietarsaaren täytyy pitää puoliaan tässä välissä. Täytyy olla aktiivisesti mukana, jotta tänne saadaan juuri meidän aluetta tukevia projekteja, Concordian yrityskehittäjä Kari Myllymäki selittää.
Hankehakujen lisäksi Concordian luoma uusi verkosto pohtii alueen vetovoimatekijöitä. Sandelin ja Myllymäki muistuttavat, että myös opiskelijoiden ja työntekijöiden rekrytoimistilaisuuksissa pitää olla mukana markkinoimassa juuri Pietarsaarta. Nämä ovat tärkeitä asioita. Miten taataan työvoiman saanti alueelle ja miten sen saa pysymään alueella?
Myllymäki ei näe tarpeellisena, että ammattikorkeakoulujen kaikki opinnot suoritettaisiin paikan päällä, vaan hän näkee Centria- ja Novia-ammattikorkeakoulut enemmänkin “portteina” Kokkolasta ja Vaasasta Pietarsaareen.
-Yhteyshenkilöitä olisi hyvä olla Pietarsaaressa. Tuntemalla seudun yritykset he voivat helpottaa yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja myös madaltaa yritysten kynnystä ottaa yhteyttä ammattikorkeakouluihin, Myllymäki tuumaa.
Centrian TKI-koordinaattori Daniela Mårtenson kuvailee korkeakoulujen paikallista kosketuspintaa hyvin laajaksi. Se mahdollistaa poikkitieteellisten teemojen tuomisen yrityselämään ja aluekehittämiseen. Ammattikorkeakoulut voivat helposti jalkautua yrityksiin ja tehdä yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa.
Myös Kari Myllymäki on samoilla linjoilla Mårtensonin kanssa. Myllymäki painottaa kampuksen fyysisen läsnäolon merkitystä. Hänen mukaansa ammattikorkeakoulu on tärkeässä roolissa myös yritysyhteistyön kannalta:
-Joka kerta kun yrittäjä tulee kampukselle pyytämään apua, se on yrityspalveluporukalle voitto.
Verkostoitumistilaisuudessa oli mukana myös Viexpo, jonka tehtävänä on auttaa yrityksiä kansainvälistymään. Toimitusjohtaja Kristian Schrey näkee juuri yhteistyön alueen vahvuutena: Kaikki toimijat ovat alueen kehityksen kannalta tärkeitä. Ammattikorkeakoulun mukana alueelle tulee paljon ulkomaisia opiskelijoita, mutta myös alueen omat opiskelijat, työntekijät, elinkeinoelämä ja muut koulutuksen tarjoajat muodostavat kokonaisuuden, joka houkuttelee ihmisiä alueelle.
Miten pienet yritykset saadaan mukaan kehitystyöhön?
Concordian kehittäjät näkevät alueyhteistyön kehittämisessä myös haasteita:
Miten saadaan pienet ja keskisuuret yritykset mukaan hanketoimintaan? Pienten yritysten toimitusjohtajilla on harvoin ylimääräistä työaikaa, jota hankkeiden toteuttaminen tai seuraaminen vaatii. Isoilla yrityksillä on jo kehitystoimintaa, joten ammattikorkeakoulujen tarjoama tuki innovaatioiden kehittelyyn otetaan kiitollisuudella vastaan.
-Ajatellaan esimerkiksi pientä metallialan yritystä. Siellä osataan kyllä tuotteen kehittäminen ja testaaminen, mutta teoreettiseen puoleen ei ole rahkeita. Yritysten toiminta voisi kuitenkin nousta ihan uudelle tasolle, jos ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta ja tutkimuslaboratoriot saataisiin näiden yritysten tueksi, Kari Myllymäki miettii.
Pietarsaaren seutu profiloituu vientivetoiseksi alueeksi, jossa on paljon valmistavaa raskasta teollisuutta. Pietarsaaren seutuun lasketaan mukaan Kruunupyy, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy. Ja alueelta löytyy myös isoja yrityksiä. Seudulla on yksi yritys, jossa on yli 900 työntekijää – yli 100 hengen yrityksiä on 17 ja 50-99 työntekijän yrityksiä on 23. Yrityksiä, joissa on 20-49 työntekijää on 101. Pienempiä yrityksiä, joissa työntekijöitä on 10-19 henkeä, on yhteensä 128.
