Digitaalisuus on kaikkien asia

Leena Toivanen
Heidi Kaartinen

Kuva: Buu Ngo.

Digitaalisuus, IT-ammattilaisten työvoimavaje ja teknologian sisällyttäminen jokaisen työhön ovat aiheita, jotka herättävät paljon tunteita, ärsytystä ja pelkoakin. Aloilla, joilla asiakkaiden tapaaminen ja henkilökohtainen kontakti ovat jokaisen työpäivän pääroolissa, voi tuntua kaukaiselta pohtia, miten internetiä tai älykkäitä sensoreita voisi tuoda omaan arkeen. Tämä onkin juuri se vaihe, missä niin sanotussa ”digiloikassa” mennään pieleen: digitaalisuuden on tarkoitus vastata ongelmaan ja tukea toimintaa. Jos digitaalisuuden ainoa tavoite on ottaa käyttöön uusimpia teknologioita, mennään auttamatta väärään suuntaan.

Digitaalisuudesta keskustellessa aiheet keskittyvät helposti tekniikkaan ja järjestelmiin ratkaisun takana. Kun käännetään katse tekniikasta kohti liiketoiminnan tai arjen ongelman ratkaisua ja tavoitteita, päästään sellaisiin kysymyksiin, joiden pohjalta voidaan rakentaa onnistunut digitaalinen ratkaisu. Helppous, nopeus, tehokkuus ja kehitys ovat kaikki asioita, joita kaikki tavoittelevat. Kaikkia haasteita digitalisaatio ei toki ratkaise, mutta se voi auttaa monessa eteenpäin, alasta riippumatta.

Centria-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta tutustuttaa päivittäisessä projektitoiminnassaan alueen yrityksiä digitalisaation ja erilaisten teknologioiden tuomiin mahdollisuuksiin, mutta tavalliselle kadunkulkijalle ne eivät ehkä tule tutuksi. Median tarjoama kuva digitalisaatiosta jää suurelle yleisölle varsin usein hämäräksi ja jopa pelottavaksi. Niinpä Centria on yhä enemmän alkanut jalkauttaa digitalisaatiota ja teknologiaa myös kaikelle yleisölle avoimiin tapahtumiin, joissa itse kukin pääsee näkemään ja kokemaan sovelluksia ja niiden hyötyjä.

Tekno Areena toi digin näkyviin monialaisesti

Centria-ammattikorkeakoulu järjesti heinäkuussa 2018 yhteistyössä Kokkolan seudun kehitys Oy Kosekin ja alueen yritysten kanssa uudenlaisen kesätapahtuman, Tekno Areenan, jonka tavoitteena oli tuoda yhteen eri alojen edustajat sekä satunnaiset kulkijat Kokkolan kaduilla pohtimaan teknologian hyötyjä jokaisen omista lähtökohdista. Tapahtumassa logistiikan, hyvinvoinnin, älykkään asumisen, robotiikan ja monen muun alan ammattilaiset ja vieraat tapasivat toisiaan, ja löysivät uusia keinoja vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Päivän aikana saatiin kuulla kaksi paneelikeskustelua, joista ensimmäisessä teemana oli hyvinvointi. Keskustelussa oli mukana terveysalan ammattilaisia, joiden työssä teknologialla on roolinsa, mutta ensisijainen työnkuva ei liity teknologiaan vaan aitoihin asiakaskohtaamisiin. Teknologian käyttöönoton tavoite ei siis ole viedä ihmisiä kauemmas toisistaan, vaan mahdollistaa henkilökohtainen kohtaaminen kiireettä ja jopa uusilla tavoilla. Juuri tämä onkin teknologian tarkoitus: vapauttaa aikaa ja resursseja ja tuoda ihmisiä yhteen arvokkaisiin kohtaamisiin.

Tekno Areenan paneelikeskustelijoita. Kuva: Buu Ngo.

Hieno esimerkki yhteisestä sosiaalisesta hetkestä päivittäin on Tekno Areenassakin yhdessä kokeiltu Smart Break –taukojumppa. Yhteinen jumppahetki aktivoi työyhteisöä pitämään pieniä taukoja yhdessä työpäivän aikana. Näytölle ilmestyy kahden jumppaliikkeen ohjeet ja minuutin ajastin jumpalle. Kevyt yhdessä tekeminen työpäivän lomassa teknologian avustamana on hyvä esimerkki siitä, miten teknologia keventää työtaakkaa ja tukee terveyttä.

Toisen paneelikeskustelun teemana oli Smart City (älykäs asuinympäristö). Asuminen kaupungissa tai maalla muuttuu hitaasti, mutta varmasti teknologian myötä. Ratkaisut liittyvät usein isoihin kokonaisuuksiin, kuten joukkoliikenteeseen tai yhteisön toimintatiloihin. Teknologian ratkaisujen avulla työn teko erilaisilla tavoilla mahdollistuu, muun muassa yhteisöllisten työtilojen kautta. Luovasti-työtila on hieno esimerkki siitä, miten eri alojen yksin työskentelevät henkilöt voivat tulla yhteiseen tilaan tekemään töitä ja verkostoitumaan ennalta arvaamattomin tavoin.

Kokemuksia ihmiseltä ihmiselle

Yhteisen, sydäntä lämmittävän elämyksen tarjosi virtuaalitodellisuuden avulla toteutettu kokemus Ylivieskan entisessä kirkossa. Kirkko tuhoutui täysin vuoden 2016 pääsiäisen aikaan tapahtuneessa tuhopoltossa, mikä jätti alueen entisten ja nykyisten asukkaiden mieliin haikeuden. Laittamalla VR-lasit päähän vieraat pääsivät kokemaan uudestaan Ylivieskan vanhan kirkon tunnelman. Virtuaalitodellisuus mahdollistaa tilassa liikkumisen ja ympärilleen katselun. Digitaalisuus mahdollistaa siis sellaisten paikkojen ja kokemusten henkiinpalauttamisen, jotka ovat jäämässä tai jo jääneet historiaan. Vastaavan kokemuksen saa myös Tankar-saarella, jossa lisätty todellisuus tuo esiin jännittäviä tarinoita Kokkolan historiasta kertovan vanhan merimiehen. Virtuaalinen merimies tarinoineen näkyy älypuhelimen kameran kautta aidossa ympäristössä.

Tuotantolaitosten arkea tuotiin kokeiltavaksi robotiikan ja pelien kautta. Ihmisen kanssa yhteistyössä toimiva robotti tarjosi helteisen kesäpäivän tapahtumassa vieraille virvoittavia juomia, mutta samalla laitteella on mahdollista rakentaa teollisuuden tuotteita yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Zombie-pelissä pidettiin hirviöt tyytyväisenä huolehtimalla akkuvirrasta. Hauska peli simuloi prosesseja ja tuotannonohjausta teollisuudessa.

Tekno Areenan monialainen sisältö osoitti, kuinka digitalisaatio ja teknologia voivat todella tuoda lisäarvoa työhön ja luoda uusia onnistumisia. Eri alojen läpileikkaavana teemana tapahtumassa oli digitalisaatio. Ei se pelottava ja vaikea, vaan hyödyllinen ja helppo.

Leena Toivanen
TKI-kehittäjä
Centria-ammattikorkeakoulu

p. 040 7013 221

 

 

 

 

Heidi Kaartinen
TKI-kehittäjä
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 7299 951

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail