Ammattikorkeakoulut työllisyyden kuntakokeilujen vauhdittajina

Hallitusohjelmaan kirjatussa Jatkuvan oppimisen uudistuksessa vastataan osaamisen kehittämisen tarpeeseen työuran ja elämän eri vaiheissa. Myös korkeakouluja kannustetaan avaamaan koulutustarjontaansa ja kehittämään korkeakoulujärjestelmää jatkuvan oppimisen alustana. Kymmenen ammattikorkeakoulun yhteinen JATKUMO-hanke vastaa tähän haasteeseen kehittämällä ja pilotoimalla yrityslähtöistä palvelumallia ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana. Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama, ja sen tarkoituksena on syventää ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä palvelutoiminnan kehittämisessä. Lisäksi yhteistyö mahdollistaa ammattikorkeakoulujen erikoistumisen tiettyyn kärkiosaamiseen, joka on yhteisen palvelumallin mukaisesti yritysten ja organisaatioiden saatavilla valtakunnallisesti. (Jatkumo-hanke 2021.) 

Hankkeen luomassa palvelumallissa huomioidaan myös kuntakokeilukuntien ja TE-palveluiden tarpeet osaavan työvoiman saamiseksi alueille. Siksi hankkeen erityisenä kehittämiskohteena on rakentaa alueelliset verkostot kuntakokeilukuntien toimijoiden kanssa. Hankkeessa toteutetaan yritysten ja organisaation palvelutarpeisiin pohjautuvia ketteriä kokeiluja, jotka vastaavat alueellisiin työllisyyden haasteisiin. Hankkeessa rakennetaan ammattikorkeakoulujen yhteistä toimintamallia ja testataan ketterää yritysyhteistyötä, työllisten ja työttömien yritystarvelähtöisiä palvelumalleja ja työurien pidentämiseen tähtääviä koulutuksellisia ratkaisuja.  
 
JATKUMO-hanke toteutti yhtenä hankkeen ketteränä kokeiluna Ammattikorkeakoulut kuntakokeilujen vauhdittajina –verkkotapahtuman, jossa keskusteltiin työllisyyden kuntakokeilujen ja ammattikorkeakoulujen kesken kuntakokeilujen tarpeista ja haasteista sekä perehdyttiin siihen, mitä mahdollisuuksia ammattikorkeakoulut voivat tarjota työllisyyden kuntakokeilujen tueksi ja yhteistyön kehittämiseen työllisyystoimijoille. Tapahtumassa tuotiin esiin esimerkkejä siitä, mitä yhteistyötä ammattikorkeakoulut ovat tehneet kuntakokeilujen kanssa, ja erilaisia mahdollisuuksia, kuinka ammattikorkeakoulut voivat olla tukemassa ja omalta osaltaan vauhdittamassa työllisyyden kuntakokeiluja. Ammattikorkeakoulut tarjoavat muun muassa mahdollisuuksia kuntakokeiluprosessien ja verkostoyhteistyön kehittämiseen, yritysyhteistyön kehittämiseen sekä osaamisen kehittämiseen niin kuntakokeilujen oman henkilöstön kuin asiakkaidenkin näkökulmasta.  
 

Työllisyyden kuntakokeilun ja työllisyystoimijoiden henkilöstöllä on erilaisia koulutustaustoja ja osaamisia. Ammattikorkeakouluista valmistuu kuntakokeiluille osaavaa työvoimaa, ja ammattikorkeakoulut tarjoavat henkilöstön osaamisen kehittämiseen erilaisia työkaluja lyhyistä täydennyskoulutuksista tutkintoihin. Ammattikorkeakoulututkinnot, YAMK-tutkinnot ja muuntokoulutukset, erikoistumiskoulutukset, avoin ammattikorkeakoulu, täydennyskoulutukset ja muu jatkuvan oppimisen tarjonta ovat väyliä lisätä tarvittavaa osaamista ja tuoda jatkuvaa oppimista myös työllisyydenhoidon henkilöstölle.  

