Kaija Arhio
Miksi strategia pitää jalkauttaa? Koska sitä ei voi käsittää! Näin kuvaa sarjakuvapiirtäjä strategian haasteita. Pohjois-Pohjanmaan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma 2016–2020 julkaistiin keväällä 2016 otsikolla ”Nuoret tekevät tulevaisuuden” (www.minunpolkuni.fi ). Sen keskeisenä tavoitteena on yrittäjyys- ja työelämätaitojen vahvistaminen, yrittävän kulttuurin rakentaminen ja yrittäjyyden oppimisympäristöjen rakentaminen.
Strategian jalkauttamiseksi tai paremminkin toiminnallistamiseksi, kuten tuon ilmaisimme, alkoi toukokuussa 2018 kolmevuotinen ESR-rahoitteinen Yrittäjyyskasvatuksen strategian toiminnallistaminen (ToTYk) -hanke. Hankkeen päätavoitteena oli Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatusstrategian vienti oppilaitosten käytännön toimintaan. Tiiviisti sanoitettuna ”tavoitteellisempaa ja täsmällisempää strategian jalkauttamista, rohkeita kokeiluja”.
Tavoitteellinen jalkauttaminen ja rohkeat kokeilut sisältävät monipuolisen kattauksen niin opettajien valmentautumiseen yrittäjyyskasvattajiksi, yritysyhteistyön kehittämiseen kuin nuorten kesäyrittäjyyteen liittyviä käytännön toimia. Hankkeessa on toteutettu myös uusia opetuskokeiluja, inspiroivia tapahtumia ja yrittäjyyden polun suunnittelua ja toteuttamista eri tavoin eri kouluasteilla.
Yrittäjyyskasvatus – mitä?
Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen yrittäjyyslinjausten mukaisesti yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on yrittäjyyteen liittyvien myönteisten asenteiden, tietojen ja taitojen kehittäminen (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017). Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (Arene) on myös kiinnittänyt huomioita yrittäjyyden edistämiseen. Arenen suositukset korkeakouluille sisältävät kolme teemakokonaisuutta: 1) Yrittäjäasenne ja -valmiudet, 2) Uusi yrittäjyys ja 3) Uudistuva yrittäjyys. (Arene ry. 2018.) Ministeriön ja Arenen lausumissa yhdistyvät niin asenteisiin, valmuksiin ja yrittäjämäiseen kulttuuriin liittyvät tavoitteet kuin tavoite saada aikaan uutta yrittäjyyttä yhteiskunnassa.
Yrittäjyyteen ja yrittäjämäisyyteen voi oppia. Ilmiönä yrittäjyyskasvatus on moninainen ja näyttäytyy eri kouluasteilla eri tavoin. Se ulottuu varhaiskasvatuksen leikin ja ilon kautta toteutuvasta lasten omien vahvuuksien löytymisestä aina korkeakoulun tutkimusperustaisten innovaatioiden ja kansainvälisen verkostoitumisen maailmaan. Yrittäjyyspedagogiikkaa sovelletaan kullekin ikäryhmälle parhaiten soveltuvalla tavalla. Oleellista on koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistaminen kaikilla kouluasteilla. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan yrittäjyyskoulutuksen innostavuus ja laatu toteutuvat opintojen sisältämässä yritysyhteistyössä monipuolisesti ja monia menetelmiä soveltaen (Huusko ym. 2018).
Tietoa, valmennuksia, hyviä käytänteitä – Lue lisää ja ota yrittäjyyskasvatus haltuun:
Opettajasta tiimivalmentajaksi
ToTYk-hanke on edistänyt muutosta koulutusorganisaatioissa viemällä Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatusstrategian sisältöjä käytäntöön. Hankkeen eräs ydintavoite on liittynyt opettajuuden muutokseen kohti osallistavampaa tiimiopettajuutta. Yrittäjyyden noustessa yhä keskeisemmäksi näkökulmaksi koulujen toiminnassa ja uusien oppimisympäristöjen rakentamisessa on opettajien rooli keskeinen. Yrittäjyyskasvatus muuttaa opettajan roolia perinteisestä opettajasta valmentajaksi, missä haasteena on uudenlainen yhdessä tekeminen, tiimiopettajuusosaaminen.
Hankkeessa organisoituihin tiimiopettajuuden valmennuksiin ja työpajoihin osallistui hankeen aikana useita satoja henkilöitä. Näistä on esimerkkeinä muutama poiminta: Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän (JEDU)n ja Koulutuskeskus Brahen kaikilla koulutusaloilla ja eri paikkakunnilla toteutettiin niin Oulun ammattikorkeakoulun (OAMK):n organisoimia tiimiopettajakoulutuksia kuin Nuori Yrittäjyys ry:n koulutuksia. Koulutuskuntayhtymä OSAO:n opetushenkilöstö osallistui hankeaikana yhteistyössä Lakeuden Portaat -hankkeen kanssa järjestettyihin koulutuksiin ja Tiimiakatemian valmennukseen. Suomen Yrittäjien Osaavia opettajia – yrittäviä nuoria -hankkeen kanssa yhteistyössä järjestettiin etänä kahden iltapäivän valmennuskokonaisuus Yrittäjyyspedagogiikka – löydä uusi voimanlähteesi. Kuusamossa opettajat pelillistivät yrittäjyyskasvatusta Circula-kiertotalouspelin äärellä.
