Musiikkikoulutuksen visio yhdistää toimijat

Annika Mylläri

Kuvituskuva nuottivihkosta

Suomalaisen musiikin päivänä 8.12.2020 julkaistiin Musiikkikoulutuksen visio 2030. Visiotyön käynnisti Taideyliopiston Sibelius-Akatemian silloinen rehtori (nykyinen Taideyliopiston rehtori) Kaarlo Hildén huhtikuussa 2019. Ajatuksena oli aktivoitua hyvissä ajoin pohtimaan musiikkikoulutuksen tulevaisuudennäkymiä koko kentän voimin eikä odottaa ohjeistusta muualta. Projektia työstämään perustettiin ydinryhmä, jossa oli mukana edustajia kaikilta eri koulutusasteilta. Oli erittäin antoisaa olla mukana visiotyön ydinryhmässä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen ja Centrian edustajana.

Miten visiota työstettiin?

Visiotyössä koko musiikkikoulutuksen ja musiikin harrastustoiminnan kenttä houkuteltiin yhteiseen dialogiin ensimmäistä kertaa laajalla rintamalla. Osallistavalla prosessilla koottiin musiikin toimijoita yhteen keskustelemaan alamme tärkeistä ja kiperistä kysymyksistä seminaareissa, webinaareissa ja verkkokyselyissä yli puolentoista vuoden ajan. Visiotyössä oli mukana ulkopuolinen fasilitaattori, joka sai meidät kaikki työstämään asioita innovatiivisesti erilaisilla menetelmillä. Henkilökohtainen suosikkini oli skenaariotyöskentely, jossa luotiin kuvitteellinen tulevaisuus vuoteen 2030. Tähän tulevaisuuteen oli sitten sovitettava musiikkikoulutusta. Mitä jos valtion rahoitus olisikin puolittunut vuonna 2030? Mitä jos taiteen perusopetukseen osallistuminen olisi vähentynyt? Mitä jos musiikkialan korkeakoulutuksen vetovoima olisi laskenut? Masentavinkaan skenaario ei saanut musiikkikoulutuksen toimijoita heittämään hanskoja tiskiin, vaan aina löytyi mahdollisuuksia.

Skenaariotyöskentelyyn ja koko visiotyöhön osallistuneet painottivat yhteistyön merkitystä kaikilla tasoilla, kaikkiin suuntiin ja läpi koulutusasteiden. Oli hienoa nähdä, kuinka paljon valmiutta yhteistyöhön kentällä on.

Miltä lopullinen visioraportti näyttää?

Yhteisöllisessä työstämisessä tuotettiin paljon materiaalia, jota ydinryhmä muokkasi raporttimuotoon tapaamisissaan. Sisältö koottiin kolmen pääteeman alle:

  1. Musiikki vaikuttaa yhteiskunnassa
  2. Yhteistyön ja jatkuvan oppimisen toimintakulttuuri kukoistaa musiikin koulutuksessa
  3. Rakenteet ja resurssit mahdollistavat yhdenvertaisen musiikkikoulutuksen

Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia löytyi 25. Näissä vilisevät teemat ovat ajankohtaisia koko koulutuksen kentällä alasta riippumatta: arvopohjaisuus, yksilölliset oppimispolut, digitaalisuus, tulevaisuuskestävyys, elämäntaidot, hyvinvointi, kestävä kehitys ja dialogi oman kentän sekä yhteiskunnan kanssa.

Visioraporttia on jaettu ahkerasti eri tahoille opetusministeriöstä kansainvälisiin ympyröihin. Suomen musiikkineuvosto ottaa esiin musiikkikoulutuksen vision kuntavaaleihin liittyvissä tapaamisissaan, ja virkamiehet ovat myös tietoisia tehdystä työstä. Raportti toimii myös erinomaisena pohjana eri keskusteluissa. Itse olen esitellyt raporttia kansainvälisissä verkostokokouksissa. Suomi tunnetaan kansainvälisesti musiikkikoulutuksen ihmemaana jo pitkältä ajalta ja visioraporttimme on otettu vastaan inspiroivana mallina monessa maassa.

Mitä tästä eteenpäin?

