Hanna-Mari Pesonen
Hanna Peltoniemi
Elina Liedes
Anne Saari
Dragana Kosutic
Tässä artikkelissa tarkastelemme selkokielen merkitystä hoitotyössä ja hoitotyön koulutuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa selkokielen avulla voidaan edistää kielellistä saavutettavuutta ja mahdollistaa palveluja käyttävien lakisääteinen oikeus saada tietoa terveydentilastaan, hoidostaan ja toimenpidevaihtoehdoista ymmärrettävällä tavalla (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, 5§; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 5§).
Selkokeskus (2025) määrittelee selkokielen seuraavasti:
”Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.”
Selkokieli on saavutettavaa kirjoitettua tai puhuttua kieltä, jossa käytetään tuttuja sanoja ja helppoja lauserakenteita (Lamminmäki 2020; Selkokeskus 2025). On arvioitu, että selkokielestä hyötyy 11–14 % väestöstä ja sen tarve kasvaa koko ajan (Juusola 2019). Selkokielen avulla mahdollistetaan tekstien ja puheen ymmärtäminen, tiedon saaminen ja vuorovaikutukseen osallistuminen kielellisistä vaikeuksista huolimatta. Selkokielisessä keskustelussa on keskeistä kuunnella ja pyrkiä ymmärtämään keskustelukumppania sekä olla aidosti kiinnostunut hänen mielipiteistään. Tämä edellyttää turvallista ilmapiiriä, jossa toteutuu läsnäolo ja toisen ihmisen hyväksyvä kohtaaminen. Selkokielinen keskustelu etenee rauhallisesti ja puhe on luonnollista puhekieltä, jossa käytetään tavallisia sanoja, helppoja kielen rakenteita sekä vältetään murretta ja slangia. Ymmärtämisen varmistamiseksi keskustelussa voi kysyä tai tarkentaa asioita. Kaikilla keskustelun osapuolilla on vastuu keskustelun onnistumisesta ja ymmärtämisestä, mutta kieltä paremmin osaavalla on suurempi vastuu oman puheensa mukauttamisesta keskustelukumppanin tarpeisiin. (Lamminmäki 2020; Selkokeskus 2025.)
Selkokielen merkitys hoitotyössä
Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakas- ja potilasturvallisuus on olennainen osa hoidon ja palvelun laatua (Sosiaali- ja terveysministeriö). Selkokielinen ohjaus ja ohjeet edistävät asiakas- ja potilasturvallisuutta, koska ne auttavat potilaita ymmärtämään suunnitellut toimenpiteet ja varmistavat hoidon onnistumisen (Satosuo 2023; Valkendorff & Vanhatalo 2024). Selkokielen käyttö on potilaiden etu lisäten yhdenvertaisuutta palveluissa, edistäen potilaiden itsenäisyyttä ja aktiivisuutta oman terveyden hoidossa ja vaikuttaen myönteisesti hoitotuloksiin (Valkendorff & Vanhatalo 2024).
Selkokieli tekee tiedosta helpommin tavoitettavaa kaikille, joilla on vaikeuksia ymmärtää yleiskieltä, esimerkiksi maahanmuuttajille, muistisairaille ja kehitysvammaisille henkilöille tai ihmisille, joilla on lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuksia (Lamminmäki 2020; Selkokeskus 2025). Sosiaali- ja terveyspalveluissa selkokielen ei kuitenkaan ole syytä rajoittua pelkästään heihin, joilla on kielellisiä haasteita, vaan kaikki asiakkaat ja potilaat hyötyvät selkokielisistä ohjeista ja ohjuksesta (Valkendorff & Vanhatalo 2024).
Selkokielen käyttäminen hyödyttää myös organisaatiota ja sen työntekijöitä mahdollistaen ammattilaisten välisen kommunikoinnin ja ymmärretyksi tulemisen esimerkiksi monikulttuurisissa työympäristöissä. Lisäksi selkokielisten ohjeiden on todettu helpottavan ja nopeuttavan työn tekemistä sekä vähentävän työntekijöiden kokemaa stressiä ohjeiden ymmärtämiseen liittyen. (Satosuo 2023.) Ymmärrettävä kielenkäyttö voi myös tuoda organisaatiolle kustannussäästöjä toiminnan tehostuessa (Onikki-Rantajääskö 2024; Satosuo 2023).
Selkokieli hoitajan ammatillisena osaamisena
Potilasohjaus on hoitotyössä yksi keskeinen osa-alue, joka edellyttää hoitajilta vuorovaikutus- ja kommunikaatio-osaamista sekä ohjaustietoja ja -taitoja. Asiakaslähtöinen ohjaus edellyttää, että hoitajilla on osaamista mukauttaa ohjaus potilaan tarpeisiin. Potilaalta tulee varmistaa, että hän on ymmärtänyt ohjeet ja häntä tulee rohkaista kysymään epäselvistä asioista. (Lipponen 2014.) Tilanteissa, jossa potilas ei ymmärrä yleiskielellä annettua ohjausta ja ohjeita, hoitajan tulisi pystyä käyttämäänselkokieltä yleiskielen tilalla.
Selkokielen käyttö sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää osaamisen lisäämistä. Hoitohenkilökuntaa tulisi kouluttaa selkokielen käyttöön, ja tarvetta on myös selkokielen asiantuntijoille palvelujärjestelmässä. (Onikki-Rantajääskö 2024; Satosuo 2023.)
Selkokielen käyttö hoitotyön koulutuksessa
Kommunikaatio- ja vuorovaikutusosaaminen kuuluvat hoitajien keskeisiin osaamisvaatimuksiin ja selkokieli on yksi työväline potilaslähtöisessä ohjauksessa. Selkokielen käyttäjäksi kehittyy harjoittelemalla ja omaa toimintaa reflektoimalla (Lamminmäki 2020). Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin tulisi kuitenkin nykyistä enemmän sisällyttää selkokielisen viestinnän opetusta (Onikki-Rantajääskö 2024). Ammattioppilaitoksissa selkokieli on yhtenä kriteerikohtana esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan vammaistyön, ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen sekä lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisaloilla, mutta muilla aloilla selkokielen opetusta järjestetään vaihtelevasti. Ammattikorkeakouluissa selkokieli ei ole vakiintunut osaksi opetusta ja esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa sitä opiskellaan eri aiheiden yhteydessä. (Korhonen, Kulkki-Nieminen & Leskelä 2022.)
Kielitietoisilla toimintatavoilla ja selkokielen käytöllä opettajat voivat edistää opiskelijoiden tasa-arvoista osallisuutta ja ammatillisen kielitaidon kehittymistä. Kaikilla opettajilla ei kuitenkaan ole tarvittavaa osaamista ja keinoja selkeyttää opetuspuhetta. (Mustonen & Puranen 2021.) Selkokielen osaaminen vahvistuu harjoittelemalla selkokielen käyttöä puhuessa ja kirjoittaessa. Opettajien selkokielen osaamista ja kielitietoista toimintatapaa tulee vahvistaa myös täydennyskoulutuksen avulla, ja tälle nähdäänkin olevan suuri tarve (Korhonen ym. 2022).
Kielitietoisen ohjauksen tarve nousee esille myös vieraskielisten opiskelijoiden harjoittelupaikoissa, missä myös ohjaajat tarvitsevat tukea selkokielen käyttöön. Riittävän hyvä ammatillinen kielitaito vahvistaa opiskelijoiden ammatillista identiteettiä sekä edistää oppimista, opiskelua, työllistymistä ja osallisuutta. (Arola & Seppä 2019; Korpela, Iso-Heiniemi & Aho 2023.)
SUVI360-hanke vahvistaa hoitotyön opettajien selkokielen osaamista ja kielitietoisia toimintatapoja
Euroopan unionin osarahoittamassa Hoitotyön suomea virtuaalisessa 360-oppimisympäristössä (SUVI360) -hankkeessa (2025–2026) pyritään vahvistamaan ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten hoitotyön opettajien osaamista selkokielen käytössä ja kielitietoisuudessa maahan muuttaneiden hoitotyön opiskelijoiden kaksikielisessä (suomi-englanti) opetuksessa. Lisäksi hankkeessa halutaan rohkaista opettajia virtuaalisten opetusmenetelmien käyttöön. (Centria-ammattikorkeakoulu.)
Hanke on Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoima ja Centria-ammattikorkeakoulun lisäksi osatoteuttajana toimii Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu. Hanke kuuluu Kumppanina kotoutumisessa -koordinaatiohankkeen (ESR+) Vieraskielisten kielellinen tuki -kokonaisuuteen (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2025).
SUVI360-hankkeessa tuotetaan avoin virtuaalinen oppimisympäristö hoitotyön opiskelijoiden ammatillisen suomen kielen oppimisen tueksi. Oppimisympäristöön rakennetaan sekä sairaalaan että kodinomaisiin hoitoympäristöihin sijoittuvia hoitotyön tilanteita, joiden avulla hoitotyön opiskelijoiden on mahdollista kehittää ammatillista suomen kielen osaamistaan. Lisäksi hanke järjestää hoitotyön opettajille kielitietoisuuteen, selkokielen käyttöön sekä virtuaalisiin opetusmenetelmiin liittyviä webinaareja ja työpajoja sekä tuottaa avoimesti saatavilla olevia julkaisuja.
