Asta Aikkila-Vatanen
Johanna Hautamäki
Työnkuvien ja toimintaympäristöjen nopeassa muutoksessa tarvitaan ennakoivaa kehittämistyötä ja uutta osaamista, kuten yrittäjämäisiä toimintatapoja. Tulevaisuuden työelämä vaatii valmiuksia toimia monikulttuurisissa ja monialaisissa ympäristöissä, joissa metataidot, kuten yhteistyötaidot, vuorovaikutus ja tiimityötaidot sekä valmiudet jatkuvaan oppimiseen, korostuvat. Jatka lukemista ”Monialaista yhdessä oppimista: Case Palvelumuotoilu oppimisen tukena”
Katriina Veikkolainen
Mitä ovat ne työelämätaidot, joita ammattikorkeakoulussa pitäisi opettaa? Olennaisia työelämässä ja opiskelussa tarvittavia taitoja ovat mm. tekstitaidot (literacy), digitaaliset taidot (perustaitojen lisäksi ohjelmointi sekä tekoälyn ja datan ymmärtäminen), sosiaaliset taidot ja vuorovaikutustaidot, verkostoituminen, esiintymistaidot, rohkeus, pitkäjänteisyys, itsetuntemus, tunneäly, empatia ja oppimistaidot Jatka lukemista ”Akateemiset tekstitaidot ammattikorkeakoulussa”
Johanna Hautamäki
In November 2017 we kickstarted a new project GENIUS – Innovative Interdisciplinary Contextual Education Using Games Development between five higher education institution from different countries. The goal was to develop something more for interdisciplinary and intercultural education besides the classical academia approach. Project was based on the needs identified during previous co-operations between international partners. In this article I share our experiences and results. Jatka lukemista ”GENIUS – Innovative and interdisciplinary education in co-operation with working life”
Annukka Kukkola
Marko Ovaskainen
Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja (yamk-tutkintoja) on Centriassa toteutettu jo vuosia liiketalouden, tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksina. Tutkintojen saama palaute on ollut erittäin hyvää, ja koulutusten vetovoima on noussut. Nyt yamk-tutkintoja ja niiden koulutustapaa ollaan edelleen uudistamassa ja jatkokehittämässä Centria Master School -kehittämishankkeen kautta. Sosiaali- ja terveysalan yamk-koulutus on hyvä esimerkki siitä, mitä uudistus voi tarkoittaa ja millaisia mahdollisuuksia se voi parhaimmillaan avata. Jatka lukemista ”Centria Master School -kehittämishanke uudistaa ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja”
Ritva Saviluoto
Marko Laitila
Opiskelijan arjessa korostuu monien asioiden yhteensovittaminen. Opiskelun lisäksi työ, perhe ja ystävät sekä harrastukset vaativat aikaa. Korona-aikana totutut toimintatavat ovat ainakin osittain muuttuneet, niin myös opiskelussa. Etäopetus on lisääntynyt ja kokoontumisrajoitukset vähentäneet lähitapaamisia. Osalla opiskelijoista opinnot sujuvat normaalisti, osalla ne ovat hankaloituneet ja osalla tuntuvat edistyvän jopa paremmin kuin aiemmin. Jatka lukemista ”Opintojen edistyminen korona-aikana”
Lena Enlund
Ylimaakunnallisessa LuoNa (Luonnollista tukea elämään – Naturligt stöd för livet) -hankkeessa on luotu uusia luonnon hyvinvointivaikutuksiin perustuvia Green Care -palvelumalleja Keski-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. Palvelumalleja on kehitetty yli 70 työpajassa, jotka on toteutettu tiiviissä yhteistyössä paikallisten luontoyrittäjien ja useiden, jo yli 500 eritaustaisten asiakkaiden kanssa. Luonnon ja eläinten kautta saadaan asiakkaille sellaista osallisuutta ja toimintaa, jossa tavallisesti sisätiloissa toimiviin sosiaali- ja terveysalan palveluihin on liitetty lähinnä nykyinen tehokkuusajattelu. Jatka lukemista ”Sote-palvelujen piiriin juurrutettu luontoavusteista toimintaa”
Sari Virkkala
Koulussa ja koulupäivän aikana tehtävän koulunuorisotyön tavoitteina voidaan pitää nuorten osallisuuden, hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden sekä kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisen ilmapiirin edistämistä. Nuorisotyö tukee omalla toiminnallaan nuoria, koulun arkea ja koulussa tehtävää kasvatus- ja opetustyötä. Toiminnassa tärkeää on nuorilähtöisyys ja yhteisöllisyys, eli nuorten ajatuksia ja toiveita kuunnellaan, ja heitä otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jatka lukemista ”Kuuntele mua! Koulunuorisotyö kohtaa nuoria koulun arjessa”
Anu Kamau
Erityistä tukea tarvitsevien, kuten kehitysvammaisten henkilöiden, osallistuminen omaa elämää koskeviin päätöksiin ja lähiympäristönsä toimintaan sekä laajemmin mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan ovat edelleen heikommat kuin muilla kansalaisilla. Erityisen tuen tarve ulottuu myös osallisuuteen, osallistumiseen ja päätöksentekoon. Kukaan ei voi osallistua, jos siihen ei anneta mahdollisuutta, sitä ei voi harjoitella tai siihen ei saa tarvitsemaansa apua. Jatka lukemista ”Osallisuutta edistämässä”
Hanna-Mari Pesonen
Anne Prest
Mira Rajala
Pirjo Kaakinen
Tarja Pykäläinen
Anniina Tohmola
Minna Valtonen
Minna Hökkä
Hyvä palliatiivinen hoito on potilaan ja hänen läheistensä tarpeista lähtevää moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa, joka edellyttää ammattilaisilta laaja-alaista osaamista. Palliatiivisen hoidon osaamisessa on kuitenkin tunnistettu vajetta potilaan palveluprosessin eri vaiheissa, minkä vuoksi ammattilaisten osaamista tulee vahvistaa. Koulutuksella on tärkeä merkitys osaamisen lisäämisessä ja siten laadukkaan palliatiivisen hoidon toteuttamisessa. Jatka lukemista ”Palliatiivisen hoidon opetus edellyttää monipuolista osaamista”
Marja-Liisa Hiironen
Ville Pitkäkangas
Ville Peltola
Leena Toivanen
Henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi, lyhyiden sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja pitkien poissaolojen ehkäisemiseksi tarvitaan nopean reagoinnin mahdollistava työnantajien, työterveyshuollon ja hyvinvointiyrittäjien yhteistyömalli. Miten tähän voidaan päästä? Jatka lukemista ”Hyvinvoinnin reaaliaikainen mittaaminen”
