Mitä mietit uusi opiskelija? Puheavaruusanalyysi aloittavia opiskelijoita jännittävistä asioista ja heidän odotuksistaan omaa opintoryhmää kohtaan

Tämän artikkelin tarkoituksena on tuottaa tietoa opiskelijoiden mietteistä ensisijaisesti opettajatutoreille ja muille opiskelijoiden ohjaukseen osallistuville. Artikkeli on kirjoitettu myös opettajille. Tulokset antavat taustatietoa, jota on toivottavaa hyödyntää pedagogisissa ratkaisuissa esimerkiksi siinä, millaisia menetelmiä opetuksessa käytetään. Analyysi antaa myös opiskelijoille itseymmärryksen välineitä ja tietoa siitä, miten muut opiskelijat kokevat asioita.

Lämmin kiitos kaikille aloittaville opiskelijoille työpajaan osallistumisesta ja hyvistä keskusteluista, sekä rohkeudesta ja aitoudesta. Opiskelijoiden viihtyminen, hyvinvointi ja palaute on Centria-ammattikorkeakoulussa tärkeää. Tuottamanne aineisto on arvokasta. Tässä artikkelissa tietoja on käsitelty siten, että ketään yksittäistä henkilöä ei voi niistä   tunnistaa. Tulokset ovat kokoavia; ne eivät kerro yksittäisestä henkilöstä, vaan antavat laajemman näkökulman opiskelijoiden puheesta tietyssä historiallisessa kontekstissa.  

Työpajan sisältöä avattiin opiskelijoille seuraavin saatesanoin: ”Meidän yhteinen Centria -tuokion aikana ryhmäydymme ja tutustumme toiminnallisesti toisiimme sekä pysähdymme hetkeksi katse tulevaisuuteen -ajatuksella, kuka olen ja mihin olen menossa. Minnan ja Sannan johdolla teemme yhteisestä aloituksesta turvallisen, hauskan ja ryhmähenkeä nostattavan”. Yhdessä työpajassa oli opiskelijoita eri aloilta. Työpajoja pidettiin viikon aikana useana eri päivänä.

Seurasin muutamien ryhmien työskentelyä ja luin pajasta saadut kirjalliset palautteet. Havaintojeni mukaan tunnelma oli innostunut ja keskusteleva. Opiskelijat lähtivät yllättävän hyvin mukaan ryhmäkeskusteluihin. Palautteiden mukaan tunnelma oli miellyttävä ja opiskelijat kokivat tilanteen tärkeäksi – he saivat kertoa itsestään turvallisessa ilmapiirissä, tutustua muihin ja kuulla muiden näkökulmia ja kokemuksia.  

Tässä artikkelissa on analysoitu sisällönanalyysin ja teemoittelun keinoin opiskelijoiden vastaukset kysymyksiin 1 ja 4.

Analyysi eteni siten, että luin ensin läpi kaikki vastaukset ja kirjasin ne ylös. Yhdistelin samankaltaiset vastaukset. Yhdistely jatkui, kunnes vastauksista muodostui teemoja. Puheavaruusanalyysi ei varsinaisesti selvitä kuinka monta kertaa jokin asia mainitaan, vaan tarkoituksena on selvittää millaisin eri tavoin jostakin ilmiöstä voidaan puhua. Vaikka mainintojen toistuvuus ei ole tutkimuksen kohde, on toistuvuudella jonkinlainen informaatioarvo.

”Opintojen käynnistyminen ja sujuminen” -teema muodostui teksteistä, joissa pohdittiin, miten opinnot lähtevät käyntiin tai lähtevätkö asiat ylipäätään rullaamaan. Vastuunkantamiseen kasvaminen uudessa tilanteessa, jonka vaatimuksia ei vielä tunne, mietitytti. Opiskelijoita jännitti usein opintojen sujuminen ja opinnoista suoriutuminen. Sisällöllisesti opiskelijat pohtivat: Onko minusta tähän, opinko asioita, suoriudunko kursseista, selviänkö opinnoista, pysynkö muiden tahdissa, pysynkö aikataulussa. Opiskelijoilla oli itse-epäilyksiä. Erikseen jännittävänä asiana nostettiin esiin kirjalliset tentit ja itsenäinen opiskelu. Opiskelijoita huoletti siis oma oppimiskyky ja se, ovatko omat opiskelutaidot riittävällä tasolla suhteessa vaatimustasoon ja opintojen etenemistahtiin.

”Opintojen sujumisen” -teemaan linkittyi alaryhmänä sellaiset jännitykset, jotka liittyivät opiskelijan tunnistamiin aukkoihin aikaisemmissa tiedoissa. Se, että opiskelija tunnisti tai oletti jonkin taitonsa olevan vajavaista suhteessa odotuksiin, lisäsi jännitystä. Erikseen mainittiin muun muassa ruotsinkielentaito, englanninkielentaito, soittotaito, esillä oleminen, esiintyminen, tvt-taidot ja kirjallisen viestinnän taidot.

”Kiinnittyminen ryhmään” oli tyypillinen jännityksen aiheuttaja. Opiskelijat pohtivat miten tutustua uusiin ihmisiin, sopiiko ja sopeutuuko hän ryhmään, jääkö ulkopuolelle, saako kavereita ja jääkö yksin. Myös ihmissuhteiden laatu mietitytti, eli onko ryhmässä samanhenkisiä ihmisiä kuin itse on. Näiden asioiden nouseminen jännityksen kohteeksi kuvaa myös opiskelijoiden odotuksia: Opiskelijoilla on tarve kiinnittyä ryhmään, tutustua uusiin ihmisiin, kokea yhteenkuuluvuutta ja hyväksyntää, sekä solmia itselleen merkityksellisiä ihmissuhteita.   

”Opintojen yhteensovittaminen muun elämän kanssa” -teema muodostui puhetavoista, joissa pohdittiin opintojen suunnitteluun ja aikataulutukseen liittyviä kysymyksiä. Opiskelijat jännittivät, millaiseksi arki muodostuu opiskelun, vapaa-ajan, perhe-elämän tai muiden opiskelijan elämässä olevien merkittävien osa-alueiden kesken. Opiskelijat pohtivat aikataulujen yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä, ajankäyttöään, aikatauluttamista ja opintojen suunnittelua. Näiden asioiden sujuminen aiheutti jännitystä. Opintojen oletettiin vaativan onnistumista juuri oman ajan käytön suunnittelussa.

”Kuormitus ja oma jaksaminen” -teema muodostui pohdinnoista, joissa jännitettiin omaa jaksamista, opintojen kuormittavuutta ja voimavaroja. Opiskelijoilla ei ollut selkeää käsitystä opintojen vaatimasta työmäärästä. Epätietoisuus herätti jännitystä.

”Tulevaisuuteen sijoittuvat teemat” nousivat myös jännittävien asioiden listalle. Tulevista asioista mainittiin opinnäytetyö, harjoittelupaikan hankkiminen ja harjoittelu. Opiskelijat pohtivat myös löytyykö sopiva erikoistumisala tai ”valmistunko ikinä”. Tämä kertoo siitä, että opiskelijan mielessä pyörivät samanaikaisesti monenlaiset ajatukset ja huolet. Osa niistä sijoittuu nykyhetkeen ja osa tulevaisuuteen.

”Viihtyminen uudessa ympäristössä” -teemaan kytkeytyi pohdintoja, miten tulee viihtymään Kokkolan kokoisessa kaupungissa, uudella paikkakunnalla. Opiskelijat puhuivat myös sopeutumisesta ja kotiutumisesta paikkakunnalle, joka voi olla mahdollisesti kaukana kotoa.

”Talousasiat ja opintojen rahoittaminen” jännittivät jonkin verran. Opiskelijat pohtivat tulojen riittävyyttä ja sähkölaskun suuruutta. Osassa tähän teemaan liittyvissä pohdinnoissa rahan otaksuttiin riittävän välttämättömään, mutta jännitystä herätti nimenomaan se, riittääkö raha vapaa-aikaan, rentoutumiseen ja opiskelijalle merkittäviin muihin asioihin. Opiskelijoita pohditutti millaiseksi elämä ja opiskeluaika muotoutuu silloin, jos raha riittää vain välttämättömään.

”Alapohdinnan onnistuminen” jännitti jonkin verran. Opiskelijat pohtivat tällöin ovatko oikealla alalla, ja mitä jos opiskeluala ei sovikaan itselle. Epävarmuus alan sopivuudesta nousi esille yksittäisissä maininnoissa.

Teemat limittyvät monin tavoin toisiinsa. En tarkoituksella lähtenyt kuitenkaan tiivistämään puhetta liikaa, jotta erilaiset sävyt pääsevät esille. Hyvä ja kannustava ryhmähenki nostettiin monessa posterissa esille toiveena. Opiskelijat kuvasivat tätä toivetta eri tavoin: Hyvä ryhmä on joustava, myötätuntoinen, luotettava, kannustava ja lämmin. Erikseen mainittiin toivomus aidosta kohtaamisesta siten, että toisten opiskelijoiden kanssa voisi jakaa kokemuksia ja näkökulmia. Opiskelijat toivoivat mahdollisuutta kasvaa yhdessä ja saavuttaa avoin keskusteluyhteys muihin. He toivoivat myös luotettavuutta ja vastuunkantoa muilta suhteessa ryhmän tarpeisiin.

Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden kunnioittaminen koettiin tärkeäksi. Tähän teemaan liittyi toive tasavertaisuudesta ja ystävyydestä. Teemaan liittyi myös toive, että kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat, kuten myös toive toisten rajojen ja arvojen kunnioittamisesta.

Opiskelijat odottavat yhteistä tekemistä oman ryhmän kanssa. He toivoivat myös vertaistukea ja konkreettista apua muilta. Vertaistuki tarkoittaa ilmapiiriä ja kokemusta, että yhdessä asioista selvitään. Ryhmältä toivottiin huumoria, hauskuutta ja rentoutta. Hauskanpitoa ei haluttu unohtaa ja opiskelijabileille ilmaistiin olevan tarvetta.