Tavoitteena on, että hankkeen tulokset hyödyttävät myös hoitotyön opiskelijoita niin, että ammatillisen suomen kielen osaamisen vahvistuminen edesauttaa harjoittelujaksoille ja työelämään siirtymistä. Lisäksi harjoitteluja ohjaavien toivotaan hyötyvän hankkeen tuloksista ja saavan osaamista kielitietoiseen ohjaukseen.
Lähteet
Arola, T. & Seppä, M. 2019. Kielitietoisella ohjauksella vauhtia ammattikielen oppimiseen. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(1). Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201902281664. Viitattu 12.5.2025.
Centria-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön suomea virtuaalisessa 360-oppimisympäristössä – SUVI360. Saatavissa: https://net.centria.fi/hanke/hoitotyon-suomea-virtuaalisessa-360-oppimisymparistossa-suvi360/. Viitattu 9.5.2025.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2025. Vieraskielisten kielellinen tuki. Saatavissa: https://www.ely-keskus.fi/kumppanina-kotoutumisessa/vieraskielisten-kielellinen-tuki. Viitattu 9.5.2025.
Juusola, M. 2019. Selkokielen tarvearvio 2019. Helsinki: Selkokeskus, Kehitysvammaliitto ry. Saatavissa: https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2019/02/Tarvearvio-2019.pdf. Viitattu: 9.5.2025.
Korhonen, S., Kulkki-Nieminen, A. & Leskelä, L. 2022. Selvitys selkokielen opetuksesta ja koulutuksesta ammattioppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/klaara-network/files/2022/05/Selvitys-selkokielen-opetuksesta-ja-koulutuksesta_Klaara_2022.pdf. Viitattu 9.5.2025.
Korpela, E., Iso-Heiniemi, E. & Aho, H. 2023. Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5. Hiiltä ja timanttia -blogi. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2023/02/01/kielituettu-tyoharjoittelu-on-kielenoppimisen-momentum-kielibuustia-3-5/. Viitattu 12.5.2025.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. 785/1992. Saatavissa: https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1992/785. Viitattu 9.5.2025.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. 812/2000. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2000/812. Viitattu 9.5.2025.
Lamminmäki, R. 2020. Selkokieli sosiaali- ja terveysalalla. Teoksessa A.L. Karjalainen & K. Wallenius-Penttilä (toim.) Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 27–57. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-359-9. Viitattu 9.5.2025.
Lipponen, K. 2014. Potilasohjauksen toimintaedellytykset. Tampere: Juvenes Print. Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta. Väitöstutkimus. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:9789526203720. Viitattu 9.5.2025.
Mustonen, S. & Puranen, P. 2021. Kielitietoiset käytänteet tukemassa maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden kiinnittymistä ammatilliseen koulutukseen. Kasvatus 52(1), 65–78. Saatavissa: https://doi.org/10.33348/kvt.107965. Viitattu 9.5.2025.
Onikki-Rantajääskö, T. 2024. Suomi osallisuuden kielenä: Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:20. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-141-0. Viitattu 9.5.2025.
Satosuo, S. 2023. Selkokielinen viestintä terveydenhuollossa. Asiantuntijoiden kokemuksia selkokielen käyttöönottoprosessista Satasairaalassa. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta. Maisterintutkielma. Saatavissa: http://hdl.handle.net/10138/359410. Viitattu 29.4.2025.
Selkokeskus. 2025. Selkokieli. Saatavissa: https://selkokeskus.fi/selkokieli/. Viitattu 9.5.2025.
Sosiaali- ja terveysministeriö. Asiakas- ja potilasturvallisuus. Saatavissa: https://stm.fi/asiakas-ja-potilasturvallisuus. Viitattu 9.5.2025.
Valkendorff, T. & Vanhatalo, U. 2024. Selkokieli sairaalan asiakasviestinnässä: miksi ja miten? Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 61(4), 617–622. Saatavissa: https://doi.org/10.23990/sa.143922. Viitattu 9.5.2025.
Hanna-Mari Pesonen
yliopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 681 0588
Hanna Peltoniemi
lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 681 3204
Elina Liedes
lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 540 8999
Anne Saari
tuntiopettaja
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu
p. 040 359 6265
Dragana Kosutic
kieltenopettaja
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu
p. 040 807 3667