Visiotyön julkaisemiswebinaarissa jakauduttiin vielä kymmeneen työryhmään pohtimaan tärkeysjärjestystä toimenpide-ehdotuksille. Kärkisijoille nousivat ne, joita itse voimme heti edistää. Ehdotuksista ensimmäisten joukkoon nousivat nämä yhteistyötä ja dialogia korostavat visiolauseet:

Oppilaitokset tekevät yhteistyötä ja hyödyntävät digitaalisuutta parantaakseen musiikkikoulutuksen saavutettavuutta, moninaisuutta ja kestävää tulevaisuutta.

Musiikkikoulutuksen toimijat jakavat osaamista ennakkoluulottomasti sekä paikallisesti että alueellisesti: Yhteistyötä ja toimialarajoja ylittäviä työtehtäviä rakennetaan tarpeen mukaan esimerkiksi alueiden kulttuurikeskuksina toimivien musiikkioppilaitosten, muiden taideoppilaitosten, koulujen, seurakuntien, palvelutalojen ja kirjastojen kanssa.

Koulutusorganisaatiot ja muut musiikkialan toimijat vahvistavat dialogia koulutuksen, tutkimuksen, työelämän ja poliittisen päätöksenteon välillä.

Musiikkikoulutuksen toimijat osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lisäävät poliittisten päättäjien ymmärrystä musiikkikoulutuksen myönteisistä vaikutuksista.

Valinnoista näkee, että kenttä on valmis yhteistyölle. Monella paikkakunnalla onkin jo musiikkikeskuksia, jotka keräävät toimintoja yhden sateenvarjon alle. Kaikkialla Suomessa tilanne ei kuitenkaan ole vielä kehittynyt tähän vaiheeseen, vaan töitä on tehtävä.

Visiolauseista löytyy myös konkreettinen ehdotus, joka sai hyvin kannatusta: Musiikkikoulutuksen järjestäjät ja musiikkialan järjestöt muodostavat yhteisen ohjausryhmän koordinoimaan ja tekemään kehittämistyötä Musiikkikoulutuksen vision 2030 pohjalta. Tähän onkin jo tartuttu ja visiotyön ydinryhmästä osa liittyi kansalliseen musiikin ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumin ohjausryhmään. Tätä työryhmää tullaan ajoittain täydentämään myös taiteen perusopetuksen ja musiikin harrastetoiminnan edustajilla. Suurella innolla aloitin itse tässä työryhmässä. Vakaana tarkoituksenamme on pitää visiotyö hengissä ja päivitettynä. Ensimmäinen yhteinen seminaari pidetään Musiikkikasvatuspäivien yhteydessä marraskuussa 2021.

Mitä visiotyö antaa Centrian musiikkipedagogikoulutukselle?

Kokkolassa toteutetaan jo paljon yhteistyötä eri asteiden musiikkioppilaitosten kesken. Jaamme resursseja (tiloja, laitteita, osaamista) ja teemme yhteisiä orkesteri- ja näyttämöprojekteja. Mukana on usein myös yrkeshögskolan Novia, josta löytyy monipuolista kulttuurialan osaamista. Konservatorion perustutkinnon opiskelijat ovat mukana joillakin kursseillamme avoimen väylän kautta, ja heistä olemmekin saaneet nyt aiempaa enemmän hakijoita.

Ammattikenttään olemme olleet yhteydessä myös orkesteri- ja näyttämöprojektien kautta. Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin jäsenistöstä osa toimii meillä myös instrumenttiopettajina. Kokkolan kaupunginteatterissa ovat opiskelijat päässeet harjoittelemaan musikaaleissa, samoin Vaasan kaupunginteatterissa osallistuttiin oopperaproduktioon. Toivomme tälle työlle jatkoa tilanteen salliessa. Voimme vielä parantaa yhteistyötä koulujen, kirjastojen, palvelutalojen ja seurakuntien kanssa. Tällaiset tapahtumat voivat olla opiskelijoiden tuottamia harjoitusesiintymisiä.

Seuraava askel Centrian musiikkikoulutuksessa on pohtia visioraporttia yhdessä opiskelijoiden kanssa. Mitä teemoja opiskelijat nostavat esiin? Mikä innostaa? Mitä uusia projekteja raportin ideoista voidaan kehittää?

Visiojulkaisuun voit tutustua täällä: https://www.musiikkikoulutuksenvisio.fi/tutustu-valmiiseen-visioon-2030.html

Annika Mylläri
Koulutusalapäällikkö, musiikin koulutus
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 635 1040

Facebooktwitterlinkedinmail