Ensimmäinen lukuvuosi erityistä tukea Centriassa

Tulin taloon keväällä 2021, joten pari kuukautta ehdin tehtävää pohjustaa, tutustua käytäntöihin ja luoda joitain uusiakin ennen kesätaukoa. Tuolloin kampus oli vielä koronan hiljentämä, mutta syyslukukauden 2021 alussa osa opiskelijoista jo palaili lähiopintojen pariin. 

Vuonna 2021 toteutetun korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (THL 2021) mukaan oppimisvaikeus tai muu oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma on noin 17 %:lla AMK-opiskelijoista. Tähän lukuun sisältyvät kaikki mahdolliset oppimisen haasteet, kuten luki-, matematiikan- ja hahmottamisen vaikeudet ja muut kielelliset erityisvaikeudet, neuropsykiatriset oireet (esim. ADHD, autismikirjo, Asperger jne.), liikunta- ja aistirajoitteet ynnä muut. Suurimpana yksittäisenä osa-alueena tutkimuksessa esiin nousivat luki-vaikeudet, joita kertoi itsellään olevan 10 % AMK-opiskelijoista. Opiskelukykyyn ja opintojen etenemiseen vaikuttaa vahvasti myös psyykkinen hyvinvointi. Merkittävää psyykkistä kuormitusta koki jopa yli 34 %, ja masennus oli todettu yli 12 %:lla AMK-opiskelijoista. (THL 2021.)

Vertailun vuoksi nostan tähän edellisen, vuoden 2016, terveystutkimuksen tuloksia. Silloin AMK-opiskelijoiden vastauksista todettiin kaikkia oppimisvaikeuksia yhteensä noin 12 %:lla ja luki-vaikeuksia 7 %:lla (Kunttu ym. 2017, 131).

Näistä luvuista voi hieman laskeskella, millaisista opiskelijamääristä vaikkapa yksittäisessä opetusryhmässä on kyse: jokaisessa ryhmässä on hyvin todennäköisesti useampia opiskelijoita, joilla on erilaisia oppimiseen vaikuttavia haasteita tai muita tuen tarpeita, ja määrä tulee varmasti kasvamaan. Erityiselle tuelle on siis ainakin tilastojen valossa tarvetta nyt ja jatkossa.

Aloittaessani Centriassa maaliskuussa 2021 sain hyvin vapaat kädet alkaa muodostaa omaa toimenkuvaani. Mitään tarkkaa tietoa tuen tarvitsijoiden määrästä tai tarvittavan tuen laadusta ei ollut; siispä lähdin liikenteeseen aiempien kokemusteni ja valistuneiden arvioiden perusteella. Aiemmin mainittu luki-testaus oli oikeastaan ainut erityisopettajalle ennalta määritelty tehtävä.

Oma näkemykseni erityisopetuksesta (ja oikeastaan kaikesta laadukkaasta opetuksesta) perustuu kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Siispä ensimmäinen toimenpide oli käynnistää avoin tehtäväpaja, jossa erityisopettajan palveluita on tarjolla aina tiettyyn aikaan tietyssä paikassa ja aivan kaikkiin mahdollisiin asioihin. Tavoitteenani oli luoda matalan kynnyksen paikka, jonne tullessaan opiskelijan ei tarvitse pohtia sitä, kenelle hänen asiansa kuuluisi esittää – ohjaan sitten tarvittaessa eteenpäin oikealle henkilölle. Etäopiskelijoita varten sama tuli tarjolle myös Zoomin välityksellä. Syksyn alussa ja myös vuodenvaihteen jälkeen esittelin erityisopettajan palveluita lähes jokaiselle aloittavalle ryhmälle. Muutamille ryhmille kävin pitämässä oppitunteja opiskelutaidoista ja esimerkiksi matematiikan perustaitojen kertauskurssin hoitajaopiskelijoille.

Yhteydenottoja tuli opiskelijoilta jonkin verran myös puhelimitse, tekstiviesteillä ja jopa WhatsAppin kautta. Tärkein yhteydenottokanava oli alusta alkaen kuitenkin sähköposti sekä ajanvarauksen että kaiken konsultaation osalta. Myös opettajat ja muut Centriassa työskentelevät sekä opiskelijoiden verkostoihin kuuluvat ammattilaiset hyödynsivät heti alusta alkaen mukavasti erityisopettajan palveluita. Olemme pohtineet opetusmateriaaleja, opiskelijoiden ohjaamista, sopivia toiminta- ja opiskelutapoja ja muita mitä erilaisimpia asioita sekä yksittäisten opiskelijoiden kohdalta että yleisesti.

Lukuvuoden 2021–2022 aikana maanantaisiin tehtäväpajoihin osallistui vaihtelevasti 1–21 opiskelijaa. Joka ainoana maanantaina paikalle tuli ainakin yksi opiskelija. Sopivin määrä ohjattavia tuohon parin tunnin iltapäivään tuntui olevan 5–7 opiskelijaa, mikäli kaikilla oli kyse erilaisesta asiasta tai tehtävästä. Isommissa ryhmissä opiskelijat usein tulivat porukalla jonkun ryhmätehtävän tai esim. laskutreenien kanssa. Yli kymmenen opiskelijan ohjaaminen ei enää ole tuloksellista, jos jokaisella on erilainen, pitkäkin asia selvitettävänä. Yhden ihmisen aika ei silloin oikein riitä niin, että kaikkien asioita saataisiin oikeasti eteenpäin.