Concordian huoli pienten yritysten kehityksestä nousee siitä tosiasiasta, että Pietarsaaren seudulla on myös todella paljon pieniä yrityksiä. Yritysten kokonaismäärä Pietarsaaren seudulla on Tilastokeskuksen (SVT 2020) mukaan 3587. Yrityksistä 2931 on alle 5 työntekijän toimipaikkoja ja 5-9 hengen yrityksiä on 246 kappaletta. Tämä tarkoittaa, että kaikista yrityksistä reilut 80 prosenttia on alle 5 työntekijän toimipaikkoja. Jos mukaan lasketaan kaikki alle 10 hengen yritykset, nousee pienten yritysten osuus melkein 90 prosenttiin.
Hankkeen avulla suoraa hyötyä alueelle
Hyvä esimerkki hankkeen avulla toteutetusta aluekehityksestä on Euroopan aluekehitysrahaston, Pohjanmaan liiton ja Concordian rahoittama SecuBot-projekti. Sen tuoman vipuvoiman turvin on alueella nostettu tietoturvatietoisuuden tasoa. Projektissa lisättiin Centrian TKI-henkilöstön omaa osaamista ja samalla pidettiin silmällä aluekehitystä. SecuBot-hankkeen konkreettisena tuloksena oli Pietarsaaren kampukselle luotu tietoturvalaboratorio Centria SecuLab. Osaamistason nosto ja hyvä maine alueella on puolestaan poikinut lisää projekteja: Centria SecuLab on haluttu hankekumppani nyt myös Euroopassa.
SecuLabissa voidaan testata niin pienten kuin suurtenkin yritysten ja organisaatioiden tietoturvan tasoa ja etsiä laite- ja ohjelmistohaavoittuvuuksia. Testauksen jälkeen yritys saa listan tietoturvaongelmista sekä myös toimenpide-ehdotukset näiden korjaamiseen. Tyypillinen tietoturvahaavoittuvuuden aiheuttaja on yrityksen verkossa makaava vanhentunut laite, jonka päivitykset eivät ole ajan tasalla. Tietoturvatestaus on osa organisaation riskienhallintaa ja samalla myös liiketalousstrategiaa.
-SecuBot-projektissa hyöty on ollut molemminpuolista, toteaa TKI-kehittäjä Tom Tuunainen. -Samalla kun yritys on saanut tietoturvansa kuntoon, laboratorio on kehittänyt omaa osaamistaan ja palvelutasoaan.
Koko Pohjanmaan alue hyötyy hankitusta tietoturvaosaamisesta. Hankkeessa on myös julkaistu yleistajuista aineistoa tietoturvasta ja pidetty lukuisia koulutuksia yrityksille ja organisaatioille. -Projektissa myös huomattiin, että tietoturvan tarve on hyvin yksilöllistä. Mitään kaikenkattavaa mallia ei ole, jolla voisi palvella kaikkia organisaatioita. Työssä edetään tarvekohtaisesti ja palvelu räätälöidään, Tuunainen kertoo.
Projektit ja ammattikorkeakoulut ovat oleellinen osa alueen kehitystä
Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli aluekehityksessä ja yritysyhteistyössä. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että alueelle saadaan osaajia. Ammattikorkeakoulu on myös tärkeä väylä kontaktien luomisessa ja se voi tarjota apua tuotekehityksessä. Korkeakouluilla on lisäksi laajempi alueellinen tehtävä: ne toimivat vetovoimatekijöinä ja ovat tärkeässä roolissa alueen hyvän imagon luomisessa.
Projektityötä tehdään, koska halutaan kehittää aluetta ja sen yrityksiä. Projekteissa ideana on tarttua vaikeisiin ja epämääräisiin haasteisiin, jotka saattavat tuntua jopa mahdottomilta ratkaista. Jos lopputulos on jo tiedossa, on sen käsittely ajanhukkaa. Projekteissa voidaan ottaa riskejä ja kokeilla mikä toimii – tällä saadaan uutta aikaan.
Lähteet:
Suomen virallinen tilasto (SVT), 2020. Alueellinen yritystoimintatilasto. Verkkojulkaisu. ISSN=2342-6241. Helsinki: Tilastokeskus. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/alyr/index.html Viitattu: 30.09.2020.
Laura Palovuori
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 626 0028
