Verkostoyhteistyöllä laatua ja ketteryyttä yrityskoulutuksiin

Virve Antinoja
Marika Hautala
Neea Similä
Sanna Määttä
Marika Säisä

Kuvituskuvassa etäopiskelija

Elinikäinen oppiminen edellyttää entistä ketterämpiä tapoja korkeakouluilta vastata nopeasti yritysten koulutustarpeisiin. Korkeakoulujen kehittämä SKAALA-verkostomalli mahdollistaa koulutusten tarjonnan joustavasti, laadukkaasti ja resurssiviisaasti.

Elinikäisen oppimismallin mukaan tutkintoon johtava koulutus tarvitsee rinnalleen nopeamman, ketterämmän ja täsmällisemmän mallin tuottaa korkeakoulutasoista osaamista yritysten muuttuviin osaamistarpeisiin. Joustavien koulutusratkaisujen tarve on Sitran vuonna 2019 teettämän selvityksen mukaan ilmeinen: suomalaiset haluavat kehittää osaamistaan, sillä sen koetaan auttavan pärjäämään muuttuvassa maailmassa, lisäävän hyvinvointia ja tukevan ihmisenä kasvua (Arola, Jämsen & Rytky, 2020).

Verkostomainen toimintatapa liittyy usein sekä työn tekemisen että koulutuksen ”tuotantotavan” muutokseen. Verkostoyhteistyön avulla korkeakoulujen on mahdollista tarjota laadukkaita koulutuksia ketterästi ja tehokkaasti. Joustavalla yhteistyöllä pystytään nopeammin vastaamaan yritysten koulutustarpeisiin vahvana ja selkeänä korkeakoulujen kokonaisuutena. Kuhunkin käytännön tarpeeseen voidaan etsiä osuvimmat osaajat saman verkoston alta (Taatila 2019). Vaihtamalla ja yhdistelemällä resursseja keskenään koulutusorganisaatiot voivat samalla kasvattaa omaa tarjontaansa, mikä luo niille myös kilpailuetua (Hautala & Kantola 2007, 19, 22, 27).

Sitran tuottamassa elinikäistä oppimista koskevassa selvityksessä tunnistettiin opinnollistamisen olevan yksi keskeisistä menetelmistä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Opinnollistamisessa muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankittava osaaminen luetaan osaksi tutkintoa. Uusia opinnollistamiseen ja osaamisen tunnistamiseen tarvittavia malleja on kuitenkin luotava lisää.  (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2020)

SKAALA – Skaalautuvilla koulutusmalleilla aitoa arvoa liiketoimintaan ja ammattilaisille -hankkeen tavoitteena on oppimisen uudistaminen, joka on linjassa myös Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteiden, jatkuvan oppimisen ja koulutusjärjestelmän kehittämisen, kanssa (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2020).  Hankkeessa on pilotoitu korkeakoulujen verkostomaista toimintamallia lyhytkestoisten yrityskoulutusten toteuttamisessa. Koulutusmallin kehittämistyössä haastateltiin lähes 100:a yritysedustajaa. Haastatteluissa selvitettiin osaamistarpeita, joiden perusteella pilotoitiin 35:tä tekniikan ja liiketalouden alojen koulutusta.

Korkeakoulujen yhteistyö

Korkeakoulujen näkökulmasta SKAALA-hankkeessa kehitetyn toimintamallin tavoitteena on ollut avoin yhteistyö, joustavat lyhytkoulutusten toteutukset sekä laajempi osaamisalueiden tarjonta. Verkostomainen yhteistyö on tuonut laaja-alaisuutta myös koulutusten markkinointiin ja asiakaskuntaan sekä koulutusmateriaalien tuotteistamisnäkökulmaan. Yrityksille korkeakoulujen yhteistyö on tuottanut osaamistarpeiden huomiointia ja sijainnista riippumattomia, ketteriä koulutusratkaisuja. Kehittämisen tavoitteet on esitelty kuvassa 1.