Etäyhteyden päässä opiskelijoita kävi hieman yllättäen todella vähän, monesti ei ketään, joskus 1–3 opiskelijaa. Korona-ajan massiivisen etäopiskelun takia oletuksena oli paljon suurempi kysyntä erityisopettajan etäohjaukselle. Muutamat toki hyödynsivät etäyhteyttä siihen, että tekivät tehtäviä langan päässä koko kahden tunnin päivystyksen ajan, vaikka eivät välttämättä kysyneet mitään. Halusivat vain, että joku ”vahtii” että hommia tulee tehtyä.

Yksilöohjausta Kokkolan kampuksella tarjosin alusta alkaen myös ajanvarauksella, ja tietysti tarvittaessa myös etäyhteydellä. Näitä kohtaamisia työssäni on eniten. Lukuvuoden 2021–2022 aikana kirjasin tapaamisen 114 eri opiskelijan kanssa. Yksittäisten tapaamisten määrä on huomattavasti suurempi, koska hyvin monia opiskelijoita tapaan useampia kertoja.

Osa lähitapaamisista on oppimisvaikeuksien arviointiin liittyvien testien tekemistä. Luki-testaus aloitetaan aina tekemällä luki-seula. Seulat järjestän mieluiten ryhmätilanteina, jolloin voi samalla vaivalla testata isomman ryhmän. Digi-seulan voi tehdä myös etäyhteydellä, joten monimuoto-opiskelijatkin voivat palvelua hyödyntää. Lukuvuonna 2021–2022 luki-seulan (digitaalisen tai kynä-paperityöskentelynä) teki 56 opiskelijaa. Seulassa tietyn pisterajan alle jääneet opiskelijat saavat kutsun luki-yksilötesteihin, joiden avulla varsinaisia lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuksia voi määritellä tarkemmin.

Luki-testauksen lisäksi tein suuntaa-antavia matematiikan ja hahmotuksen vaikeuksien testejä, ja näistä tapauksista osa ohjautui eteenpäin opintopsykologille. Testitulosten tai opiskelijan muualta saamien diagnoosien (mm. lääketieteelliset diagnoosit tai aiemmat luki-lausunnot) perusteella kirjoitin lausuntoja ja suosituksia opiskelun tukitoimista yhteensä 41 opiskelijalle. Suositusten esittäminen ja tukitoimien toteuttamisesta keskusteleminen opettajien kanssa jää sitten opiskelijan omalle vastuulle, mutta mielelläni olen mukana myös näissä keskusteluissa, jos toimintatapojen miettimiseen apuja tarvitaan.

Edellinen lukuvuosi oli vielä koronan sävyttämä: kampuksella oli opiskelijoita, mutta iso osa opiskelusta ja opetuksesta tapahtui kuitenkin etänä. Lukuvuotta 2022–2023 ajatellen varauduin esittäytymään ja kertomaan erityisopettajan palveluista orientaatioviikolla kaikille aloittaville ryhmille. Nyt opiskelijoista suurin osa on kampuksella, ja se näkyi heti esittelyjen jälkeen käytyjen keskustelujen ja opiskelijoitten ottamien kontaktien määrässä. Myös luki-seuloihin ilmoittautui huomattavasti viime syksyä enemmän opiskelijoita.

Maanantain tehtäväpajaa opiskelijat ovat hyödyntäneet tehokkaasti heti syksyn alusta alkaen. Viime vuoden vähäisestä kysynnästä johtuen vähensin alkaneelle lukuvuodelle etä-tehtäväpajan päivystysaikaa tuntiin, ja taas jouduin yllättymään: tänä syksynä opiskelijoita onkin sitten linjalla pyörähtänyt yksi tai kaksi joka torstai.

Syksyllä 2022 erityisopettajan työhön kuuluu myös Centrian saavutettavuussuunnitelman laadintaan osallistuminen, ja jatkossa suunnitelman päivittämistä ja toteutumisen seurantaa. Erityinen tuki on yksi osa opiskelujen saavutettavuutta. Centrian saavutettavuussuunnitelma valmistuu hallitusohjelman ja OKM:n ohjeistuksen mukaisesti vuoden 2022 loppuun mennessä (aiheesta tarkemmin: Kosunen 2021).

Erityisopettajan palvelujen kysyntä ja tarjonta ovat ainakin vielä mukavasti tasapainossa, eli erityisopettajalle saa yksityisen tapaamisajan noin viikon tai kahden sisään yhteydenotosta. Monet opiskelijat tulevat maanantaisin tehtäväpajaan, koska tietävät, että siellä neuvoja on saatavissa ilman ajanvarausta. Tukimuotoja kehitetään ja uusia luodaan tarpeiden ja toiveiden pohjalta yhdessä opintopsykologin ja muun ohjauspalvelujen henkilöstön kanssa.