Autonomisia kuljetusratkaisuja sote-kentälle

Ilmakuljetusten kannalta mielenkiintoisia referenssihankkeita ovat Ruotsissa toteutetut terveydenhuollon kuljetuslentokokeilut Länsi-Götanmaalla (Västra Götalandsregionen 2024) ja Västerbottenissa (Region Västerbotten) (Sveriges Radio 2021) sekä kansainvälisen CITYAM-hankkeen pilotti, jossa on tarkoitus lennättää terveydenhuollon tarvikkeita Helsingissä taajama-alueella vuoden 2024 lopulla (Interreg Baltic Sea Region 2024). Nämä kolme hanketta ovat paikallisten olosuhteiden ja käyttösovellusten kannalta erityisen kiinnostavia, ja keskusteluissa hanketyöryhmien kanssa on saatu paljon arvokasta tietoa ja näkemyksiä. Laboratorionäytteiden kuljetuksia on kokeiltu muissakin Euroopan maissa, ja esim. Ranskassa on jo myönnetty toimilupa säännöllisiä lennätyksiä varten (Rigi Technologies 2022). Sovelluskohteissa käytettyjen laitteiden käyttösäde on yleensä kymmeniä kilometrejä tai jopa yli sata kilometriä.

Mobiilirobottien hyödyntämisessä keskeisenä referenssinä on URBANE-hanke, johon sisältyy pilotteja eri puolilla Eurooppaa. Suomessa toteutettiin hankkeeseen liittyvä pilotti Helsingin kantakaupungissa vuosina 2023–2024. Ranskalaisvalmistaja TwinswHeelin mobiilirobotit toimittivat työkaluliikkeen lähetyksiä rakennustyömaalle (Kultanen 2023a) sekä verkkokauppalähetyksiä yksityisille asiakkaille (Kultanen 2023b) muutaman kilometrin säteellä talvi- ja kesäolosuhteissa. Robotit muistuttivat PIN-koodijärjestelmällä toimivaa keskikokoista pakettiautomaattia. Laboratorionäytteiden robottikuljetuksia on pilotoitu Viron Viljandin keskussairaalan ja mobiilirobottivalmistaja Clevonin kokeilussa vuonna 2023. Kuljettaja seurasi ajoradalla kulkevan robotin liikkeitä jatkuvasti ajosimulaattorin näytöiltä ja pystyi tarvittaessa hallitsemaan robotin liikkeitä etäyhteydellä. (Invest in Estonia 2023.)

Pääosa miehittämättömästä ilmailusta kuuluu avoimeen toimintakategoriaan, ja toiminnassa on noudatettava mm. laitteen painoa ja C-merkintöjä sekä turvaetäisyyksiä, enimmäiskorkeutta ja jatkuvaa näköyhteyttä koskevia vaatimuksia. Rekisteröitymistä, teoriakokeen sisältöä ym. koskevat tiedot on koottu Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylläpitämään Droneinfo-sivustoon (https://droneinfo.fi/fi). Ajantasaisia säännöksiä on käsitelty myös Centria Bulletinissa, mm. Kaartinen 2024.

Jos laitetta on tarve lennättää näköyhteyden ulkopuolella (BVLOS, beyond visual line of sight) tai muuten laajemmilla toimintaehdoilla, tehdään riskiarvioon perustuva erityinen-kategorian toimintalupahakemus. Ennakkoon määritettyjä riskiarviotapauksia (PDRA, pre-defined risk assessment) ja standardiskenaarioita (STS, standard scenarios) varten on olemassa kevennetty lupaprosessi. AMIS-hankkeessa määritellyissä kuljetusskenaarioissa olisi kuitenkin tehtävä pitkiä lentomatkoja erikoiskalustolla. Tällöin on laadittava täysimittainen SORA-riskiarvio (specific operations risk assessment), jossa otetaan huomioon lentoreitin asutustiheys, laitteen koko sekä lähialueilla olevat kriittiset kohteet, kuten lentokentät. Lisäksi BVLOS-lentoja varten on tehtävä ilmatilavaraus muodostamalla ja aktivoimalla ns. tilapäinen vaara-alue. Muutamia käyttötapausesimerkkejä ja niiden lupamenettelyjä on vertailtu tiivistetysti taulukossa 1.

Tavaran kuljettaminen droonilla on kokonaisuutena vaativa tehtävä, ja tarvittavan kyvykkyyden hankkiminen on nähtävä monivaiheisena prosessina, jossa kehiteltäviä osa-alueita on paljon muitakin kuin varsinainen lentosuoritus. Kehittelykohteita ovat mm. lähtö- ja laskeutumisalusta, turvallinen ja ergonominen lastausrutiini sekä kuorman pakkaamista ja laitteen säilytystä ja huoltoa varten tarvittavat tilat. Lisäksi on pohdittava, mitä valmiuksia käyttäjäorganisaatio tarvitsisi uuden kuljetusmuodon käyttöönottoa varten ja mitä lisätehtäviä tästä aiheutuisi. Pitkän matkan lentojen toteuttamiseen ja lupamenettelyyn liittyvää kompetenssia voitaisiin kehittää vaiheittain vähäriskisemmistä tapauksista kohti varsinaista käyttötapausskenaariota. Mobiilirobottien osalta kuorman käsittelyprosessit ovat melko samankaltaisia. Lisäksi on määritettävä, minkä kokoista mobiilirobottia on tarkoitus käyttää, jotta kuorman lastaamiseen ja purkamiseen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen palvelee käyttötarkoitusta.

Samoja ratkaisuja ei tarvitse kehittää joka paikassa erikseen, vaan muualla saatuja kokemuksia hyödyntämällä ja eri hankkeiden ja toimijoiden kesken työtä koordinoimalla voitaisiin pyrkiä kohdentamaan alueellisia resursseja mahdollisimman tehokkaasti. Käytettävissä olevien ratkaisujen kokeileminen ja soveltaminen paikallisesti on kuitenkin tärkeä keino kehittää alueellista osaamista, huoltovarmuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia. AMIS-hankkeen jatkoksi suunnitellaan parhaillaan eriytettyjä pilottihankkeita, joissa painotetaan droonien ja toisaalta mobiilirobottien hyödyntämistä eri käyttötapauksissa. Jos hankkeesta tai artikkelissa käsitellyistä aiheista heräsi ajatuksia, ottakaa yhteyttä hanketiimiin!