Täydennyskoulutuksena toteutetaan monipuolisesti erilaisia koulutuksia ammattikorkeakoulujen eri koulutusaloilta. Kuntakokeilun henkilöstön tarvitsemia koulutuksia voivat olla esimerkiksi asiakaspalvelu- ja ohjausosaaminen tai verkostotyötaidot. Tarvittavat koulutukset voivat liittyä digitaitojen kehittämiseen tai tiedonhallintaan tai kehittää kieli-, viestintä-, esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja.  Täydennyskoulutuksena tarjonnassa on myös erilaisia johtamisen ja esimiestyön koulutuksia sekä työyhteisöjen, palveluiden ja prosessien kehittämistä esimerkiksi palvelumuotoilun avulla.  

Ammattikorkeakoulut toteuttavat maksullista palvelutoimintaa, ja täydennyskoulutukset voivat olla avoimessa tarjonnassa tai niitä voidaan järjestää asiakaskohtaisina tilauskoulutuksina juuri tilaajan tarpeisiin räätälöitynä. Kuntakokeilulle räätälöidystä tilauskoulutuksesta on esimerkkinä Savonia ammattikorkeakoulun Kuopion kaupungille räätälöimä Asiantuntijana työvoimapalveluissa –koulutus, joka on alkamassa syksyllä 2021.  Koulutuksen keskeisenä sisältönä on asiantuntijaroolin omaksuminen, itseohjautuvan tiimityön osaaminen sekä toimintakulttuurin yhdistämisen näkökulma. (Ammattikorkeakoulut kuntakokeilujen vauhdittajina -verkkotapahtuma 2021.) Tilauskoulutusten sisällöt, kestot ja toteutustavat räätälöidään aina asiakkaan tarpeen mukaan ja niillä voidaan vastata juuri asiakkaan tarpeeseen.  

Ammattikorkeakoulut toteuttavat myös esimerkiksi työkykykoordinaattorikoulutusta, joka on alkanut kahdeksassa ammattikorkeakoulussa syksyllä 2021 (Valtioneuvosto 2021). Kuntakokeilun työntekijät tekevät asiakastyötä ja tarvitsevat monipuolista osaamista asiakkaiden kohtaamiseen. Uraohjauksen osaamista voi kehittää esimerkiksi 30 opintopisteen laajuisissa uraohjauksen erikoistumiskoulutuksissa, joita on tarjonnassa useilla korkeakouluilla. Erikoistumiskoulutus on suunnattu korkeakoulututkinnon suorittaneille, työelämässä jo toimiville henkilöille ammatillista osaamista, kehittymistä ja erikoistumista edistäväksi opinnoiksi työelämässä tarvittaviin aiheisiin.  

Ammattikorkeakoulut voivat perehdyttää kuntakokeilun henkilöstöä AMK-opintoihin ja lisätä heidän tietoaan asiakastyöhön ja ohjaus- ja neuvontatyöhön, tai ammattikorkeakoulun henkilöstöä voi olla yhteistyössä kuntakokeiluissa antamassa ohjausta AMK-opintoihin. 

Ammattikorkeakoulut toteuttavat tutkimus- ja kehityshankkeita, jotka myös tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia kuntakokeilujen henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Esimerkkinä niistä on LAB AMK:n Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -hanke, jonka tarkoituksena on vahvistaa sote-ammattilaisten osaamista työkyvyn arvioimisessa ja työkyvyn tuen palvelujen kehittämisessä sekä tukea osatyökykyisten työttömien työ- ja toimintakykyä ja edistää heidän työllistymistään ja työssä pysymistä. (Ammattikorkeakoulut kuntakokeilujen vauhdittajina -verkkotapahtuma 2021.) Eri puolilla Suomea on menossa erilaisia hankkeita, ja ammattikorkeakoulut voivat olla kehittämässä myös uusia hankkeita kuntakokeilujen tarpeiden pohjalta yhdessä verkostojen kanssa. 

Ammattikorkeakoulut kouluttavat osaavaa työvoimaa elinkeinoelämälle ja tarjoavat erilaisia koulutusmahdollisuuksia työllisyyden kuntakokeilujen asiakkaille.  Korkeakoulujen opintotarjonta avaa monipuolisia opiskelumahdollisuuksia työnhakijoille tutkintokoulutuksista muuhun jatkuvan oppimisen tarjontaan.  

Jos opiskelu ammattikorkeakoulussa kiinnostaa mutta omaa alaa ei ole vielä löytynyt tai tarvitaan vahvistusta opiskelulle, monissa ammattikorkeakouluissa työnhakijoiden on mahdollista osallistua koulutuskokeiluihin, joissa he pääsevät tutustumaan kiinnostavaan AMK:n koulutusohjelmaan ja AMK-opintoihin 1-10 päivän ajaksi. Koulutuskokeilun tavoitteena on löytää soveltuva koulutusala. Koulutuskokeilu on ELY-keskuksen rahoittamaa ja osallistujille maksutonta. Perinteisten koulutuskokeilujen rinnalla koulutuskokeiluja voisi toteuttaa myös ryhmämuotoisena tai eri kohderyhmille, esimerkiksi maahanmuuttajille tai osatyökykyisille, liittää koulutuskokeilun osaksi laajempaa asiakasohjausta ja yhdistää esimerkiksi työkokeilun kanssa tai toteuttaa kokeilutyyppisiä erilliskursseja. Ammattikorkeakoulut voivat olla tekemässä myös koulutuskokeilujen vaikuttavuustutkimusta.  

Työnhakijoille suunnattuina koulutuksina ammattikorkeakoulut toteuttavat eri alojen työvoimakoulutuksia tukemaan alueen yritysten osaajatarpeita. Työvoimakoulutuksissa tehdään yleensä tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, ja niihin kuuluvien harjoittelujen kautta onkin hyvät mahdollisuudet päästä näyttämään omaa osaamistaan alueen yritykseen ja työllistyä. Korkeakoulujen työvoimakoulutukset ovat korkeakoulutasoisia, ja niissä kehitetään osaamista alueiden tarpeisiin. Työvoimakoulutukset voivat olla myös suunnattuja suoraan kuntakokeilujen kohderyhmille, esimerkiksi korkeakoulutettujen maahanmuuttajien täydennyskoulutusta, nuorille työhakijoille suunnattuja koulutusryhmiä tai täydennyskoulutuksia korkeakoulutetuille työhakijoille. Väliaikaisen lakimuutoksen myötä myös kesken jäänyt AMK-tutkinto on nyt mahdollista suorittaa valmiiksi poikkeuksellisesti työvoimakoulutuksena. Ammattikorkeakoulut kehittävät mielellään uusia työvoimakoulutuksia vastaamaan alueen työvoimatarpeisiin ja kohtaanto-ongelmiin.  

Tarjonnassa on myös ura-, ohjaus- ja neuvontapalveluita työnhakijoille ja työnhaun nivelvaiheisiin, esimerkiksi valmistumisvaiheessa oleville, tai uravalmennuksia työnhakijoille sekä erilaisia digitaalisia palveluita. Erilaisten TKI-hankkeiden kautta toteutetaan muun muassa työnhakuun liittyviä valmennuksia, tuetaan työnantajien rekrytointiosaamista tai luodaan mahdollisuuksia työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamisiin, kuten Centria-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa My Way 2 -hankkeessa. Hankkeissa on luotu myös uraohjauksen työkaluja työvälineeksi ohjaustyöhön. Esimerkkinä tästä on Work Smartin uraohjausmalli tai Osaamismatkalla-hankkeen Sampo-ohjaussivusto. (Ammattikorkeakoulut kuntakokeilujen vauhdittajina -verkkotapahtuma 2021.) 

Korkeakoulut tarjoavat monipuolisesti palveluja myös maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille. Korkeakoulutukseen liittyviä asioita ratkotaan erityisesti maahanmuuton vastuukorkeakouluissa, jotka tekevät työtä opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa SIMHE-Supporting Immigrants in Higher Education -toiminnassa. Tämän toiminnan tarkoituksena on parantaa korkeasti koulutettujen, eri statuksilla olevien maahanmuuttajien ja ulkomaalaistaustaisten aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, korkeakoulutukseen ohjautumista, tutkinnon suorittamista sekä työllistymistä suomalaisille työmarkkinoille. (Ammattikorkeakoulut kuntakokeilujen vauhdittajina -verkkotapahtuma 2021.) SIMHE-toiminnassa levitetään hyviä käytäntöjä ja malleja, joista hyötyy koko korkeakoulukenttä.  

SIMHE-ohjaus- ja tukitoimien lisäksi monet korkeakoulut tarjoavat maahanmuuttajille korkeakouluopintoihin valmentavia opintoja, suomen kielen opintoja, työvoimakoulutuksia sekä muita asiantuntijaosaamista kehittäviä opintoja. Esimerkiksi Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulut ja Itä-Suomen yliopisto järjestävät yhdessä KAVA-työelämän asiantuntijatehtäviin valmentavaa koulutusta kansainvälisille osaajille. Koulutuksen tavoitteena on lisätä yhteyksiä työelämään, auttaa oman asiantuntijaverkoston rakentamisessa ja vahvistaa urataitoja ja asiantuntijatehtävissä vaadittavaa suomen kielen taitoa.  

TE-palveluiden uudistus ja siirtyminen kunnille vaatii toimintamallien ja eri toimijoiden yhteistyön ja yhteisten palveluiden kehittämistä. Toimivaa verkostoyhteistyötä voidaan kehittää esimerkiksi yhteisissä palvelumuotoilun työpajoissa tai verkosto-osaamisen kehittämisen koulutuksissa. Monitoimijuus kuntakokeilutoimijoiden, oppilaitosten ja muiden yhteistyötoimijoiden kanssa on hedelmällinen teema yhteisille kehittämishankkeille. Kehittämishankkeita on toteutettu monilla kuntakokeilualueilla yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi OsaajaKS – jatkuvan oppimisen palveluketju -hankkeessa on rakennettu uutta jatkuvan oppimisen palveluketjua Keski-Suomessa Jyväskylän seudun työllisyyden kokeilukuntiin. Hankkeen keskiössä on auttaa keskisuomalaisia työnhakijoita työllistymään lisäkoulutuksen avulla ja alueen työnantajia saamaan näin osaavia työntekijöitä. (OsaajaKS 2021.) 

Kuntakokeiluissa on tärkeää rakentaa yhtenäistä palvelupolkua asiakkaille. Centria-ammattikorkeakoulun työllisyyden kuntakokeiluja tukevissa hankkeissa on tavoitteena selkiyttää palvelupolkua yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hankkeissa perehdytään kuntakokeilun asiakkaiden ohjaukseen käytännön ohjaustilanteissa ja toteutetaan asiakaspalveluohjauksen koulutusta kuntakokeilun työntekijöille ja palveluntuottajille edistäen kuntakokeilun yhteistyörakenteiden toimintaa ja moniammatillisen yhteistyön muotoja. Hankkeissa perehdytään kuntakokeilun kohderyhminä olevien asiakkaiden ohjaukseen, luodaan nopeavaikutteisia ratkaisuja yritysten ja työnhakijoiden osaamistarpeisiin sekä valmennetaan yrityksiä monimuotoistuvan työelämän kohtaamiseen. (Ammattikorkeakoulut kuntakokeilujen vauhdittajina -verkkotapahtuma 2021.) 

Ammattikorkeakouluilla on hyvät valmiudet löytää ratkaisuja yritysten ja työnhakijoiden osaamistarpeisiin ja kohtaanto-ongelmaan. Ammattikorkeakouluilla on kehittyneet kumppanuusjärjestelmät ja tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan verkostot. Yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehdään mm. kumppanuus- ja palvelutoimintana, mentori- ja alumnitoimintana, opettajien työelämäjaksoina, kummiyritystoimintana sekä erilaisissa yhteistyöryhmissä ja verkostoissa. Ammattikorkeakoulut tarjoavat yrityksille ja yhteisöille myös rekrytointipalvelualustoja, joiden kautta yritykset voivat ilmoittaa avoimista työpaikoista, kesätöistä, harjoittelumahdollisuuksista sekä opinnäytetyöaiheista opiskelijoille. Ammattikorkeakoulut edistävät yritysten ja opiskelijoiden kohtaantoa monipuolisten ura- ja rekrytointipalvelujen avulla. Opiskelijoita valmennetaan kehittämään urataitojaan ja yrityksiä valmennetaan kohtaamaan monimuotoista työvoimareserviä ja palkkaamaan esimerkiksi maahanmuuttajia.  

