Hannu Leppälä
Helena Åkerlund
Virve Antinoja
Centria-ammattikorkeakoulu on mukana SKAALA – Skaalautuvilla koulutusmalleilla aitoa arvoa liiketoimintaan ja ammattilaisille -hankkeessa, jossa tavoitteena on kehittää korkeakouluverkoston yhteisvoimin täydennyskoulutuksia pk-yritysten tarpeisiin. SKAALAn kohderyhmää ovat pienet ja keskisuuret teollisuusyritykset eri puolilla Suomea.
Valtakunnallinen osaamis- ja koulutustarvekartoitus
Hankkeen tarjoamien täydennyskoulutusten suunnittelu käynnistyi kattavalla valtakunnallisella osaamis- ja koulutustarvekartoituksella, johon osallistui henkilöstökoulutuksista vastaavia henkilöitä 86 yrityksestä ympäri Suomea. Yrityksiltä tiedusteltiin muun muassa, mitä osaamista yrityksissä on, mitkä toimialueet kaipaavat henkilöstökoulutusta ja millaiselle osaamiselle ja koulutukselle yrityksessä olisi tarve. Lisäksi kysyttiin sopivia koulutustapoja, koulutuksen laajuutta sekä sitä, tulisiko koulutus olla opintopisteytettyä, jolloin se voi olla hyväksyttävissä osaksi korkeakouluopintoja.
Haastatteluissa ilmeni paljon erilaisia tekniikkaan ja liiketalouteen liittyviä osaamis- ja koulutustarpeita. Teknisiin osaamistarpeisiin liittyen esiin nousi erityisesti tieto- ja viestintäteknologian, konetekniikan ja mekaniikan, sähkö- ja automaatio-osaamisen sekä laitos- ja tehdassuunnittelun teemat. Muita esille tulleita teemoja olivat terveysteknologia, turvallisuus ja kaivosteollisuus. Yritysten haastatteluissa ilmeni myös runsaasti erilaisia liiketalouteen liittyviä osaamis- ja koulutustarpeita. Näistä keskeisimpiä olivat myynti, markkinointi ja digimarkkinointi sekä asiakaspalvelu- ja vuorovaikutusosaaminen. Muita koulutustarpeita olivat kielitaito ja kansainvälisyys, projektinhallinta ja johtaminen sekä liiketoimintaosaaminen ja talous.
Koulutukset
Hankkeen aikana on pilotoitu koulutuksia, joiden aiheet valikoituivat yrityshaastatteluissa nousseiden osaamis- ja koulutustarpeiden perusteella. Koulutusten sisällöt vaihtelivat aina digimarkkinoinnista painelaitteiden lujuuslaskentaan ja regulaatiokoulutuksesta automaatiolinjojen rakentamiseen. Koulutuksissa testattiin monipuolisesti erilaisia toteutustapoja. Osa koulutuksista toteutettiin yhtenä tai useampana puolen päivän (noin neljän oppitunnin) lähiopetuksena tai verkkoluentoina ja osa kokonaan virtuaalikoulutuksina verkkomateriaalien pohjalta.
Koulutuksia toteutettiin myös useamman korkeakoulun kesken yhteisopettajuusmallilla, jossa kouluttajat suunnittelivat koulutuksen yhdessä ja toteuttivat siitä eri osia. Kaikkien SKAALA-koulutusten materiaalit koottiin korkeakoulujen yhteiskäyttöön tarkoitetulle DigiCampus-alustalle, jossa ne olivat koulutettavien saatavilla. Kouluttajat ja koulutuksiin osallistujat kirjautuivat DigiCampukseen Haka- tai Google-tunnuksillaan.
Toteutettavat koulutukset ovat hankkeen aikana osallistujille maksuttomia ja niihin voivat osallistua kaikki aiheista kiinnostuneet. Koulutukset kerryttävät kuitenkin yrityksen de minimis-tukea ja edellytyksenä yrityksen osallistumiselle on, että se ei ole saanut ko. tukea yli 200 000€ kolmen viimeisen vuoden aikana.
Verkostotoiminta
SKAALA-hankkeen aikana on pilotoitu myös korkeakoulujen verkostomaista toimintamallia, jonka tavoitteena on avoin yhteistyö korkeakoulujen kanssa. Verkostomalli tuo mahdollisesti joustoa, koska yritysten tarpeisiin on käytettävissä osaajia useammasta korkeakoulusta. Tarjolla olevien osaamisalueiden määrä on myös laajempi.
Verkostomallin toteuttamisessa on havaittu ensiarvoisen tärkeäksi, että korkeakouluverkostostalöytyy yhteyshenkilöitä, jotka hoitavat osaamistarpeiden kartoittamisen ja koulutusten käytännön järjestelyt. Yhteyshenkilöiden tulisi ottaa vastaan yritysten koulutuskyselyt ja selvittää verkostosta keneltä löytyy soveltuva tarjonta ja ohjata kyselyt kyseessä olevan yhden tai useamman korkeakoulun yhteyshenkilöille jatkotoimiin (Kuvio 1.).
Opinnollistaminen
Koulutusten opinnollistaminen oli myös yksi teema, jota kartoitettiin yrityshaastatteluissa. Tavoitteena oli selvittää, miten yritysten edustajat näkevät opinnollistamisen merkityksen osana koulutukseen osallistamista. Lähtökohtaisesti yritykset eivät sitä edellyttäneet, mutta monet vastaajat kuitenkin näkivät, että jos opinnollistamisesta on henkilöstölle hyötyä esimerkiksi tutkintoon johtavan koulutuksen yhteydessä, niin opintopisteet voi toki todistukseen laittaa.
Monissa yrityksissä on töissä henkilöitä, jotka työn ohella suorittavat ammattikorkeakoulututkintoon johtavia opintoja tai henkilöitä, joilla on tavoitteena hakeutua tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tutkinnon suorittamista tukisi ja nopeuttaisi tällöin myös lyhytkoulutusten tuottama osaaminen, jos olisi malli, jonka avulla lyhytkoulutukset voitaisiin kytkeä laajempiin opintokokonaisuuksiin ja tieto siitä miten laajemman opintopisteytetyn kokonaisuuden voisi suorittaa.
Tältä pohjalta hankkeessa suunniteltiin toteutettaviin koulutuksiin perustuen opinnollistamismalli, jossa lyhyiden koulutusten kuvauksiin liitetään tieto, millä lisäosiolla koulutuksesta tulee tutkintoon johtavan koulutuksen opintokokonaisuus ja miten tämä puuttuva osio suoritetaan. Koulutusten kohderyhmä on yritysten työntekijät, joten tavoitteena on, että osallistuja analysoi omia työtehtäviään ja työssä kertyvää osaamista. Mikäli puuttuva osaaminen on hankittu tai pystytään hankkimaan työn kautta, voi henkilö osoittaa osaamisensa näytöllä ja saada pisteytetyn opintosuorituksen ja liitettyä sen meneillään oleviin opintoihinsa.
Hankkeen päätoteuttaja on LAB-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat Turun ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Centria-ammattikorkeakoulu sekä LUT-yliopisto. Hanke toteutetaan ajalla 1.10.2018–31.12.2020. Hankkeen budjetti on noin 860 000 euroa, ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.
Hannu Leppälä
lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2705
Helena Åkerlund
lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 521 0906
Virve Antinoja
tuntiopettaja, TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2725