Eri kouluasteiden opettajia oli myös mukana YES-verkoston tutoropettajakoulutuksessa. Opettajat pitivät erityisen arvokkaana rajat ylittävän kohtaamisen mahdollisuuksia. Yrittäjyyskasvatuksessa on useita kouluasteesta riippumattomia teemoja, joista kokemusten jakaminen on tärkeää. Palautteiden mukaan myös ryhmissä ja pareittain tehdyt harjoitukset, keskustelu ja oman työn pohtiminen antavat uusia näkökulmia.
Kesäyrittäjyysseteli mahdollistaa nuorten yrittäjyyden
Yksi hankkeen toimenpiteistä oli Kesäyrittäjä-toiminnan jalkauttaminen Oulun eteläisen ja Raahen alueille. Kesäyrittäjyystoiminta ja kesäyrittäjyysseteli ovat olleet käytössä Oulun seudulla aiemmin. Oulun yliopiston tekemien selvitysten mukaan kesäyrittäjätoiminnalla on myönteinen vaikutus nuorten yrittäjyysintentioihin. Hanketoimijat olivat suunnittelemassa alueelle sopivia kesäyrittäjyyden toimintamalleja yhteistyössä 4H-järjestön kanssa. Pilotointivaiheen jälkeen kesäyrittäjyystoiminta näyttää jäävän pysyväksi toiminnaksi ja myös laajenevan useilla paikkakunnilla.
Oleellista olisi kuntien sitoutuminen kesäyrittäjäseteleiden jakamiseen myös tulevina vuosina. Nuoren yrittäjyys ei välttämättä tuota taloudellisesti tulosta mutta on kokemuksena arvokas. Kesätyösetelin tuella on merkitystä nuorten aktivoimisessa toimintaan. Kesäyrittäjätoiminta on tärkeä sekä nuorten työllistymisessä että yrittäjyyden oppimisessa. Nuorten yrittäjyys- ja työelämätaitojen kehittäminen edistää myös osaavan työvoiman saatavuutta ja yrittäjyyttä alueella.
Yhdessä tekemällä matka jatkuu
Useat hankkeen aikana tehnyt kokeilut jäävät koulutusorganisaatioissa elämään pysyvinä osina opetussuunnitelmia. Hankkeen aikana oppilaitoksiin perustettujen yrittäjyystiimien toiminta jatkuu. Yleisesti tietoisuus yrittäjyyskasvatuksesta on lisääntynyt ja asiasta innostuneiden opettajien määrä lisääntynyt. Hankkeessa toteutettu eri kouluasteiden välinen yhteistyö on vahvistunut ja jatkossa vahvistaa strategian jalkautumista läpi koko koulupolun.
Palautteiden perusteella opettajat edelleen kaipaavat yrittäjyyteen ja yrittäjyyskasvatukseen liittyviä lisäkoulutuksia ja nimenomaan käytännön läheisiä koulutuksia ja toimintamalleja. Yrittäjyyskasvatukseen tulee panostaa myös jatkossa, todetaan hankkeen ohjausryhmän arviointikyselyssä. Tulee huolehtia, ettei yrittäjyyskasvatus jää yhden tai vain muutamien harteille. Etenkin pienissä kouluissa se helposti henkilöityy. Oleellista on johdon tuki ja myös sitoutuminen varmistamalla riittävät resurssit.
Oppilaitosten arjessa opetushenkilöstö ja muut toimijat ovat usein kiireisiä ja ajan irrottaminen ”ylimääräiseksi” mielletylle sisällölle ei ole aina helppoa. Kehittämisehdotuksissa onkin kiinnitetty huomiota riittävään resurssointiin. Tärkeäksi katsottavan painopistealueen toimintaan ja sen kehittämiseen on osoitettava myös resursseja.
Centrian koordinoimaa ”Yrittäjyyskasvatuksen strategian toiminnallistaminen” – ToTYk -hanketta (2018-2021) rahoitti Euroopan sosiaalirahasto. Mukana hankkeessa olivat osatoteuttajina Oulun yliopisto, OAMK, OSAO, JEDU, Koulutuskeskus Brahe ja Kuusamon kaupunki.
Lähteet:
Arene ry. 2018. Korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n ja Suomen Yrittäjät ry:n yhteiset suositukset korkeakoulujen yrittäjyyttä edistävään työhön. Saatavissa: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/Yritt%C3%A4jyyssuositukset/Yritt%C3%A4jyyssuositukset%20korkeakouluille%202018.pdf.
Huusko M., Vettenniemi J., Hievanen R., Tuurnas A., Hietala R., Kolhinen J. & Ruskovaara E. 2018. Yrittämään oppii yrittämällä – Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2018/11/KARVI_2518.pdf.
Nuoret tekevät tulevaisuuden. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma 2016–2020. Saatavissa: www.minunpolkuni.fi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Yrittäjyyslinjaukset koulutukseen. Saatavissa: http://minedu.fi/documents/1410845/4363643/yrittajyyslinjaukset-koulutukseen-okm-2017.pdf/dd81b6e7-888e-45e4-8c08-40d0d5a5277e.
Kaija Arhio
yliopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2570