Osaajapulaan reagointi tarjoamalla ja kehittämällä nopeita ja joustavia jatkuvan oppimisen ratkaisuja on myös ammattikorkeakoulujen kyvykkyyttä. Esimerkkinä osaajapulan nopeavaikutteisista toimenpiteistä on Haaga-Helia- ja Laurea-ammattikorkeakoulujen Work and Study Fast Track -hanke, jossa on kehitetty ammattikorkeakoulutoimijoiden nopeaa reagointia, eri alojen osaamisen yhdistämistä sekä työssä syntyneen osaamisen arviointitaitoja. Korkeakoulutettujen osaajien pitovoimaa ja kohtaantoa on kehitetty yritysten ja organisaatioiden kanssa yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun Yritys-Hunter-hankkeessa. Tässä hankkeessa on tavoitteena hankkia uusia yrityskontakteja ja tukea opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden sijoittumista ja työllistymistä yrityksiin. (Ammattikorkeakoulut kuntakokeilujen vauhdittajina -verkkotapahtuma 2021.) 

Ammattikorkeakoulut toteuttavat yrityksille tarvittavan osaamisen päivittämiseksi aktiivisesti myös ELY-keskusten rahoittamia Täsmä-, Rekry- ja MuutosKoulutuksia. TäsmäKoulutus on nykyisen henkilöstön kouluttamista muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin, ja sen avulla voidaan välttää lomautuksia ja irtisanomisia. RekryKoulutus sopii uuden työvoiman kouluttamiseen silloin, kun osaavaa työvoimaa ei löydy. Sen avulla voidaan kouluttaa työnhakijoille puuttuvaa, työpaikassa tarvittavaa osaamista. Näitä yhteishankintakoulutuksia voidaan toteuttaa yksittäisille tai useammille yrityksille yhdessä.  

Ammattikorkeakouluilla on tarjolla paljon valmiita työllisyystoimijoiden hyödynnettäviä mahdollisuuksia, mutta korkeakoulut ovat myös valmiina kehittämään uusia palveluita, hankkeita ja koulutuksia jatkuvan oppimisen tarpeisiin ja kuntakokeilujen ja työllisyyden tueksi. Palvelutoiminnan kautta voidaan ketterästi vastata kuntakokeilujen ja työllisyydenhoidon tarpeisiin ja ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö tuo uusia laajempia mahdollisuuksia tukea kuntakokeiluja ja työllisyydenhoitoa. 

Työllisyyden hoito tarvitsee oppilaitoksilta joustavaa palvelua, tiivistä yhteistyötä ja koulutusasiantuntijuutta. Korkeakoulujen tiivis yhteistyö työllisyyden hoidon kanssa voi olla esimerkiksi aikuisten asiakkaiden ura- tai opinto-ohjaustoimintaa tai omavalmentajatoimintaa moniammatillisessa yhteistyössä.  

Työllisyyden hoidon toimijat tarvitsevat työssään kattavaa palvelurakenteiden tuntemusta, joista koulutuksen järjestäjien tarjoamat mahdollisuudet ovat tärkeä osa. Ammattikorkeakouluilla on kyvykkyys ja edellytykset tarjota monipuolisia ratkaisuja työllisyyden hoidon tueksi. Uudessa työllisyyden hoidon mallissa alueellisten tarpeiden tunnistaminen kuntien kanssa korostuu. Haasteena on tiedon jakaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen yhteisessä palvelurakenteessa.  

Ammattikorkeakoulut kuntakokeilujen vauhdittajina -tapahtuma osoitti, että ammattikorkeakoulut tekevät jo paljon erilaista yhteistyötä työllisyyden hoidon kanssa, mutta kokonaisuus ei tule näkyväksi. Tällainen yhteinen näyteikkuna tuo esille esimerkkejä ja hyviä käytänteitä. Omien alueiden työllisyyden hoidon verkostojen rakentaminen on tärkeää. Tiiviin yhteistyön kehittäminen tuo mukanaan vaikuttavampia ja joustavampia palveluja, tärkeää vuoropuhelua ja mahdollistaa tiedon jakamisen.