Tulokset auttavat ymmärtämään, mitkä asiat ovat opiskelijoille merkityksellisiä. Kiinnittämällä huomiota opiskelijoille merkityksellisiin teemoihin voidaan parantaa viihtyisyyttä ja laajemmin koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Opiskelijat nostivat selkeästi esille, että ryhmäytyminen on heille tärkeää ja luo pohjan esimerkiksi tärkeäksi koetulle vertaistuelle ja aidolle kohtaamiselle. Oppilaitoksen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että ryhmäytymiseen kannattaa edelleen panostaa. On hyvä vahvistaa olemassa olevia hyviä käytänteitä ja etsiä uusia tapoja ryhmäytymisen edistämiselle.

Teemat, jotka opiskelijat kokivat jännittäviksi ovat opinto-ohjauksessa tyypillisiä aiheita. Jännityksen aiheet voivat kumuloitua opiskelua jarruttaviksi tai estäviksi ongelmiksi. Ohjauksen avulla opiskelija voi tarkastella tilannettaan ratkaisukeskeisesti ja ennaltaehkäisevästi. Tällöin potentiaalisia ongelmia voidaan pienentää tai estää kokonaan. Toisinaan ohjaukseksi riittää opiskelijalle tarjottava informaatio, ohjeistus tai kannustus oppitunnilla. Toisinaan ohjaus tarkoittaa pidempää rauhallista ohjauskeskustelua, jonka aikana opiskelija saa mahdollisuuden jäsentää ajatuksiaan.

Ohjauksen vaikuttavuutta voidaan huimasti parantaa siten, että ohjaus ymmärretään oppilaitoksessa yhteiseksi verkostomaiseksi työksi, josta moni ihminen vastaa erilaisella roolilla ja erilaisella ammattitaidolla. Ohjauksen toteuttaminen verkostomaisena palveluna on Centria-ammattikorkeakoulun strategia ohjauksen toteuttamiseen. Centria- ammattikorkeakoulun ohjaussuunnitelmassa 2021–2022 (Centria 2021) ja opettajatutorin muistilistassa (Centrian sisäisiä aineistoja) avataan tarkemmin eri toimijoiden vastuita ja velvollisuuksia. Nämä ovat tärkeitä työvälineitä kaikille ohjaukseen osallistuville henkilöille.

Myös valtakunnallisesti ohjaukselta odotetaan paljon. Ohjauksen tarkoituksena on parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja viihtyvyyttä, sujuvoittaa siirtymiä opintoihin ja työhön, mahdollistaa oman oppimisen ja osaamisen parempaa tunnistamista, vahvistaa elämänhallintaa kuten esimerkiksi jaksamista ja tasapainoa eri osa-alueiden välillä, lisätä kokemuksia opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksista, yhdenvertaisuudesta ja kuulluksi tulemisesta sekä edesauttaa tutkinnon suorittamista määräajassa. (Valtioneuvosto 2020.)

Nämä Valtioneuvoston nimeämät ohjauksen tavoitteet antavat esimerkin ohjauksen kysymysten moniulotteisuudesta ja laajuudesta. Kyseiset tavoitteet ovat yllättävän paljon samankaltaisia kuin opiskelijoiden esiin nostamat teemat. Ohjaukselle asetetut laajat tavoitteet ohjaavat, että ohjausta toimintana tulee tarkastella ja kehittää koko oppilaitoksen ja sen toimintakulttuurin tasolla.  

Centriassa ohjauksen runkona on arkipäivän tilanteissa ja kohtaamisissa tapahtuva opettajatutoreiden ja opettajien tarjoama ohjaus, jolloin opettaminen ja ohjaus kytkeytyvät yhteen. Opettajatutorin pitämät oppitunnit, ryhmäyttäminen, HOPS-keskustelut ja oman ryhmänsä ohjeistamiset ovat tärkeitä ohjauksen välineitä. Opettajien osalta harkitut pedagogiset ratkaisut, opiskelijoiden opiskelun ohjaaminen ja heidän oppimistaitonsa ohjaaminen ovat opetuksen ja ohjauksen kannalta olennaisia.

Näitä kaikille tarjottavan ohjauksen muotoja täydentää muiden ohjaajien tarjoama ohjaus, joka on luonteeltaan tarpeen mukaan toteutettavaa ja tehostettua ohjausta. Tällaista ohjausta toteuttavat esimerkiksi opinto-ohjaajat, uraohjaaja, erityisopettaja, opintopsykologi, kv-opiskelijoita tavoittavat ohjauspalvelut ja monet muut centrialaiset.  Hankkeet ovat myös tärkeitä ohjauspalvelujen tuottajia. Tässä artikkelissa esitellyt tulokset alleviivaavat kaikille näille ohjauksen toteuttajille opiskelijoiden mahdollisia ajatuksellisia lähtökohtia opintoihinsa.