Ketterät koulutusratkaisut, laajempi osaaminen, yhteinen markkinointi ja avoin yhteistyö.
Kuva 1. Korkeakoulujen yhteistyömallin kehittämisen tavoitteet.

 

SKAALA-hankkeessa kokeiltiin koulutusten toteuttamista eri korkeakoulujen yhteisopettajuusmallilla. Yhteistoteutuksissa oli mukana yleensä kouluttajia kahdesta eri korkeakoulusta. Kouluttajat suunnittelivat koulutuksen sisällön ja toteutustavat yhdessä ja kouluttivat siitä eri osia omien osaamisalueiden mukaisesti. Koulutuksia toteutettiin sekä lähiopetuksessa, verkkototeutuksessa että näiden yhdistelmänä. Kaikissa toteutusmalleissa havaittiin sekä etuja että kehittämiskohteita.

Lähiopetuksen etu on ihmisten kohtaaminen ja keskustelun spontaanius. Kasvotusten tapahtuva   opetus ei myöskään vaadi verkkototeutuksen kaltaista keskittymistä tekniikkaan. Lähiopetus rajautuu yleensä melko paikallisesti, ja erityisesti lyhytkoulutuksissa osallistujien siirtyminen paikkakunnalta toiselle tuo omat haasteensa.

Verkkototeutuksen ehdoton vahvuus on laaja toteutusalue. Koulutuksia voidaan markkinoida ja toteuttaa paikasta riippumatta. Mikäli toteutus perustuu osittain myös videotuotoksiin, koulutus voi olla myös aikariippumatonta, joten osallistuja voi suorittaa koulutuksen itselleen parhaiten sopivana ajankohtana. Etävuorovaikutuksessa tapahtuva opetus kuitenkin vaatii vielä nykyisinkin jatkuvaa kehittämistä. Verkkototeutuksessa korostuu kouluttajan tarve osata sekä modernia etäyhteysteknologiaa että vuorovaikutuksen ohjaamista etäyhteydessä. Kouluttajalta vaaditaan vuorovaikutuksen systemaattista ohjaamista, jotta keskustelu saadaan käyntiin.

Lähi- ja verkkototeutusten yhdistelmässä eli hybridimallissa vahvuutena on toteutusalue. Osallistuminen on mahdollista sekä paikan päällä että paikasta riippumatta. Kouluttajalta vaaditaan myös tässä toteutusmallissa vuorovaikutusta ohjaavaa roolia, jotta etäyhteydellä mukana olevat saadaan osallistumaan keskusteluun. Lähiosallistujien vuorovaikutus syntyy usein spontaanisti ja voi siten kannustaa myös etäyhteydellä olevia osallistujia keskusteluun. Tämän toteutusmallin haasteena on se, että kouluttajan tulee hallita yhtäaikaisesti kaksi oppimisympäristöä sekä vuorovaikutuksen että tekniikan näkökulmasta.

Opinnollistamismalli tuo merkittäviä etuja myös yrityksille

SKAALA-hankkeessa pilotoitiin opinnollistamismallia, jonka avulla tuetaan sekä elinikäistä oppimista että yritysten henkilöstön osaamistason kasvattamista. Lyhytkoulutusten täydentäminen opinnollistamisella sopii erityisesti henkilöille, jotka haluavat täydentää tutkintoaan, tai henkilöille, jotka ovat siirtyneet työelämään ennen tutkintoon valmistumista. Myös korkeakouluopintoja suunnittelevat voivat hyödyntää lyhytkoulutuksia osana tulevia opintojaan.

Yrityksille korkeakoulujen opintotarjonnan opinnollistaminen tuo myös merkittäviä etuja. Opinnollistaminen koskettaa erityisesti niitä yritysten työntekijöitä, jotka joko parhaillaan suorittavat työn ohella korkeakoulututkintoon johtavia opintoja tai joilla on tavoitteena hakeutua tutkintoon johtavaan koulutukseen jossain myöhemmässä elämänvaiheessa. Opinnollistaminen on prosessi, jonka avulla lyhytkoulutukset ja niillä hankittu osaaminen voidaan kytkeä laajempiin opintokokonaisuuksiin. Opinnollistamisprosessissa opintojaksojen sisältöihin liitetään tieto siitä, miten laajemman opintopisteytetyn kokonaisuuden voi suorittaa lyhytkoulutuksen pohjalta. Yleensä tämä tarkoittaa lisätehtävien tekemistä tai osaamisperusteisten näyttöjen antamista.

Verkostotoiminta ja koulutusmalli pysyviksi käytänteiksi

Verkostotoiminnalla ja uudenlaisella koulutusmallilla voidaan saavuttaa etuja niin korkeakoulujen, yritysten kuin elinikäisen oppimisenkin kannalta. Yhteistyöllä korkeakoulut saadaan näkymään yhtenäisempänä toimijana ja niiden toiminta sijaintiriippumattomana. Lisäksi pystytään tarjoamaan monipuolisempaa osaamista.

SKAALA-hankkeen yhteistyömallilla tullaan jatkossakin tarjoamaan pääasiassa yrityksille suunnattuja lyhyitä ja tarvelähtöisiä koulutuksia. Koulutukset pohjautuvat vahvasti jo olemassa oleviin ja tutkintokoulutuksessa käytettäviin materiaaleihin, joten niitä on nopea ja joustava toteuttaa. Näin voidaan vastata yritysten koulutustarpeisiin nykyisiä malleja nopeammin, eikä yrityksen tarvitse huolehtia, mistä päin Suomea kouluttajat tulevat. Koulutukset voidaan jatkossakin järjestää joko lähiopetuksena, verkkototeutuksina tai näiden yhdistelminä. Koulutusten lähtökohtana eivät ole opintopisteet, vaan aiemmin hankitun osaamisen täydentäminen. Opinnollistaminen mahdollistaa kuitenkin koulutuksien yhdistämisen tutkinto-opintoihinkin, joten koulutukset ovat tässäkin suhteessa joustavia.

Muunlaisten verkostomallisten koulutusten kehittäjille SKAALA-verkosto julkaisi avuksi käsikirjan, jossa käydään läpi koulutusmallien suunnittelu, verkosto sekä opinnollistaminen. Lähtökohtana käsikirjassakin on jatkuva oppiminen. Käsikirja on luettavissa osoitteessa http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167804.pdf.

Lähteet:

Hautala, J. & Kantola, M.  2007. Yhteistyö ja tiedon jakaminen organisaatioiden välillä – esimerkkinä ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto. Teoksessa Opetusministeriö. 2007. Ammattikorkeakoulujen verkostohankkeet. Opetusministeriön julkaisuja 2017:1. 18–29.

Opetus- ja kulttuuriministeriö, 3.6. 2020. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys: Miten osaaminen näkyväksi? Www-julkaisu. Saatavilla: https://minedu.fi/-/1410877/selvitys-miten-osaaminen-nakyvaksi-. Viitattu 20.4.2021.

Arola,M., Jämsen, P. & Rytky, P. 2020.Mahdollisuus oppia auttaa pärjäämään elämässä. Www-julkaisu 14.4.2020. Saatavilla: https://www.sitra.fi/artikkelit/mahdollisuus-oppia-auttaa-parjaamaan-elamassa/. Viitattu 26.4.2021.

Taatila, V. 2019. Korkeakouluverkosto Varsinais-Suomea vauhdittamassa. Www-julkaisu 2.8.2019. Saatavilla: https://talk.turkuamk.fi/puheenvuoroja/korkeakouluverkosto-varsinais-suomea-vauhdittamassa/.  Viitattu 20.4.2021.

Virve Antinoja
lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 4492 725

Marika Hautala
TKI-kehittäjä
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 487 5812

Neea Similä
TKI-asiantuntija
LAB-ammattikorkeakoulu
p. 050 526 5923

Sanna Määttä
lehtori
Turku AMK
p. 040 355 0921

Marika Säisä
lehtori
Turku AMK
p. 044 907 2080

Facebooktwitterlinkedinmail